Illuusian.unelma

Rouva
  • Content count

    198
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Illuusian.unelma

  1. Niin, itkikö anoppi, murisiko oma isä miehelle, vihrenikö paras tyttökaveri kateudesta? Pelkäsitkö jonkun reaktiota? Itseäni jännittää hiukan (sitten tulevaisuudessa) miehen äidin reaktio.
  2. En varmaan ole ainut vielä kosintaa odottava, joka puolinolona surffailee muillakin hääsivuilla kuin tällä. Eli tähän ketjuun ne haaveiden hääpuvut, tiarat ja sormukset, jotka ehkä sitten joskus haluaisi...
  3. Auttakaas vähän siskot. Miehekkeeni "ei ymmärrä mikä ihmeen hinku minulla on mennä naimisiin". Listataan tähän ketjuun kaikki mahdolliset syyt mennä naimisiin. Niin ne kiistämättömät järkisyyt kuin romanttisetkin. Sitä voi sitten minä ja muut halukkaat käyttää lunttina tai vaikka tulostaa ja lyödä vakuutteluja kaipaavan miehen käteen Aloitan. -Perintövero aviopuolisoiden välillä on huomattavasti pienempi -Ei tarvita testamenttia -Aviopuolisot ovat toistensa lähiomaisia -Isyyttä ei tarvitse erikseen tunnustaa -Mahdollisuus yhteiseen sukunimeen -Leskeneläke Jatkakaa!
  4. Argh! Tämä turhautunut kosinnanodottelija päätti pistää pystyyn ketjun, jossa voi rähistä ja louskuttaa maailman epäoikeudenmukaisuudelle ihan rehellisen kateellisena. Avaudu, kun tuntuu siltä, että ihan kaikilla muilla menee tällä elämänsaralla paremmin kuin itsellä. Vertaistuki (Jo kihlatut voi ihan tunteitaan suojellaakseen pysyä muualla.) Aloitan. Työkaveri meni kihloihin parin kuukauden seurustelun jälkeen. Eihän ne hitto vie voi mitenkään vielä tuntea toisiaan niin hyvin, että tietävät haluavansa olla loppuelämänsä yhdessä. Ja se kai siinä nyt ideana, ainakin toivottavasti, on. Toiset tässä vain odottavat kosintaa, vaikka yhdessä ollaan oltu kaksi ja puoli vuotta. Ystävä meni naimisiin ja käytti tietämättään häissään monta ideaa, jotka olisin halunnut omiini, mahdollisesti joskus koittaviin, (pienimuotoisiin) häihini. Häissä mm. lauloi ihminen, jonka itse olisin omiin häihini ehdottomasti halunnut laulamaan. Morsiammen puku oli samaa väriä (ei valkoinen) ja pelottavan lähellä samaa mallia, kuin olisin itselleni valinnut. Mutta enhän minä nyt enää voi näitä ideoitani toteuttaa, kun vaikuttaisin halpahintaiselta matkijalta! Kaiken huippuna näin unta, jossa olin valmistautumassa maistraattivihkimiseen.Sovittelin siinä päähäni jotain älyttömän kamalaa hunnuntynkää... Äitini sattui tulemaan paikalle ja veti hillittömät herneet siitä, etten ollut kutsunut häntä häihini. Sanoin, ettei ketään muutakaan ole kutsuttu, eikä mitään häitä edes ole, pelkkä maistraattipiipahdus. Mutta että voit kai sinä tulla, jos niin välttämättä haluat. Samaan aikaan aloin huolestua, että mahtaako sulhanen edes muistaa, että vihkiminen on tänään. Soitin hänelle ja hän oli tietenkin töissä ja autuaasti unohtanut koko asian. Ja ei kuulemma nyt millään pysty täältä lähtemään... Koettaako minun alitajuntani kenties kertoa minulle jotakin?
  5. Hehee, toinenkin vessasta ulostullessa kosittu. Meillä meni hyvin pitkälle samoin, paitsi ettei minulla ollut housuja jalassani :-D Ja mies oli siinä samoin polvillaan, paljas alapääni sopivasti nenän edessä.
