*Tiuku*

Tämä on nyt siviiliseremoniaosastolla. Tarkoititko kuitenkin kirkkovihkimistä? Pappi tapaa hääparin etukäteen ja keskustelee heidän kanssaan. Useimmat papit osoittavat puheensa suoraan hääparille eikä kahta samanlaista hääpuhetta ole olemassa. Tavallisissa kirkollisissa vihkitilaisuuksissa ei saarnata. Morsiusmessun kaavasta saarna löytyy, mutta messu on melko harvinainen tapa järjestää kirkollinen vihkiminen. Eikä kahta samanlaista saarnaakaan ole olemassa. Jos tarkoitit sormusvaloja, jotka morsian ja sulhanen lukevat toisilleen, ne voi kirjoittaa itse, kunhan kertoo asiasta etukäteen vihkivälle papille. Itse vihkikaavoja on ev.lut. kirkossa kaksi erilaista, joista voi valita. Vihkikaavat ovat kuitenkin pieni osa koko seremoniaa. Sitä voi muokata omannäköisekseen myös musiikkivalinnoilla ja valitsemalla jotain muita Raamatun tekstejä kuin sen iänikuisen korinttilaiskirjeen. Sama pätee tietysti siiviliseremoniaankin. Vihkikaavaa ei yleensä paljon muokata, mutta siihen ympärille voi lisätä jotain omaa ja persoonallista.

Ihan maalaisjärjellä neuvoisin, että tutustukaa vihki-/juhlapaikkoihin etukäteen ja tarkkailkaa, minkälaisia ötököitä siellä pyörii. Jos ötököitä näyttää olevan paljon, miettikää, onko niitä niin paljon, että paikka pitäisi vaihtaa. Esim. lämpötila, sade ja tuuli vaikuttavat ötököiden esittäytymiseen. Jos ötököitä kuitenkin tulee, ei asialle voi oikein mitään. Luonnon ei tarvitse kunnioittaa ihmistä vaan ihmisen luontoa. Hyönteismyrkyt yms. voi suosiolla unohtaa, avustajien tanssi hyönteisten perässä vasta huvittavaa olisikin.

^^ Minäkin olen lähtökohtaisesti virallisen etiketin kannalla eli avoparit, kihlaparit ja avioparit kutsutaan yhdessä, seurustelijat yksin. Vaikka kahdella kaverillasi on yhteinen osoite, olen sitä mieltä, että heille molemmille pitää lähettää oma henkilökohtainen kutsu. Ethän ole kutsumassa heitä pariskuntana tai perheenä! Sitä paitsi, kun toinen seurustelee, on minusta tahditonta jättää seurustelukumppani kutsumatta ja kutsua kämppikset yhteisellä kutsulla. Kertomasi perusteella uskon, että tämä tympeä poikaystävä ei tulisi häihin vaikka kutsuisittekin, mutta se vasta tyhmältä näyttää, jos kutsutte kämppikset yhteisellä kutsulla ja jätätte poikaystävän kutsumatta. Reilusti vain molemmille neideille omat kutsut ilman avec-oikeutta. Jos kaasosi on viritellyt "jotain juttua", katsele mihin juttu kehittyy. Laskuristasi päättelin, että häihinne on vielä 9 kuukautta aikaa. Kaason orastava seurustelusuhde voi joko kantaa tai katketa, mutta ei kai kutsupäätöstä tarvitse tehdä vielä? Jos päätöksen hetkellä näyttää siltä, että kaason ja miekkosen juttu ei jää kevyeksi kevätihastukseksi, kutsu molemmat. Oletan, että kaasosi on sinulle ketä tahansa kaveria paljon läheisempi ystävä. Se, että kutsut hänen uuden poikaystävänsä, osoittaa, että hän ja hänen onnensa on sinulle tärkeä. Jos juttu ei sitten jatkukaan häihinne asti, kaaso ei varmaankaan tuo miekkosta juhliin. Mutta jos tässä onkin kysymyksessä kaason the elämän mies, kai haluat, että he pääsevät melko tuoreesta suhteestaan huolimatta juhlimaan teidän häitänne yhdessä ja sitä kautta myös muodostuvat teille pariskuntana läheisemmäksi. Jos kaason tuore suhde osoittautuu vakavaksi ja kenties elinikäiseksi, tuntuu varmasti todella pahalta, jos poikaystävä ei ole tervetullut häihinne, se voi pahimmillaan polttaa siltoja pysyvästi.

