miinin

Me meinaamme tilata Ifolorista. Alusta asti oli ajatuksena yhteiskuva meistä korttiin ja se onnistuu helposti juuri kyseisen kaltaisesta paikasta. Persoonatonta tuskin, suht vaivatonta kylläkin. Aikalailla aikaa on jo mennyt sopivaa pohjaa ja kuvayhdistelmää mallaillessa mutta tosiaan helppoa kuin mikä sekä mukavaa tämä on askarteluun verrattuna. Joillekin tällainen kutsukortti voi olla tylsä mutta eiköhän se asiansa aja. Meille tämä on tapa saada mieleinen kutsu.

Jahah, eka hääpainajainen nähty. Häihin nelisen kuukautta aikaa. Mitähän tästä vielä tulee..? (Olen stressaajaluonne) Unessa häämme olivat jostain syystä todella ankeassa seurakuntakeskuksessa. Totesin paikalle saapuessani, että oikeastaan mikään järjestelyistä ei vaikuttanut onnistuneen suunnitelmien mukaan. Jotkin asioista olivat sulhon vastuulla ja hän ei joko ollut tehnyt niitä tai järjestynyt ihan muuta kuin olimme sopineet. Hän oli myös pukeutunut vain collegepaitaan ja farkkuihin. Itse olin hääpuvussa ja täydessä tällingissä mutta päässäni oli jokin todella suuri ja kummallinen hiuslaite, joka oli kaiken lisäksi huonosti kiinnitetty. Ryntäsin sitten vessaan itkemään ja yritin epätoivoisesti suoristella päälaitetta. Vihkimusiikki alkoi soida (sekin ihan eri kuin sovittu ja jonkin jousikvartetin soittamana), urheasti kävelin vihittäväksi mutta tahdotko kysymyksen kohdalla katsoin sulhoani ja huusinkin en juosten seurakuntakeskuksen pihamaalle. Hyppäsin ilmaan ja lensin kotiin, jossa laitoin kaikki ovet varmuuslukkoon.

Thanks, Napsuu. Pitänee vaivata kaveria, joka hallitsee paremmin kuvanmuokkaukset sun muut. Printtauksen voi tehdä sulhon työpaikalla. Eiköhän tämä idea vielä kanna hedelmää!

Kaksissa. Ekoissa olin pieni tyttö vähän kaukaisemman sukulaisen juhlissa, en muista muuta kuin hääjuhlan viettopaikan: lato. Toiset olivat isoveljeni häät seitsemisen vuotta sitten.

Pyysin oman kaasoni ennen kaikkea pukijaksi ja tueksi hääpäivänä. Matkan varrella on tullut yllättäin kaikenlaista muutakin mieleen, kuten runon lukeminen vihkimisessä, puheen pitäminen hääjuhlassa ja vihkijän vastaanottaminen ennen vihkimistä. Hän on itse ehdottanut tarjouksen kysymistä työpaikkansa kanssa yhteistyössä olevalta yritykseltä. Meinasimme järjestää myös askartelupäivän hyvän ruuan ja musiikin kera. Hänelle olen voinut purkaa ajatuksiani ja tuntojani häiden suhteen. Tärkeintä varmaan tässäkin asiassa on avoin keskusteluyhteys. Aina voi kaasolta kysyä, jos jotakin tulee mieleen ja aina hänellä on oikeus kieltäytyä.

Mainio idea! Mikäli käyttäisi valokuvia vieraista paikkakortteina, niin kuinka isoja kuvat voisivat olla. Tulisi mieleen, että suht pienet olisivat parempia mutta miten tällaisia saa teetetyksi? Vai voiko printterillä tulostaa pienehköjä kuvia... Meillä ei ole kotona printteriä, niin en oikein tiedä.

Minuakin kiinnostaisi käyttää keväthäissä turkoosia. Tuo aikaisemmin ketjussa esille tullut valkoinen tulppaani taitaisi ainakin käydä ihan hyvin turkoosin kanssa. Toinen vaihtoehto olisi vaaleanpunainen/pinkki ja (vaalean)vihreä - ne kävisivät jälleen valkoisen kanssa mutta turkoosi pitäisi heivata. Vaihtoehtoja riittää, vaikea valita. Jotkut perhoset ja kukkaset kävisivät varmaankin keväthäihin mutta ovatko liian kuluneita?

