Anouk

Rouva
  • Content count

    110
  • Joined

  • Last visited

About Anouk

  • Rank
    Vakkari

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Sepiksen uf oli kyllä iso, niiden kotisivujen mukaan (http://www.smedsbyuf.fi/) sinne mahtuu ruokailemaan 170-200. Meilläkin oli aikoinaan pitopalveluna tuo Kolmenkimara (silloin ne tosin toimi Palosaarella). Ruoka oli ihan ok ja hinta tosiaankin kohdallaan, palvelu joustavaa jne. Mutta ehkä eivät ole ihan vaihvimmillaan kattaus ym. esillepanojutuissa. Jos valitsisin paikallisista pitopalveluista uudestaan, ottaisin varmastikin Panini's:in. Niistä mulla on hyvät erittäin kokemukset muista yhteyksistä. Hintataso on tosin kovempi, mutta niin on myös laatu.
  2. Me varattiin Villa 1,5 vuotta ennakkoon ja jännättiin sitten että saadaanko kirkko (järkevään aikaan) samalle päivälle. Mutta hyvin onnistui sekin. Villasta voi saada joitain erikoisempia ajankohtia (esim. juhannus ja huvilakauden päättäjäiset) lyhyelläkin varoitusajalla, mutta esim. heinäkuun lauantait täyttyy aika nopeasti.
  3. Laitoin sulle privaa, morsmaikku29.7
  4. Tämä vaasalaisrouva eksyi vaihteeksi paikalle suosittelemaan omasta kokemuksesta Hartmanin kukkakauppaa, Paschinskyn valokuvaamoa ja Boutique Beatyä. Meille tuotti aikoinaan eniten harmaita hiuksia pitopalvelun löytäminen. Monet vaikutti jotenkin kaavoihin kangistuneilta ja joustamattomilta. Valinta osui sitten Kolmenkimaraan (Palosaarelta) ja he hoitivat homman ihan tyydyttävästi. Myöhempien kokemusten valossa ottaisin nyt kyllä Paninin, mutta häiden alla tykättiin että se oli turhan kallis. Näin jälkiviisaana se lisähinta olisi kyllä kuitenkin kannattanut.
  5. Eikös jenkeissäkin voi valita kirjoittako nimen erillisinä vai viivan kanssa (perustuen jonkin kirjaan/leffaan jossa joku tyyppi testaili tulevan nimensä eri kirjoitusasuja :) Ruotsissa on samoin niin että jos ottaa naimisiinmennessä tuplanimen, niin se on ilman viivaa. Mulla ei ole varmaa tietoa mutta voisin kuvitella että Suomessa ainakin virallisissa yhteyksissä yhdysnimet on aina viivan kanssa.
  6. Me oltais haluttu Cederberg, mutta kun hän oli kerran lomalla meidän häiden aikaan niin valittiin jäljelläolevista sitten Jarkko Willman. Ja ihan hyvä valinta olikin. (Nämä siis Vasa svenska församlingissa)
  7. Aivan. Mä olen ollut vieraana yksissä telttahäissä ja niissä vähän vaivasi ensin se että päivällä oli tosi kuuma (ennenkuin saatiin aikaiseksi "asentaa" seiniä vähän auki) ja sitten myöhemmin yöllä (elokuu) oli jo aika koleaa. Noissa häissä oli teltan lisäksi käytössä onneksi pikkiriikkinen tanssipaviljonki jonne sitten pääsi lämmittelemään. Yksi potentiaalinen ongelma voi myös olla pohja. Että kannattaa miettiä haluaako sinne kyhätä jonkinlaisen lattian vai toimiiko maapohja. Nämä kenen telttahäissä oltiin, oli kovasti tuota pelänneet että mitä jos tulee sadekeli, kun heillä oli pelkkä ruoho/hiekkamaa... Ja vaikka joku lattia olisikin niin varmaan kuraa ajautuu eri lailla telttaan kuin sisälle johonkin rakennukseen. Koristeluista muistan tuolla ainakin että pöydissä oli aika runsaasti kukkia, koivuja taisi olla ainakin teltan ovensuussa ja luulenpa että muuallakin (nurkissa; seinien vierustoilla?), ja myös "jouluvalosarjoja" ja tuikkuja oli käytetty, kun kyseessä oli loppukesän juhlat. Jenkkileffoissa ja -sarjoissahan on aika upeasti koristeltuja telttoja; kilometrikaupalla valosarjoja, kristallikruunuja jne... : Parit muut perhejuhlat ollaan myös vietetty pienemmissä teltoissa ja varsinkin päiväsaikaan ja hyvällä säällä semmoinen on kyllä oikein mukava miljöö.
  8. Juhlapaikka oli meillä paljon ennen. Niissä kun oli meillä vähemmän valinnanvaraa (käytännössä oltiin lähinnä yhdestä tietystä paikasta kiinnostuneita), kirkkoja taas oli useampiakin varteenotettavia. Käytänön tasolla myös meidän juhlapaikka on sen verran suosittu että niiden varauskalenteri täyttyy tosi aikaisin (vuosi etukäteen ei välttämättä olisi riittänyt), kun taas kirkkoaikoja sai ruveta kyselemään vasta puoli vuotta ennakkoon. Olihan siinä vähän jännäämistä että saadaanko kirkkoaikaa oikealle päivälle, mutta onnistuihan se ja vielä mieluisimmasta kirkosta ja toiseksi mieluisimpaan kellonaikaan.