Minäkin sanoisin, että järjestäkää häät sellaisiksi kuin haluatte niiden olevan! Järjestetyt kyydit, majoitukset ym. vieraiden huomiointi madaltaa heidän kynnystään saapua paikalle. Riippuu tietysti paljon siitä, missä kunnossa vanhimmat ovat, voivatko he matkustaa ja kuinka pitkän matkan päässä se Helsinki/Turku/Tampere olisi. Oma kokemukseni on se, että suvun vanhimmilla ei välttämättä ole mitään muutaman kymmenen tai sadan kilometrin matkoja vastaan, mutta yöpyminen muualla kuin kotona aiheuttaa vastahakoisuutta. Onko Helsingissä / Turussa / Tampereella mahdollista järjestää juhlat niin, että vanhimmat (tai muutkin vieraat) pääsevät halutessaan samana iltana kotiin? Jos prioriteettinanne on poiketa paikallisista perinnehäistä, niin tehkää se! Liian suuret ja monet kompromissit hääjärjestelyissä voivat lopulta viedä fiiliksen juhlilta kokonaan.

No noista mainitsemistani ^^ tuossa ylempänä moni toimii paritanssina oikein kivasti. Kivoja englanninkielisiä valssejakin on tosi helppo löytää pari kappaletta, jos niin haluaa. Mulle tuli ekana mieleen esim. The Corrs - Runaway John Denver - Annie's Song mm. Celine Dion - When I Need You Iskelmä, tyyliin Sillanpää / Yölintu, on musiikkilajina sikäli suomalainen, että en ihan äkkiä keksi vastaavaa englanninkielistä korviketta. Sinatra on ainakin ihan varmasti myös vanhempien mieleen. Kannattaa "iskelmällisen" musiikin toivossa muutenkin kääntyä vähän vanhemman tuotannon puoleen. Moni Suomessa tunnettu iskelmähitti on julkaistu alun perin englanninkielisenä, kuten: Petula Clark - Downtown Tom Jones - Only a Fool Breaks His Own Heart Simon Dupree - Kites mm. Bobby Vinton - Sealed with a Kiss Tai jos kielivalikoimaa uskaltaa laajentaa ruotsiin, ranskaan ja italiaan, löytyy heti lisää valinnanvaraa. Ja onhan se rockikin paritanssin laji

En välttämättä aivan ymmärtänyt, minkälaista tanssimusiikkia haet, oletko enemmän hakemassa humppaa vai rockia ja metallia, uudempaa vai klassikoita mutta mulle tuli englanniksi ekana mieleen esim. nämä: Hurriganes - I Will Stay (ja monia muitakin) Bruce Springsteen - The River Bon Jovi - Wanted Dead or Alive Sade - Smooth Operator Frank Sinatra - Strangers in the Night Katy Perry - Hot N Cold Katsele vaikkapa hääbändien nettisivuja, monella bändillä on ohjelmistoluettelot, joista voi saada vinkkiä. Voi olla, että löydät yhden biisin tästä, toisen tuolta ja kolmatta joudut etsimään pidempäänkin. Usein yllättävän monet biisit ovat kuitenkin tanssittavia yllättävän monen mielestä

