*Tiuku*

Aktiivijäsen
  • Content count

    110
  • Joined

  • Last visited

About *Tiuku*

  • Rank
    Vakkari
  • Birthday 04/05/86

Profile Information

  • Gender
    Female
  • Paikkakunta
    Pk-seutu

Recent Profile Visitors

476 profile views
  1. Meille on myös tulossa pienet häät. Vielä ei ole täysin selvää, kuinka pienet, mutta n. 40 vierasta tuntuu todennäköiseltä maksimilta. Voi olla, että karsimme vieraslistalta lopulta rankalla kädellä yli puoletkin pois. Hääpäivä on suunniteltu ensi vuodelle touko-kesäkuulle. Emme ole koskaan viihtyneet diskoissa (varsinkaan yhdessä), joten tuntuisi luonnottomalta järjestää ”perinteiset” tanssihäät. Jotenkin kammoksun sitä hääpäivän näytelmää, jossa toistuvat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen lähes jokaisissa häissä samat kohtaukset samankaltaisissa lavasteissa: (Kirkko)vihkimisen jälkeen puhalletaan saippuakuplia, otetaan yhteiskuva, ajellaan juhlapaikalle, kohotetaan malja, istutaan merkityille paikoille, syödään paahtopaistia seisovasta pöydästä, pidetään puheet, leikitään kenkäleikki, leikataan kakut, poljetaan varpaille, tanssitaan valssit, viskotaan kimput ja sukkanauhat ja sitten jorataan puoleen yöhön ja vähän sen päälle joko bändin tai dj:n tahdissa. Pidän myös morsiamen pitkää kokovalkoista pukua tähän näytelmään kuuluvana roolivaatteena, johon pukeutuminen ei olisi ollenkaan minun juttuni. Tämän koko setin voi toki toteuttaa pienissä 20 vieraan häissäkin, jos se tuntuu omalta. Meillä on kuitenkin vähän toisenlainen ajatus. Haluaisimme häihin ennemminkin illanistujaistunnelmaa (muistotilaisuuden tai diskon sijaan). Ajatuksena hyvää ruokaa, hyvää seuraa, musiikkia. Ja iltajuhla, johon kutsutaan pelkkiä aikuisia. Juhlatilaksi emme ole ollenkaan miettineet tyypillisiä hääjuhlapaikkoja, joihin saataisiin esim. bändi ja tanssilattia. Ei korkeita juhlasaleja eikä varmasti mitään nuorisoseurantaloa. Sen sijaan olemme kyselleet tunnelmallisia ravintoloita, joiden laadun tiedämme korkeaksi, sekä muita juhlatiloja, jotka tiedämme tunnelmallisiksi, vaikka eivät mitään tyypillisimpiä hääpaikkoja olekaan. Illanistujaiset ovat myös siitä kivoja, että ihmiset tuntevat toisensa ja viihtyvät toistensa kanssa. Siksi ajatus sopii pieniin 20 vieraan häihin mielestäni aivan erinomaisesti. Aiomme panostaa juhlallisuuteen kaikessa. Myös pukeutumisessa, mutta pitkää valkoista pukua en voi kuvitella päälleni. Suunnittelut ovat tähän asti edenneet lähinnä ideariihen tasolla, mutta konkretisoituvat. Tarkoitus on lähiviikkoina alkaa päättää. Muoks. Häät ja vierasmäärä pienenivät lopulta lähes sata prosenttia. Nyt, kun lomat on pidetty ja on aika tehdä päätöksiä, tajusin, että ajatukseni on kulkenut koko ajan kohti pienempiä ja pienempiä häitä. Kihlauksesta on kulunut vuosi, joten vuoden se otti, että olin valmis tälle toteutukselle. Mies on alusta alkaen ollut mahdollisimman pienten häiden kannalla, ja lopulta ymmärsin sisäsyntyisesti, että juuri se on meidän näköistä. Kutsumme tällä tietoa neljä "vierasta", jotka kuuluvat lähimpiin perheenjäseniimme. Panostamme edelleen juhlavuuteen, koska naimisiin menemistä saa juhlia. Taloudellisesti juhlista tulee kuitenkin entistä edullisemmat, joten voimme upottaa rahaa häämatkaan enemmän.