  9. Täällä olis yks rouvashenkilö.
  10. BT:lta löytyy aika pitkä lista http://www.brollopstorget.se/Festen/svenska_sanger.php Itse oon viimeksi kuullut ruotsinkielisistä mm. Kärleken förde oss samman ja Där björkarna susa. Jälkimmäinenhän on Merikannon, mutta Ruotsissakin tunnettu.
  11. Sama juttu. Esim pitopalvelun kanssa tuli tiettyä häslinkiä, oli äänentoisto-ongelmaa sun muuta pientä. Semmoista mitä oltiin muka yritetty tsekata mutta mikä ei sitten ihan satasella toiminutkaan niinkuin oltiin ajateltu. Ja jotkut asiat joita oli miettinyt vaikka kuinka, ei sitten todelliuudessa onnistuneetkaan ihan yhtä "mahtavasti" kuin ennakkoon kuvitteli; esim. jotkut koristelut. Toisaalta enemmän tuli kyllä positiivisia yllätyksiä, eli esim. ohjelmanumeroita joista me ei ennakkoon tiedetty. Yksi mitä ennakkoon ei ollenkaan pystynyt kuvittelemaan oli kumminkin se tunne mikä oli koko päivän. Se siitä kokonaisuudesta jotenkin kuitenkin jäi päällimmäisenä muistiin.
  12. Meillä oli lähinnä musiikkiesityksiä ja snapsi- sun muita yhteislauluja (molemmilla kielillä) ennakkoon suunniteltuna ohjelmana. Seremoniamestarit ja bm selosti käytännön asiat sun muut "juttelut" molemmilla kielillä. Se osa ohjelmasta johon me ei itse vaikutettu, eli puheet ja yksi leikki, sujui sitten kaksikielisesti niiden osalta jotka osasi molempia kieliä; jotkut sitten puhui sitä omaa kieltään pelkästään. Molemmat kielet oli kuitenkin varmaan käytännössä yhtä paljon edustettuna, vaikka osa jutuista epäilemättä menikin osalta vierailsta "ohi".
  13. Meillä pappi puhui vuorotellen, siis ilman että olisi kääntänyt saman jutun, vaan pätkä yhdellä ja toinen pätkä toisella. Pappi oli päättänyt tmän marssijärjestyksen ihan itse. Ihan tarkkaan en muista mikä osa oli milläkin kielellä (puhe taisi olla suomeksi ja raamatunkohta ruotsiksi ehkä), mutta kysymykset oli meille kummallekin omalla äidinkielellä, samoin sormusvalan minä sanoin suomeksi ja mies ruotsiksi. Näin jälkeenpäin se tosin tuntui vähän hassulta valinnalta kuitenkin, koska enhän muutenkaan juuri puhuttele miestäni suomeksi. Kävi ihan mielessä että ymmärtääkö se nyt edes joka sanan mitä sille sanon! Eli sen tekisin ehkä erilailla, kun siinä kuitenkin suunnataan sitä sanomista toisillemme, eikä niinkään muulle seurakunnalle.
  14. Meillä meni niin että - minä ehdotin mallia ja värivaihtoehtoja (ja hyväksytin ne tytöillä) - toisen työn äiti hankki kaavat ja kankaat (jotka me luvattiin kuitenkin maksaa) - tyttöjen äidit ompeli mekot; ovat molemmat tosi taitavia semmoisessa, kun taas itse en ollenkaan. Loppujen lopuksi appi oliskin sitten hoitanut tuon maksupuolen, niin että meille ei sitten aiheutunutkaan niistä kustannuksia. Mutta idea oli se että me oltaisiin vastattu rahallisista menoista ja tyttöjen äidit työpanoksesta (mekot kun kuitenkin jäi heille mahdollista myöhempääkin käyttöä varten).
  15. Meilläkin puhutaan yllättäen miehen äidinkieltä (ruotsia), joka kyllä on itsellenikin entuudestaan koulu- ja osittain kotikielikin. Ollaan mekin todella monesti kovaa meinattu että minä puhuisin miehelle suomea, jotta oppisi sitä paremmin. (Seurustelun alkuaikoina hän kun ei rimaa hipoen suoritetusta koulusuomesta huolimatta osannut käytännössä puhua suomea paljoakaan.) Mutta suomen puhuminen on vaan tuntunut niin epäluontevalta ja "hitaalta" arkipäiväisissä tilanteessa kun haluaa että toinen heti tajuaa mitä meinaa. Sama juttu mulla on ollut velipuolen kanssa (hänellä on ruotsinkielinen isä ja on aina asunut umpiruotsinkielisessä miljöössä). Jos sille ei heti mennyt perille mitä suomeksi yritin sanoa, niin vaihdoin ruotsiin. Ennen pitkää en sitten edes jaksanut heittää ensin sitä suomenkielisrtä versiota ja varmaan siksi omalta osaltani heikensin sitten veljen suomenkielentaitoja... Näistä asioista on kyllä vähän huono omatunto, mutta mahdolliset lapset meinataan ainakin kasvattaa mahdollisimman tasapuolisen kaksikielisiksi. Koirakin tottelee jo sekä sitt että istu - käskyjä!