Sanoisin, että jos teillä on buffet 80 hengelle, siihen ei missään tapauksessa kulu kahta tuntia. Oman empiirisen kokemukseni mukaan 80 hengen hääväki syö kahden linjaston buffetpöydästä n. 45-60 minuuttia. Osa hitaammin, osa nopeammin, osa santsaa, toiset eivät... Osa on valmiina ennen kuin toiset. Ruokailun jälkeen tulee yleensä n. 15-30 minuuttia sählinkiä, kun savuttelijat juoksee pihalle tupruttamaan, naiset käyvät puuteroimassa neniään ja korjaamassa huulikiiltoa... Mielestäni 2 tuntia on kuitenkin liioiteltu aika ruokailulle. Samoin ruokailun jälkeen ihmiset saattavat olla epätietoisia, mitä ja milloin seuraavaksi. Kannattaa siis valjastaa esim. kaaso/bestman tiedottamaan vieraita ruokailun loppupuolella, että ohjelma jatkuu klo xx. Silloin jokainen osaa aikatauluttaa vessakäynnit ja pakolliset röökit siten, että ehtii takaisin pöytään. Ruoan jälkeen tarvittavaan vapaaseen aikaan vaikuttaa myös juhlapaikan saniteettitilojen määrä. Jos (varsinkin naisten) vessoja on vain 1-2 käytössä, sinne muodostuu jonoa, jolloin taukojenkin on oltava pidempiä. Tuleeko teille puheita? Jos kyllä (ja useampi kuin yksi), pääruoan jälkeen on yksi loistava paikka puhua. Enemmän kuin kaksi puhetta peräkkäin on liikaa. Samoin muut ohjelmat. Ihmisille pitää tosiaan tarjota hengähdystaukoja ohjelmasta, jotta saavat seurustella vapaasti. On todella pitkästyttävää, jos puhe / ohjelma toisensa perään seuraa ja koko ajan pitäisi jaksaa keskittyä kuuntelemaan. On myös äärettömän ärsyttävää, jos ohjelmaan tulee paljon pieniä 5-15 minuutin taukoja, joissa juuri ja juuri ehtii käymään naistenhuoneessa ja aloittamaan mukavan juttuhetken pöytäseurueen kanssa. Sitten se katkeaa kuin veitsellä leikaten, koska ohjelma jatkuu. Oletko ajatellut, että selviätte (kirkko?)vihkimisestä ja riisisateesta tms. 20 minuutissa? Kaikki kirkkovihkimiset onnittelukujineen, joihin olen vieraana osallistunut, ovat kestäneet 30-45 minuuttia. Myös 10 minuuttia tutustumiseen ja sukunimen luovutukseen kuulostaa minusta naftilta. Riippuu tietysti, millaista leikkiä olet ajatellut. Onko kuvaus tarkoitus toteuttaa niin lähellä vihkipaikkaa ja juhlapaikkaa, että selviätte siitä siirtymisineen n. tunnissa? Mitä olette suunnitelleet vieraille sillä aikaa? Myös minä siirtäisin kahvit aikaisemmaksi visan ja kisan väliin, muuten tauko pääruoan ja kakun välissä muodostuu tosi pitkäksi. Yleisvaikutelma tuosta aikataululuonnoksesta on se, että klo 13-15 teillä on hirvittävä kiire, klo 15-21 kaikki aika maailmassa ja vähän ylikin ja sitten kovalla rytinällä klo 21 -> eteenpäin kohti bileitä. Jos soitto ja tanssit alkavat vasta klo 22, niin juhlat tosiaan kestävät sinne 01:een. Vihkimisestä siis 12 tuntia eteenpäin. Kehottaisin muokkaamaan aikataulua alkupäästä väljemmäksi ja tiivistämään itse juhlan ohjelmaa jonkin verran. Siinä kannattaa olla joustonvaraa. Jos tuntuu, että tarvitaan actionia, niin saadaan ohjelmaa kehiin, mutta jos tuntuu, että ihmiset viihtyvät vapaamuotoisemmin yhdessä, voidaan luopua turhasta ohjelmoinnista. Jos juhla etenisi noin väljässä aikataulussa tuolla vierasmäärällä, epäilen, että tunnelma jossain kohtaa lässähtäisi odotteluun. Ehdotus: voisiko yhteiskuvan siirtää otettavaksi heti vihkimisen jälkeen tai ensimmäisenä juhlapaikalla? Kesken juhlan ihmisiä voi olla vaikeampi saada enää kokoontumaan.

Tuo riippuu tosi paljon siitä, kenen hoitoon tyttö jää. Onko kyseessä esim. isovanhemmat, joita tyttö näkisi muutenkin lähes päivittäin? Mutta totta kai on eroa sillä, onko lapsi erossa vanhemmistaan viisi vai seitsemän yötä. Yksi hyvä nyrkkisääntö laskea sopivan eron pituutta omista vanhemmista on lapsen ikä + 1 päivä. Jos lapsi on häidenne aikaan 1 v 9 kk, niin pienin stressi hänelle aiheutuisi max. 2-3 yön erosta. Sekin aiheuttaa lapselle stressiä, jos vain toisesta vanhemmasta joutuu luopumaan pariksi yöksi esim. työmatkan takia. Molemmista vanhemmistaan viikon eroon lapsi on psykologisesti ja sosiaalisesti valmis vasta paljon myöhemmin.