  6. Morsian-statuksessa meni varmaan yhtä kauan. Mut pääasia, että tuli. Kyllä minä täällä varmaan jonkin verran pyörin jatkossakin, mutta on se jo nyt harventunut huomattavasti. Vaukkareiden puolella tulee nyt pyörittyä aktiivisemmin.
  7. Vau, mun status on _viimeinkin_ rouva, täällä naikkareissakin! :-D
  8. Augusta: Suloista. Kihlautumisen ihanuus kahteen kertaan! Kaksi yhden hinnalla, hih. <3
  9. Augusta, höh! Miehet on joskus niin vaikeita... Meillä asiat eteni nopeasti, sitten kun päätös saatiin tehtyä. Mies osallistui hääjärjestelyihin kiitettävästi ja jupisi vastaan vain "näon vuoksi". Oli ilo huomata, että sulhanen oli itsekin innoissaan. Jospa sun mies vaan ei miehiseen tapaan tule ajatelleeksi asiaa. Ei niillä putkiaivoilla pyöri asiat päässä samalla tavalla kuin meillä naisilla...
  10. Hups, en ollut huomannut kysymystäsi. Juu, kysyttiin lupa. Koska seuraavaan vihittävä pari oli vasta tunnin päästä, saatiin kaikessa rauhassa kohottaa maljat. Ehtona oli vain, että jos läikytämme, myös siivoamme, sillä maistraatti ei pysty järjestämään siivousta kesken päivän. Joo, aika mälsää olla täällä vielä "morsian", mutta niinpä mun ajokortissakin lukee vielä vanha nimi..
  11. Voimia Vilutille. Olen lukenut myös blogiasi säännöllisesti, mutta nyt taitaa olla salasanan takana. Uskon, että löydät vielä jonkun, jonka kanssa nämäkin asiat ovat yksinkertaisempia. pink_girl, rohkea ratkaisu, ja varmasti hyvä, että tässä vaiheessa tajusit olevasi tekemässä virheen.
  12. Huh, ei rouvatukkaa tänne kiitos. Puoleen selkään yltää ja jo kolmen sentin tasaaminen sattuu
  13. Meillä anoppi naimisiinmenoaikeista kuullessaan kysyi, että miksei kirkossa. Selitykseksi kuitenkin riitti hyvin se, ettei kumpikaan kuuluta kirkkoon. Vihkimistilaisuuden jälkeen sitten kovasti harmitteli, ettei ollut ottanut videokameraa mukaan, kun oli luullut, että tilaisuus on lyhyt ja karu. Eli käsitys siviilivihkimisestä on yhä, että se on se kahden minuutin pakollinen kaava ja siinä se. Meidän vieraille kaunis seremoniamme taisi olla positiivinen yllätys.
  14. Minun pyöreä kimppuni, sulhasen ja sulhaspojan vieheet olivat Petosella Pyörönkaarella sijaitsevasta kukkakaupasta nimeltä Pyörön kukka ja lahja. Olin tosi tyytyväinen sekä kimppuun että sieltä saamaani palveluun. Floristi ymmärsi hyvin visioni kimpusta ja esitti ehdotuksiaan sen suhteen, lopputulos oli juuri sellainen kuin halusinkin ja hinta kohtuullinen. Voin lämpimästi suositella.
  15. Ystävättäreni luki tilaisuuden aluksi meille henkilökohtaiseksi muokatun runon, vihkijä piti ihanan puheen, virallisen vihkikaavan jäykät teitittelyt muutettiin sinuttelumuotoon ja tilaisuuden lopuksi kohotettiin maljat. Siinäpä meidän pienet lisät vihkimiseen.
  16. Lämpimästi voin suositella vihkijäksi Itä-Suomen maistraatista henkikirjoittaja Eira Savolaista. Lämmin ja sympaattinen vihkijä joka mielellään suostui lukemaan meille henkilökohtaisen puheen ja muutenkin otti huomioon kaikki toiveemme vihkimisen suhteen. Myös maljojen kohottaminen maitsraatin tiloissa onnistui.