Meille tulee sulhasen vanhempien häissään käyttämä kakkukoriste. Sellainen vanhahtava hääpari.

Todella persoonallisia ja kivoja kimppuja! Onko kenelläkään ideoita kuinka paperista/paperikukista voisi toteuttaa vastaavaa?

Yksi sormus tulee kummallekin. Jo kuusi vuotta palvelleet kihlasormuksemme saavat toimittaa myös vihkisormusten virkaa.

Maistraatista ei saatu vihkijää la juhlapaikalle mutta kehottivat ottamaan yhteyttä käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuden toimistossa oli mukava täti ja heti seuraavana päivänä saimme vihkijän. Oikein mukavan oloinen oli hänkin pikaisen puhelinkeskustelun perusteella.

Saimme vihkijän juhlapaikalle! Aloin olla aika epätoivoinen, kun maistraatista ei tärpännyt. Mutta käräjäoikeudesta onnistui. Mukavan kuuloiselta naiselta vaikutti ainakin puhelimessa. Jee!

Onko kenelläkään kokemuksia Laukaan Järvilinnasta? Pitopalveluna siellä on nykyisin Punainen Pirtti, onko ok?

En osaa sanoa harkitsemmeko kumpikaan vakavissamme toistemme sukunimiä, niin itsestään selvältä oman nimen pitäminen kummallekin tuntui.

Me pidämme kumpikin omat nimemme. Mikäli saisimme lapsen, hänelle tulisi minun sukunimeni, jonka olen itsekin saanut omalta äidiltäni.

Luultavasti sulhasen isä. Oma isäni on kuollut, eikä äiti välitä puheiden pitämisestä. Toivon mukaan tuleva appeni on juhlapäivänä hyvissä ruumiin ja sielun voimissa, hänellä todettiin juuri vakavia sairauksia. Olen myös esittänyt kaasolleni pyynnön puheen pitämisestä.

Valkoinen. Huntu myös.

Juhlapaikalla. Mikäli sää sallii, ulkona.

Itseltäni jo löytyvät mustaruskeat korkkarit meinaan pistää jalkaani hääpäivänä. Kaapista löytyisivät myös valkoiset Pertti Palmrothit mutta luulen niiden olevan vähän liian naftit koko päivän käyttöön. Mustaruskeita taas on tullut testattua 12 tunnin kinkereissä ja olivat varsin hyvät jalassa. Eli käytännön ratkaisu.

Ei halua nähdä etukäteen. Luulin, ettei ennen vihkimistä mutta tarkoitti vain vihkipäivää, sillä kuvaus ennen vihkimistä kuitenkin kävisi. Meidät vihitään juhlapaikalla ja toivon miljöökuvausta, joten mahdollisuus siihen, että puku säilyy "salaisuutena" on olemassa.

Valitsen luultavasti mustat korkkarit, joissa ruskea pohja. Mulla olisi myös valkoiset Pertti Palmroth-korkkarit (en ole mikään design-ihminen mutta eikös tämä ole tunnettu suunnittelija), tosi nätit mutta pikkasen liian tiukat, ne jalassa koko päivän ei tunnu hyvältä ajatukselta. Ihan käytännön ratkaisu siis. Onko sillä värillä niin väliä, mikäli ei halua kengistään erityistä yksityiskohtaa..?

Kirppikseltä tarttui mukaan valkoinen häälaukku ennen kuin olimme päivääkään päättäneet.

Nelisenkymmentä ihmistä kutsutaan, saa nähdä tuleeko kolmeakymmentä paikalle (vanhoja ja sairaita kutsuttavien joukossa mutta haluamme kutsua silti).

Meillä on näillä näkymin viljaa. Luultavasti kauranjyviä. Kumppanini kotipaikka on maatila, luontevalle ajatukselle tuntui tuo viljan käyttö.