Tässähän niitä vinkkejä on foorumi pullollaan! Sen kun alat penkoa. Erilaisille hääsivustoille on myös listattu mm. aikatauluttettuja tehtävälistoja ym. vinkkejä, joita kannattaa tarkastella, esim. täällä. Teillä häihin on toisaalta vielä yli vuosi, toisaalta vain vähän yli vuosi. Järjestelyjen aikataulu riippuu todella paljon siitä, missäpäin Suomea juhlitte häitä, millä budjetilla, kuinka suurella vierasmäärällä... Jos kyse on perinteisistä häistä kuten ymmärsin, aloita heti näiden juttujen miettiminen: Mikä kaupunki ja millainen juhlatila haussa? Juhlatila varataan yleensä ensimmäisenä. Helsingissä juhlatiloja on paljon ja erilaisia, mutta suosituimmat kesälle 2015 on jo ihan varmasti varattu. Pienissä maalaiskaupungeissa ja -kunnissa ei välttämättä ole juhlapaikkoihin samanlaista tunkua, mutta toisaalta valinnanvaraakin on vähemmän.Mikä kirkko on tähtäimessä ja milloin vihkiajan voi varata? Tyypillisimmin kirkot ottavat varauksia n. vuodeksi eteenpäin.Mikä on juhlien budjetti ja mistä se koostuu? Omat säästöt, vanhempien säästöt, mikä muu?Millainen vierasmäärä on tarkoitus kutsua? Tehkää konkreettista listaa niistä ihmisistä, jotka haluatte mukaan. Vierasmäärä vaikuttaa sekä budjettiin että juhlatilan valintaan. Tai kääntäen: juhlatilan koko (pienuus) vaikuttaa vieraslistaan.Ei ole tavatonta ostaa hääpukua esim. 12 kuukautta ennen h-hetkeä. Lähde ostoksille ihan viimeistään joulu-tammikuussa, jos häät ovat kesäkuun alussa. Mieti myös, millaisen tunnelman ja millaista ohjelmaa haluat häihin. Koska olette niin nuoria, minusta nuoruus ja huumori saisi näkyäkin häissänne Näillä pääset alkuun ja täältä foorumilta löytyy tarkempia keskusteluja ihan kaikesta. Kaikista hoidettavista asioista kannattaa myös tehdä tarkka, tarkka, tarkka lista. Painotan sanaa tarkka. Mukavia suunnitteluhetkiä!

Luulen, että juuri tuo hinta suhteessa hyötyyn muodostuisi ostamisen esteeksi monelle suomalaiselle morsiamelle. Huippusuunnittelijan puku vähintään kaksinkertaistaisi tyypillisen suomalaisen hääbudjetin. Minäkään en ymmärrä esim. Vera Wang -puvun ostamista Vera Wangin vuoksi. Kyllä puvun pitäisi säväyttää muutenkin kuin suunnittelijan nimellä. En täysin tyrmää liikeideaa, mutta luulenpa, että Suomi on liian pieni ja pröystäilemätön häämarkkina-alue huippusuunnittelijoiden puvuille. Kiinnostusta eli uteliaita katsojia puvuille voisi toki alkuun olla. Kassavirta ei todennäköisesti kuitenkaan riittäisi kannattavuuteen asti. T. mutu-tuntuilija.

Hmm... Vahvasti kulttuurisidonnainen asia. Joissakin esim. Aasian maissa valkoiseen pukeudutaan hautajaisissa ja Suomessakin moni pitää valkoisia kukkia hautajaiskukkina / huonoa onnea tuovina kukkina. Musta taas on länsimainen perinteikäs suruväri, mutta nykyään juhlapukeutumisessa kauttaaltaan hyvin käytetty varsinkin syys- ja talviaikaan enkä näe siinä mitään ongelmaa. Tuo punainen mekko ja sulhasen makuuttaminen on kyllä ihan varmasti joidenkin suomalaisten kansanperinteiden nykypäivänä vain joissakin perheissä tiukassa elävä uskomus, jolla ei minusta ole mitään tekemistä modernin pukeutumisetiketin kanssa. On myös lähteitä, joissa sanotaan, että kaason puvun perinteinen väri on punainen. Ja esim. kiinalaisessa perinteessä punainen viestii syvää onnea ja iloa ja on todella suositeltu väri häihin. Olen monta kertaa ollut itse häissä, joissa kaasot pukeutuvat punaiseen / mustaan enkä ole osannut ajatella, että siinä nyt mitään taka-ajatuksia viljeltäisiin.

Uskoisin, että parhaiten vastauksia peruskysymyksiin saa soittamalla suoraan Kolin matkailuneuvontaan. Jos he eivät osaa vastata, niin varmaan neuvovat eteenpäin. Katselin itsekin mahdollisia vaihtoehtoja, mutta tosiaan aika monta kiveä saa juhlatilaa etsiessä kääntää eikä siltikään löydy.

Aikaisemmin on ollut nettiajanvaraus, mutta jostain syystä siitä on luovuttu. Tuohon aikaan oli myös niin, että etusijalla olivat seurakunnan jäsenet sekä ne entiset jäsenet, joiden vanhemmat edelleen kuuluvat tuomiokirkkoseurakuntaan. Muistaakseni ajanvaraus muiden seurakuntien jäsenille aukesi myöhemmin. Käsittääkseni keskitetyn puhelinajanvarauksen myötä on tullut sääntö, että ne parit, jotka eivät kuulu tuomiokirkkoseurakuntaan, voivat toivoa lauantailta vain klo 17:n vihkiaikaa, vanhemmista viis. Ainakaan sitä ei säännöissä enää mainita. Se tekee tuomiokirkosta melko hankalan vihkipaikan, jos ei saa aikaisempaa aikaa. Monilla pareilla tuomiokirkon houkuttelevuutta saattaa vähentää myös kirkon sijainti. Mutta huolimatta pienistä kapuloista rattaissa tuomiokirkko on Espoon suosituin vihkikirkko. Ymmärrän hyvin, sillä kaikki muut Espoon kirkot on rakennettu n. 500 vuotta myöhemmin eivätkä vastaa useimpien käsitystä kauniista, romanttisesta vihkikirkosta. Etsintää voi tietysti aina laajentaa Helsingin tai Kirkkonummen suuntaan.

