Elennah

Minulla oli häätuoksuna Lanvinin Marry Me! ja se kyllä kruunasi omalta osaltaan ikimuistoisen päivän. Osuvampaa nimeä tuoksulle saa hakea ja kun itse tuoksukin on mitä viehkein, oli se selkeä valinta.

Vihkisormukseni maksoi 1598 euroa. Ihanuus on Sandbergin 5 mm leveä tynnyrirunkoinen valkokultasormus, jossa on 9 briljanttihiottua timanttia.

Me haimme hääjuomat autolla Baltic Princessin 22 tunnin risteilyllä. Ajoimme auton laivaan ns. autoparkkiin risteilyn ajaksi (maksoi 30 euroa). Länsiterminaalin autojen check in -pisteestä saimme juomien tilauslomakkeen, johon täytimme auton tiedot (merkki, väri ja rekisterinumero) ja tilaamamme juomat. Veimme täytetyn lomakkeen ja maksoimme tilauksen laivan tax free -myymälään. Juomat toimitettiin yön aikana autokannelle automme läheisyyteen ja lastasimme juomat itse autoon seuraavana päivänä. Ne juomat, joita tilauslomakkeelta ei löytynyt, pystyi sitten ostamaan joko laivasta tai maista. Laivalta ostettaessa tölkkijuomiin ei lisätty pantteja ja siinä teki jo pienen säästön. Koimme tämän systeemin meille sopivimmaksi, sillä painavia tölkkilaatikoita ei tarvinnut kuljettaa missään vaiheessa käsin tai juomakärryissä. Kävimme itse asiassa vielä toisenkin reissun ja täydensimme juomavalikoimaa häihin. Yhteensä haimme 20 laatikkoa tölkkijuomia (olutta, siideriä ja lonkeroa), 12 pulloa kuohuviiniä, 24 litraa hanaviinejä ja 15 litraa viinaa. Tarkkaa hintaa juomille en tiedä, mutta noin 600 euroa niihin taisi mennä. Häihin tulee 60 vierasta eli ei ainakaan pitäisi juoman loppua kesken.

Löysin unelmapukuni 459 eurolla. Siihen päälle tuli vielä vannehame ja pukupussi. Olen enemmän kuin tyytyväinen pukuni hintaan, sillä muut puvut, joita katsoin, olivat 850 euron hintaluokassa ja pelkkään pukuuni olin budjetoinut tuhat euroa. Nyt voin huoletta ostaa vähän kalliimmat asusteet.

Mies on nähnyt puvun, mutta ei minun päälläni. Hääpäivän aamuna todennäköisimmin näkee puvun päälläni, jos maltan pitää sen salaisuutena sinne saakka. Noh, eihän tässä enää niin kovin kauaa siihen hääpäivään olekaan.

Me kävimme kirkkoherranvirastossa laittamassa avioliiton esteiden tutkinnan käyntiin 6.7. ja vihkiminen on 22.9. Meillä se todistus jää papille ja hän huolehtii sen vihkipäivänä kirkkoon mukaan. Kirkkoherranviraston virkailija oli ystävällinen ja tarkisti jo alustavasti väestörekisteristä, että ei ole mitään esteitä vihkimiselle, kun me emme nyt sitten saa mitään kirjallista todistusta itsellemme ennen vihkimistä.

Me ei ensin ajateltu laittaa häälahjalistaa ollenkaan, mutta yleisestä painostuksesta laitoimme sen sittenkin. Ihmiset kun kuitenkin ostavat jotain ja näin varmistamme sen, että emme saa mitään aivan turhaa. Pitää vain tehdä tilaa kaappiin uusille astioille ja vuodevaatteille sun muille. Kutsukorttien mukana olevassa hääinfossa on kyllä painotettu, että lahjat eivät missään nimessä ole tärkeitä, vain se, että kutsuvieraat saapuvat paikalle juhlistamaan päiväämme.

Meillä kihlausaika tulee olemaan hieman alle 11 kuukautta. Hyvin on siinä ajassa ehtinyt järjestää syyshäät.

Minä kokeilin myös vain kolmea pukua, ja niistä se kolmas oli päälle puettuna rakkautta ensi silmäyksellä. Hengarissa roikkuessaan se ei niinkään hurmannut, mutta heti kun se päälleni sain, tiesin että se oli siinä. Ihanan helpolla pääsin.