  2. Kyllä kosinta oli minulle täydellinen yllätys. Olin sitä jo vuosia odottanut, mutta mitään ennakkovaroittelua tai muitakaan merkkejä ei ollut ilmassa. Emme ole koskaan puhuneet kihloihin menosta yhteisenä sopimuksena. Olen myös sanonut, että ei mua tarvitse varoitella. En ymmärrä, mikä järki sellaisessa on. Olen monia kertoja myös odottanut kosintaa ja miettinyt, että tässä olisi hyvä hetki, mutta kun mies sitten kosi, se tuli aivan yllättäen ja tuntui toteutuessaan epätodelliselta.
  3. 8 vuotta, 3 kuukautta, 23 päivää. Lasketaan ensimmäisistä treffeistä, siitä voi meidän yhteisen elämän katsoa alkaneeksi.
  4. Itse ajattelen kihlauksen olevan hyvin konkreettinen ja ajankohtainen lupaus avioliittoaikeista. Siksi en ole koskaan odottanut, että mies kosisi vain osoittaakseen, että olemme "oikeasti yhdessä ja tosissamme". Onneksi hän ajattelee samoin. Tällä logiikalla maksimiaikaa omaan makuuni hipoo noin kahden vuoden kihlaus. Hääpäivä pitää pystyä sopimaan pian kihlauksen jälkeen. Me ehdimme olla kihloissa noin 1 vuoden ja 9 kuukautta. Todennäköinen hääpäivä sovittiin varmaankin noin viikon kuluttua kosinnasta. Mies olisi ollut valmis menemään naimisiin jo reilun vuoden sisällä. Hän ajatteli syyshäitä. Itse olen jo useampia vuosia haaveillut keväthäistä, jotka mies olisi ollut äkkiseltään valmis järjestämään jopa reilussa puolessa vuodessa, mutta mua alkoi hirvittää. Mietin, että järjestelyt olisi pitänyt aloittaa kovalla tohinalla ihan heti ja ilman mitään taloudellisia valmistautumisia. Jotta ehdimme miettiä, mitä haluamme, ja säästää rahaa, olin valmis lykkäämään keväthäitä vuodella. Alkuun se tuntui todella pitkältä ajalta. Nyt se tuntuu hyvältä ratkaisulta. Pitkä järjestelyaika säästää hermojakin, eikä tämä enää tunnu niin pitkältä. Nyt aiottuun hääpäivään on jo alle 1,5 vuotta. Sen enempää en olisi hääpäivää kuitenkaan halunnut lykätä.
  5. Me pidettiin itsestään selvänä, että sormukset maksetaan yhdessä. Niin tehtiin.
  6. Itse olen 32 ja mieheni 40.
  7. Minulle ensimmäinen, miehelleni toinen kihlaus, mutta tulevat häät ovat molemmille ensimmäiset.
  8. Tämä ei ole ehkä se kaikkein informatiivisin vastaus, mutta kerronpa yhden kokemuksen häistä, joihin oli suunniteltu saunomista. Häät olivat sulhasen perheen sukutilalla Keski-Suomessa helmikuussa, ja niihin oli kutsuttu kaikkiaan noin 70 sukulaista ja ystävää. Kutsussa kerrottiin juhlista tähän tyyliin: "Kirkkovihkimisen jälkeen tarjoillaan hääateria, ja luvassa on lisäksi ohjelmanumeroita ja tanssia. Myöhäisillasta lämpiää myös sauna, joten ottakaa pyyhkeet mukaan!" Vihkiminen oli klo 15, hääjuhla alkoi n. klo 16.30. Bestman keskusteli juhlassa sulhasen kanssa ehkä n. iltayhdeksän aikoihin siitä, pitäisikö sauna laittaa jo lämpenemään. En tiedä, lähtikö joku lämmiyspuuhiin. Yleinen tunnelma juhlassa