Hieman hämmentävästi Espoon tuomiokirkon nettisivuilla on vielä viimevuotinen varausaikataulu. Sen mukaan touko-lokakuulle 2014 ajanvaraus on auennut 2.5.2013 eli noin vuosi aikaisemmin. Ajat varataan Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta puhelimitse.

Siis häh? Mun hääpukuni tulee olemaan polvipituinen, mutta ei kai se nyt minkään järjen mukaan sitä tarkoita, että kaikkien mummojen ja muiden naisvieraiden tulee niinikään keikistellä lyhyissä mekoissa? Enkä minä tosiaan aio etukäteen ruveta vieraille tekemään selkoa helmani pituudesta... Mun puolesta vieraat saavat meidän häihin pukeutua ihan miten ikinä huvittaa. Tipzilla tähän jo vastasikin ihan hyvään malliin, mutta sanon nyt vielä omasta puolestani, että täyspitkällä mekolla todellakin tarkoitetaan (tarkoitin) iltapukua. Se on ihan eri asia, kun mummien ja tätien ns. pitkät kesämekot. Vrt. itsenäisyyspäivän vastaanotto Tampereella viime vuonna. Ei ole asianmukaista, jos koodi on tummapuku, että emäntä pukeutuu lyhyeen pukuun ja osa vieraista kävelee mattoa pitkin iltapuvuissa ja oikein laahusten kanssa.

Ihan etiketinkin mukaan jokaiseen talouteen oma kutsu. En missään tapauksessa suosittele vanhemmille ja heidän aikuisille lapsilleen yhteistä kutsua, jos he asuvat eri osoitteissa ja on lapsillakin puolisoita tai jopa omia lapsia. Yhteiskutsusta tulee niin helposti väärinkäsityksiä. Serkkuni lähetti äidilleni valmistujaiskutsun muutama vuosi sitten. Sain kuulla vasta juhlien jälkeen, että se olisi koskenut minuakin. Harmitti vietävästi. Eli ihan selvyyden vuoksi vanhemmille ja omassa osoitteessaan asuville lapsille eri kutsut. Sitä paitsi oma henkilökohtainen / perhekohtainen kutsu osoittaa kunnioitusta aikuista lasta (ja hänen parisuhdettaan/perhettään) kohtaan. Onhan se merkki siitä, että hänet on huomioitu omana itsenäisenä aikuisena itsenään, eikä oleteta, että vanhemmat edelleen hoitaisivat asiat tai päättäisivät puolesta. Aikuinen lapsi tekee itsenäisen päätöksen siitä, miten osallistuu. Minusta kyse on siis selkeydestä ja itsenäisyyden kunnioittamisesta.

Väriteemanne ei minusta ole erityisen nuorekas, vaan sopii ihan minkäikäiselle parille tahansa. Jos anoppisi on mennyt naimisiin 70-luvulla, hän on varmaan käyttänyt kevyempää mekkoa ja näyttänyt siinä upealta, mutta silloin vaatimattomat häät olivat erityisesti muodissa. 2000- ja erityisesti 2010-luvulla on minusta muodissa individualistisuus eli jokaiselle omannäköisensä häät ja hääpuvut, ei anopinnäköiset. Ja klo 17:n vihkiaika on melko myöhäinen ja siirtää varsinaisen hääjuhlan todella myöhäiseksi. Itse seremonia kirkossa kestää tyypillisimmillään n. 30 minuuttia, ainakin niissä häissä, joissa olen ollut vieraana. Sen jälkeen on yleensä riisin tms. heittoseremoniat, muutamat valokuvat koko vierasjoukosta / hääparista ja auto- tai kävelymatka juhlapaikalle, joten ne häät, joissa olen ollut, ovat alkaneet 1-1,5 tuntia vihkiajan jälkeen. Jos hääpari on käynyt kuvattavana kirkon jälkeen (siis ottamassa viralliset potretit), juhla on saattanut alkaa jopa 2-2,5 tuntia vihkimisajan jälkeen. Ei ole erityisen yleistä varata kirkkoa klo 17. Yleisimmät ja halutuimmat ajat taitavat edelleen olla 14-16 välillä. Minusta ei loppujen lopuksi ole väliä sillä, kuka häät maksaa. Hääparin on mielestäni joka tapauksessa saatava tehdä lopulliset päätökset ainakin niin, ettei päätöksistä koidu hääparille pahaa mieltä. Kun maksatte häänne itse, anopin tai kummin kaiman suunnitelmia ei tarvitse toteuttaa, vaikka miettisittekin hääjuttuja yhdessä. Voit todellakin kysyä suoraan, pahoittiko hän mielensä, jos vastaavia tilanteita vielä tulee. Se auttaa avaamaan asian ja voit ihan ystävällisesti selittää, että kysymys on teidän häistänne, jotka kustannatte itse, ja kuuntelette kyllä ehdotuksia, mutta lopulliset päätökset teette itse.