Näin ensimmäisen (ja toistaiseksi ainoan) hääpainajaisen muutama viikko sitten. Olimme siinä sulhasen kanssa juuri lähdössä kävelemään kohti alttaria, kun hääpukuni valahti alas. Onneksi kirkkosaliin menevät ovet oli vielä kiinni ja ehdimme juuri saada mekon takaisin päälle. Tuon tapahtuneen seurauksena minua jännitti siinä unessa aivan älyttömästi alttarilla ja pelkäsin, että mekko tipahtaa uudelleen. En uskaltanut hengittää ja jalkanikin tärisivät ihan hulluna. Oli helpotus herätä ja huomata, että se oli vain pahaa unta, mutta unen seurauksena olen alkanut oikeasti jännittää sitä hetkeä, jolloin kävelemme oikeasti alttarille.

Meidän kihlasormukset maksoivat 570 euroa. Valittiin molemmille sileät valkokultaiset flakkasormukset.

Sormus tilattiin viisi kuukautta ennen häitä ja neljän viikon odottelu jälkeen se saapui liikkeeseen. Ja vielä pitäisi malttaa yli kolme kuukautta odottaa, että saan sen sormeeni.

Morsiuspuku oli ensimmäinen ostos ja kolme päivää sen jälkeen vihkisormus. Pukua ei ollut tarkoitus ostaa vielä ensimmäisellä sovituskerralla, mutta minkäs teki, kun täydellinen puku sattui kohdalle.

Minunkaan mielestäni koko 15 ei ole mitenkään erikoisen pieni. Mutta niin siinä vaan kävi, että sitä ensimmäistä sormusta ei millään saanut edes muutettua niin, että siitä olisi saanut koon 15. Meinasi olla olo niin kuin pikkulapsella, jolta viedään tikkari. Mutta onni onnettomuudessa, sormus, joka lopulta ostettiin, on vielä ihanampi kuin se ensimmäinen. Itse en ole pieni muuta kuin sormista, kun pituuttakin on 170 cm, ja kukaan ei meinaakaan uskoa, että sormukseni koko tosiaan on 15.

Martinhovin omilla nettisivuilla on myös hyviä kuvia. Otin kuvia käydessämme toisen kerran tutustumassa paikkaan, mutta mielestäni siellä nettisivuilla on kivemmat kuvat kuin mitä kännykälläni otetut. Ja btw, Mrs. Bones-to-be, mäkin asun nykyisin Vantaalla, kun olen Helsingissä töissä. Aika hauska sattuma.

Meillä on vihkiminen Haukiputaan kirkossa ja juhlat Martinhovissa. En ollut koskaan aiemmin käynyt Haukiputaan kirkossa, kun sen varasimme. Ulkoa se kuitenkin on niin kaunis, että vakuutti minut jo sillä. Ja enpä ole koskaan niin rumassa kirkossa käynytkään, etteikö niitä voisi vihkikirkkona käyttää. Haukiputaan kirkosta löytää kuvia Haukiputaan seurakunnan nettisivuilta.

Mulla on molemmat kokoa 15. Ensimmäinen vihkisormuksen hankinta tyssäsi siihen, että kyseistä sormusta ei saanut koossa 15. Onneksi kuitenkin toiselta sormusvalmistajalta löytyi vastaavanlainen sormus tarpeeksi pienenä.

Me tapasimme serkkuni polttareissa. Molemmat olimme siellä vieraina. Oli monen sattuman summa, että olimme siellä polttareissa, sillä minäkin matkasin sinne pitkän matkan takaa työpäivän päätteeksi. Ja kylläpä siinä saattoi olla serkullani ja hänen ystävällään hieman taka-ajatuksenakin saada meistä pari. Onnistuivat siinä sitten paremmin kuin olisivat voineet toivoakaan, sillä meidän häitä tanssitaan seuraavaksi. Siitä itse asiassa jo ensimmäisenä iltana vitsailtiinkin, että olisiko ne meidän häät sitten seuraavana. Elämä on välillä ihmeellistä ja ihanaa.

Minulla on hääkenkinä todennäköisesti ensin likemmäs 10cm:n mustat korot (puvussa on mustaa) ja illaksi vaihdan jotkin ihanat kimalleballerinat jalkaan, joilla jaksaa sitten tanssailla kepeästi koko illan.

Minä ajattelin ostaa yhteiseksi huomenlahjaksi Jumpin-haalarit molemmille. Lempinimeni miehelleni on nimittäin Jumpi.