  17. Auts! Tuo ei kuulosta kyllä hyvältä. Ihan kuin kihlaus olisi joku palkinto, joka ansaitaan hyvällä käytöksellä. Puuh! Näkisin niin punaista tuossa tilanteessa.
  18. En voi suositella ainakaan Kuopion Sokoksella sijaitsevaa Korjausompelimo Paula Savinoff:a. Työ ei ollut valmis luvattuna ajankohtana, mutta siitä ei vaivauduttu ilmoittamaan; tuli hukkareissu minulle. Lisäksi yksinkertainen sisäänotto oli tyritty ihan huolella ja otettu sisään ihan liikaa, vaikka ompelija itse mittasi ja merkitsi neuloin kohdan. Viikossa ei ole mahdollista lihoa niin paljon, kuin korjaus heitti. Uusiksi siis meni, mutta hyvä ei ole vieläkään, hiukan liian kireä yhä, mutta pakko kelvata; en kertakaikkiaan uskaltanut jättää mekkoa enää sinne.
  19. Häät on ylihuomenna ja kun äsken kävin hakemassa mekkoani ompelijalta, jolla se on pienennettävänä, se ei ollut vielä valmis!!! Tämän kaiken kiireen ja stressin keskellä tein siis täysin turhan mekonhakureissun. Ymmärrän kyllä ompelijan syyn, sillä kone oli ollut rikki ja aikatauluna jätättävät sen takia, mutta olisi kai tuo voinut silti ilmoittaa asiasta!!!
  20. Baarinjonossa vaihdettiin puhelinnumeroita. Minun aloitteestani vielä.
  21. Hmmm. Joskus kesäkuun alussa, muistaakseni. Hääpäivä 12.7.13, eli nopealla aikataululla mennään.
  22. Meillä on äärimmäisen rajattu vieraslista. Molempien vanhemmat, sisaret, lapset ja muutama ystävä. Ystävät on kutsuttu ilman puolisoitaan, samoin äitini ilman avomiestään. Ystävät ymmärsivät rajauksen mainiosti, mutta äitini mies ei niinkään, sillä sulhasen äidin avomies kutsuttiin. Sulhasen kohdalla tämä mies on kuitenkin ollut hänen elämässään lapsesta saakka, ja täysi isäpuolen asemassa. Oman äitini mies tuli kuvioihin, kun olin jo aikuisuuden kynnyksellä, enkä koskaan ole tuntenut häntä millään tavalla läheiseksi. En edes pidä kyseisestä henkilöstä. Joten rutinaa asiasta kuultiin, mutta ei noteerattu. Nämä ovat meidän häämme, joihin kutsumme vain ne ihmiset, jotka itsellemme läheisiksi tunnemme. Jos joku ei sitä ymmärrä, olkoon ymmärtämättä.
  23. En ole varma ostetaanko me huomenlahjoja ollenkaan. Mies ahdistuu luultavasti jo ajatuksestakin, että pitäisi taas keksiä joku lahja minulle . On kovin tuskissaan asian kanssa jo joulun ja syntymäpäivien alla. Jos keksii hyvän idean heti, on kovin mielissään, mutta jos joutuu miettimään, niin alkaa tuskailla ja kiukutella. Pitää tunnustella maaperää varovasti. Itselläni on kyllä jo hyvä idea varastossa. Ollaan kesän aikana muuttamassa uuteen kotiin, jossa on miehen pitkään haaveilema autotalli. Tällä hetkellä johtavin huomenlahjaideani on ostaa sinne joku säilytysratkaisu (Elfa tai Sovella); reikälevy, kannatinkiskot, koukkuja yms. sälää siihen. Tiedän miehen sellaista himoitsevan, mutta ovat sen verran arvokkaita, että empii sen hankintaa. Tuossa on vielä sekin hyvä puoli, että kokonaisuutta voi laajentaa muiden lahjomispäivien myötä ja näin lahjaongelmani ovat pitkäksi aikaa ratkaistu.
  24. Ohoh, täällähän on oikea kihla-aalto! Onnea Katjaaa <3