En tiedä, onko jossain etikettioppaassa joskus lukenut, että morsian saa pukeutua valkoiseen vain, jos... tai että morsian saa käyttää huntua vain, jos... Etiketti on olemassa, mutta nykypäivänä sitä jo aika vapaamielisestikin sovelletaan. Eri lähteet ovat näistä hyvinkin erimielisiä. Esim. Stockan hääoppaassa lukee, että morsian pukeutuu perinteisesti pitkään valkoiseen, mutta pienemmissä häissä sopii myös vaaleasävyinen jakkupuku. Stockan oppaan mukaan sulhaselle käy tumma puku, frakki, smokki tai shaketti ja rintapieleen laitetaan valkoinen neilikka. Morsiamen isä ja bestmanit pukeutuvat samaan asuun kuin sulhanen. Jotkut lähteet sanovat, että morsiushuntu symboloi neitsyyttä ja sen vuoksi etenkin kasvohuntua pidetään epäsopivana, jos morsian ei ole vihkihetkellä neitsyt. Olen kuitenkin lukenut myös joitain lähteitä, joissa sanotaan, että morsiushunnun tarkoitus oli suojella morsianta pahoilta hengiltä. Kuinka monen sulhasen vieheessä on oikeasti ollut tai tulossa valkoinen neilikka?? Etikettiin liittymättä olen kuullut parilta kampaajalta, että morsiushuntu ei ole enää ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla "muodissa". Tuolissa istuu kuulema yhä enemmän morsiamia, jotka eivät käytä perinteistä huntua ollenkaan tai vielä "pahempaa": "Pidän huntua kirkossa mutta otan sen sitten heti sen jälkeen pois." Siinä voi olla kampaajalle pähkinää purtavaksi, vaikka toki ammattilainen tuonkin osaa huomioida kampausta tehdessä. Etikettiin liittyen tai siitä riippumatta: mielestäni morsian voi pukeutua häiden teeman mukaisesti pitkään tai lyhyeen, valkoiseen tai mustaan (tai vaikka turkoosi-oranssiin) pukuun ja huntuun tai muuhun hiuskoristeeseen tai ajella päänsä kaljuksi, jos niin kokee. Etiketti häissä koskee mielestäni ennen kaikkea vieraita. Näistä tärkeimpinä: morsiamen suku ja ystävät istuvat kirkossa vasemmalla, sulhasen oikealla. Ja pukeutumisesta: ei valkoista (eikä varsinkaan kokovalkoista) asua, ei mielellään täysin mustaa asua, ei paljaita olkapäitä kirkossa. Miehillä pukeutuminen sulhasen mukaan. Minusta on hirvittävän noloa, jos sulhanen on tummassa puvussa ja joku vieras tulee paikalle frakissa tai smokissa. Se on samanlainen lapsus kuin jos morsiamella on polvipituinen mekko ja joku naisvieras tulee täyspitkässä. Tiedän, että sukka-asia on etenkin monille iäkkäämmille ihmisille tosi tärkeä, mutta olen itsekin vieraillut kesähelteellä häissä ilman sukan sukkaa enkä pidä sitä minään ongelmana. Minulle paljon tärkeämpää oli se, että paljaita olkapäitäni peitti kirkossa huivi. Itse asiassa olen miettinyt, että jos menisimme naimisiin kirkossa, haluaisin kirkkoon huivin tai boleron peittämään hartioitani. Viimeksi kun kävin kirkossa, tajusin, että en oikeasti pystyisi menemään kirkkosaliin olkaimettomassa tai edes missään spagettiolkaimissa, mutta se on henkilökohtainen asiani eikä minulle ole ongelma, jos joku muu morsian tekee niin. Vierasta kyllä katsoisin pahalla tai ainakin ajattelisin, en nyt sentään sanoisi mitään. En siis nykyisin edes ramppaa kirkossa kovin usein, en ole erityisen uskonnollisesta perheestä eikä avomieheni edes kuulu kirkkoon, mutta tuo on omaan päähäni iskostunut käytössääntö.