Me varattiin Martinhovi loppiaisen tienoilla ja häät ovat 22.9. Silloin tammikuussa sanoivat, että kesäviikonloput olivat suurelta osin jo menneet, mutta syksyksi oli tilaa. Nyt kun kävimme pääsiäistä ennen siellä katsomassa paikkoja uudemman kerran, emäntä sanoi, että oli tullut muutamia kyselyjä samalle päivälle, jolloin meillä on häät. Eli noin 8-9 kuukautta ennen kannattaa olla liikkeellä, jos syksyksi haluaa jonkin tietyn päivämäärän. Ja ehdottomasti tulen häiden jälkeen kertomaan, miten kaikki sujui. Nythän siellä tehdään vähän remonttia, joten saa nähdä kuinka hienoksi paikka saadaan vielä ennen kesän hääsesonkia. Iloa häiden suunnitteluun, Mrs Bones-to-be!

Meillä on hääjuhlat syyskuussa Martinhovissa ja paikkahan on aivan ihana. Itse olen työni puolesta järjestänyt paljon erilaisia tilaisuuksia ja Martinhovin emäntä tuntuu olevan ammattilainen. Palvelu on ollut erinomaisen hyvää ja kaikkiin kysymyksiin on saanut vastauksen. Tyhmiä kysymyksiä ei kuulemma ole ja aina saa soittaa, jos tulee jotain mieleen. Olemme käyneet paikanpäällä tutustumassa kahdesti, ensin kahdestaan ja myöhemmin bestmanin ja kaason kanssa. Kokonaishinnasta en osaa vielä tarkemmin sanoa, mutta emäntä antoi viitettä, että vaikka olisi minkälaisen menun valinnut, harvoin on hinta noussut 40 euroon per henkilö. Menu suunnitellaan aina juhlakohtaisesti eli valmiita menuja heillä ei ole. Meillä hintaa nostaa hieman se, että juhlissamme tarjoillaan vielä erikseen iltapala. Omia hääjärjestelyjä helpottaa huomattavasti se, että Martinhovin puolesta saa kaiken valmiina. Boolistakin lupasivat huolehtia, kunhan vain vie paikalle ainekset ja boolireseptin. Ei tarvitse bestmanin päivystää boolimestarina koko iltaa. Martinhovin vuokra-aika on klo 24 saakka, mutta juhlia saa jatkaa puolen yön jälkeen aamukahteen saakka. Lisätunnit maksaa 50e/h. Paljun ja saunatilan voi vuokrata myös erikseen, ja sulhanen ja bestman ovatkin suunnitelleet poikain kanssa boolinmaistajaisiltaa sinne ennen häitä.

Me varattiin kirkko joulukuussa ja juhlapaikka tammikuussa. Häät on syyskuussa. Juuri oikeaan aikaan varasimme juhlapaikan, sillä varauksemme jälkeen on kuulemma tullut samalle päivälle lukuisia kyselyitä.

Meillä kutsut lähtee heinäkuussa ja v.p. on 1.9. Häitä juhlitaan 22.9. ja vastauspäivämäärä on yhdessä juhlapaikan kanssa sovittu. Kaikki ruokatarjoilut tulee juhlapaikasta ja heille on jo ilmoitettu alustava vieraiden määrä (60 henkilöä). Lähes kaikki kutsuttavat tietävät jo hääpäivämäärän, joten kenellekään se ei tule täytenä yllätyksenä.

Meillä on häät 22.9.2012. Olen aina halunnut syyshäät, sillä alkusyksy on lempivuodenaikani pimeine iltoineen ja silti vielä lämpimine päivineen. Häissä on ihana käyttää tunnelman luojina kynttilöitä, niin sisällä kuin ulkonakin. Häitä juhlitaan merenrantakartanossa ja veljeni on luvannut soittaa illan pimetessä rannassa olevassa huvimajassa kitaralla meidän lempikappaleitamme. Koska juhlat ovat hienossa kartanossa, ei koristeita tarvitse kovin paljoa. Teemaväreinä ovat valkoinen, tummanharmaa ja pieninä annoksina musta. Värit tulevat näkymään kutsu- ja ohjelmakorteissa, hääparin vaatteissa, pöytäkoristeluissa ja kukissa (jotka ovat valkoisia). Olisipa jo syksy, mutta nautitaan nyt keväästä ja kesästä ensin.