Olen aina pitänyt 2 kuukauden aikaväliä lyhyenä, varsinkin, jos häistä ja päivästä ei ole muutenkaan kerrottu etukäteen, mutta nyt kun ajattelin asiaa ihan varsin käytännönläheisesti ja katsoin kalenteriani 3 kuukautta eteenpäin, niin huomasin, että 5 lauantaita on jo varattu erilaisille menoille. Näiden joukossa töitäkin, mutta myös sellaisia maksettuja menoja (teatteria, oopperaa, synttäreitä toisella puolella Suomea), joita ei voi siirtää tai perua (hätätapauksessa työt voisi perua, vaikka se olisi vaikeaa). Ja kun tarkemmin mietin, nämä tammi-huhtikuulle osuvat sovitut menot (ei työt) on sovittu, ostettu ja maksettu viime vuonna elo-marraskuussa. Työt on tulleet tietoon joulukuussa. Kaikki eivät tietenkään suunnittele elämäänsä tällä tavalla eikä kaikilla ole viikonloppuisin töitä, mutta esimerkin vuoksi sanon, että jos esim. tänään olisin saanut hääkutsun 2 kuukauden päähän (la 8.3.), minulla olisi jo peruuttamaton meno. Jos olisin saanut kutsun vajaan 3 kuukauden päähän (la 5.4.), minulla olisi sovittu meno, jonka peruuttaminen olisi ikävää sekä minulle että vastapuolelle. Eikä nyt tai huhtikuussakaan ole mikään kesäloma-aika. Siksi kannattaa a) laittaa ne kenties turhalta tuntuvat StD:t tai b ) huudella hääpäivästä ympäriinsä tai c) lähettää kutsut ihan reilusi 4-5 kk ennen juhlaa.

Kotitalousvähennyksen saa, jos yksityishenkilö palkkaa siivoojat yksityistilaisuuteen, joka järjestetään hänen omassa asunnossaan, vanhempien, isovanhempien tai appivanhempien käytössä olevassa asunnossa. Omavastuu ennen vähennyksen saamista on 100 euroa ja vähennyksen enimmäismäärä vuodessa 2400 euroa. Itse tulkitsisin tätä niin, että vuokratussa juhlatilassa teetetystä siivoustyöstä tms. ei saa kotitalousvähennystä.

Ihan pelkästään roudausavun takia en ehkä plannerille soittaisi, sillä tuskin planneri ainakaan henkilökohtaisesti jää roudaamaan. Olen joskus kuullut jonkun hääsuunnittelijan sanovan, että muuten mitä vaan, mutta loppusiivouksia hän ei hoida. Uskoisin kuitenkin, että planneri voisi järkätä jonkun tahon (firman) hoitamaan loppusiivouksia ja roudauksia, jos asiakas sellaista pyytää. Tietysti suunnittelija voi hoitaa myös tiettyjä yksittäisiä osa-alueita hääsuunnittelussa asiakkaan tarpeen mukaan, mutta tuo poisroudaaminen on minusta jo niin pieni asia, että sen järjestämisestä ei erikseen kannata suunnittelijalle maksaa, jos apua ei oikeasti halua eikä tarvitse mihinkään muuhun. Vaikka voisihan "siinä sivussa" sitten hoitaa plannerin kanssa muitakin asioita. Uskon, että rahalle kyllä saisi vastinetta. Riippuu tietysti, tarkoittaisiko roudaus teidän häissänne siis esim. 100 hengen ruokapöytien, tuolien ja ties minkä sohvien roudaamista. Sellaista roudausta voisi mielestäni kysyä suoraan jostain muuttofirmasta, jolla olisi myös muuttolaatikot pienemmälle tilpehöörille. Muuttomiehethän jopa pakkaavat ja purkavat kuormat, jos siitä heidän kanssaan sovitaan ja maksetaan. Kevyempään roudaukseen voisi käydä myös loppusiivouksen hoitava siivousfirma. Jos planneria käyttäisit, hän varmasti tietäisi, mistä lähtisi roudaus- ja siivousapua kyselemään eli soittelisi ja sopisi nämä asiat puolestasi. Ilman planneria jokainen soittelee sitten itse.

Jos suku tämän ymmärtää, niin on minunkin mielestäni ok. Miten tämä käytännössä sitten toteutuu kirkossa? Suuri joukko vieraita, jotka jatkavat yhdessä iloisesti juhlapaikalle ja toinen joukko, joka lähtee kirkosta iloisesti kotiin? Näyttää minun silmissäni hieman nurinkuriselta. Tavallistahan on, että kutsutaan paljon vieraita juhlaan, vaikka vihkiminen olisikin pienen piirin tapahtuma esim. edellisenä päivänä. Haittaako se, että kirkossa on paljon tyhjiä paikkoja? Sehän on melko yleistä, koska ei Suomessa niin kovin paljoa järjestetä satojen vieraiden häitä ja kuitenkin monet kirkot vetäisivät suuretkin joukot. Vaikka et itse näekään tässä ongelmaa, niin minä näen sellaisen mahdollisuuden, että kirkkovieraat loukkaantuvat, jos kokevat olevansa B-vieraita. Tai sitten eivät edes saavu, jos ymmärtävät olevansa B-vieraita. Onko näiden kaikkien sukulaisten paikalle saaminen sinulle oikeasti todella tärkeää, haluatko juuri heidät todistamaan vihkitapahtumaa? Vai haluatko heidät ennemmin vain täyttämään kirkkoa? Jos kyse on tästä kirkon täyttymisestä, pakittaisin ja kutsuisin vain ne, jotka mahtuvat myös juhlaan. Olen ollut vieraana vastikään häissä, joissa osa kavereista kutsuttiin vihkimiseen klo 17 ja juhlien jatkoille klo 23.30. Ja osa (myös minut) kutsuttiin koko juhlan ajaksi. Käytännössä tämä toteutui niin, että kirkossa olivat vain pääjuhlan vieraat ja jatkoille tuli joitakin kavereita lisää, mutta vihkimiseen kukaan B-vieras ei saapunut. Jos itse saisin kutsun vain vihkimiseen sukulaiselta tai kaverilta, en menisi paikalle.

Taas kerran sanon, että minusta kihloihin ei mennä osoittaakseen, että "olemme vakavissamme". Se, että suhteessa ollaan vakavissaan ja henkisesti sitoutuneita toisiinsa, ei liity kihlautumiseen juuri mitenkään. Suhteen vakavuus ilmenee sen pitkäkestoisuutena, ajan myötä useimmiten nykyään yhteen muuttamisena ja ennen kaikkea siinä, miten kumppanit kohtelevat toisiaan, puhuvat toisilleen ja miten huomioivat toisiaan esim. ystävien ja perheiden läsnä ollessa. Minusta ajatus kulkee sensuuntaisesti, että "Kunnioitamme toisiamme, välitämme toisistamme ja osoitamme sen konkreettisilla sanoilla, teoilla ja eleillä. Haluamme jakaa arjen saman katon alla, olemme olleet yhdessä jo n vuotta ja olemme edelleen yhdessä. Olemme siis vakavissamme." Ja jossain vaiheessa, kun se tuntuu ajankohtaiselta "olemme vakavissamme, aiomme mennä naimisiin, menemme siis kihloihin." En osaisi ajatella, että "menemme kihloihin, olemme siis vakavissamme". Itse en ainakaan osaisi ottaa sellaista kihlautumista kovin vakavissaan. Jos olet seurustellut kumppanisi kanssa vasta vuoden ja 3 viikkoa, ei pitäisi olla kiire juuri mihinkään. Itselleni toinen vuosi nykyisessä suhteessa opetti sekä itsestäni, miehestäni että meistä parina enemmän kuin ensimmäinen seurusteluvuosi. Ja se, että kaverit menivät yhdessä kohtaa "kilpaa kihloihin", opetti suurta kärsivällisyyttä. Se, että kaverit saa karkkia, ei todellakaan tarkoita sitä, että minun myös pitää saada. Parisuhteissa ei voi kilpailla eikä tehdä mitään siksi, että muutkin tekee. Eri parit ovat erilaisia ja eri aikaan eri vaiheissa. Jotkut kavereistakin saattavat myöhemmin purkaa kihlauksiaan, jos ovat hätiköineet. Ts. jos karkkia syö tyhjään mahaan, voi olla, että sen joutuu jossain vaiheessa puklaamaan ulos. Ei tuntuisi kivalta.

Kyllä kirkolliseenkin vihkimiseen voi lisätä omia valojaan, musiikkia ym. Riippuu toki vihkijästä, oli sitten pappi, tuomari tai henkikirjoittaja, miten suhtautuu kaavojen venyttämiseen ja vanuttamiseen, mutta periaatteessa ei ole mitään estettä, miksei kirkolliseenkin vihkimiseen voisi lisätä omia valoja.

Niin, tietysti kellään vieraalla ei ole oikeutta ohittaa hääparia / morsianta pukeutumisessa, vaan hääparin kuuluu loistaa hääpäivänään. Mutta tuolla tumma puku -koodilla juuri "kiellät" vierailta ne pitkät prinsessamekot. Jos koodi on tumma puku, naisen ei kuulu pukeutua täyspitkään. Oletan, että sen verran suomalaisetkin nykyään pukukoodeja tuntevat ja ainahan voi googlata.