oli sellainen, että ihmiset seurustelivat ja tanssivat puvuissa ja juhlamekoissaan, viihtyivät hyvin vanhan juhlatilana toimineen navetan puolella. En nähnyt kenenkään vieraan kyselevän saunan perään. Kun lähdin avomieheni kanssa hotelliin kirkonkylälle taksilla n. klo 00.45, emme kumpikaan tienneet, oliko saunaa lämmitetty tai oliko sinne mennyt kukaan. Päällimmäiseksi ajatuksekseni jäi, että koko saunominen oli siinä juhlassa täysin ylimääräinen lisä, joka saattoi jäädä kokonaan toteutumatta. En tiedä, missä hääpari yöpyi, mutta oletan heidän jääneen yöksi juhlapaikalle. Siellä oli majoitusmahdollisuus myös osalle vieraista, mutta osa käytti kirkonkylän hotellia, kuten mekin, ja monet paikkakuntalaiset sukulaiset yöpyivät omissa kodeissaan ja majoittivat myös muita vieraita. Muoks. Muistinpa vielä toisen hääsaunomiskertomuksen heinäkuulta 2006. Serkkuni häissä jatkot olivat hääjuhlan jälkeen järvenrantamökillä. Sinne oli kutsuttu lähinnä hääparin kaverit, serkut ja muut nuoret sukulaiset. Valoisassa kesäyössä saunottiin ja uitiin noin aamuseitsemään asti. Kaikki eivät saunoneet, mutta useimmat vaihtoivat rennot mökkivaatteet ja ottivat käteen tölkkijuoman. Mökille saapuvien määrä ja identiteetti oli etukäteen tiedossa, ja vaihtovaatteita, pyyhkeitä ym. saunomis- ja yöpymistarvikkeita vietiin jatkopaikalle yhteiskuljetuksella jo häitä edeltävänä päivänä. Hääpari oli kertakaikkiaan senlaatuinen, ettei kukaan osannut kuvitella heidän vetäytyvän minnekään hotellin sviittiin kahdestaan hääyöksi tai lähtevän kahdestaan romanttiselle häämatkalle. Mökki- ja saunajatkot eli mökki- ja saunabileet monien ystävien kanssa aamuun asti olivat heidän näköisensä ratkaisu.
  9. Vaniella, eihän tuo ihan helppo kysymys ole. Mitä tarkoittaa, että paikka ei ole esteetön? Onko tilassa paljon portaita tai korkeita kynnyksiä? Onko pyörätuolilla liikkuminen tilassa täysin mahdotonta ilman avustajaa vai onko liikkuminen pyörätuolilla mahdotonta myös avustajan kanssa? Onko tilassa inva-wc? Puuttuvatko hissit tai automaattiovet? Onko tila niin ahdas, että pyörätuolille ei ole tilaa? Puuttuuko asianmukainen parkkipaikka tai onko parkkipaikka mahdottoman etäällä? Esteettömyys tai esteellisyys ei ole ihan yksiselitteistä. Sanoit, että kysymys on hypoteettinen. Onko henkilö, jonka avec tämä pyörätuolilla liikkuva olisi, itsessään epävarma vieras? Onko hän varmasti kutsuttujen listalla, mutta avec ei ole vakiintunut niin, että olisi varmasti saamassa kutsun? Harkitsetko tärkeän avecin pois jättämistä pyörätuolin vuoksi? Jos vieras ja avec eivät ole läheisiä sinulle, ovatko he kuitenkin henkilöitä, jotka on ihan pakko kutsua? Tiivistettynä: Jos jätät henkilön kutsumatta tai ilmoitat, että tervetuloa molemmat, vaikka toinen ei näissä tiloissa pärjääkään, polttaisiko se siltoja? Haluatko olla hyvissä väleissä näiden henkilöiden kanssa myös häiden jälkeen? Tsemppiä pohdintaan! Jos pariskunnan (tai avecin) kutsuminen häihin ei ole tärkeää ja välttämätöntä, sanoisin suoraan, että jätä kutsumatta ja järjestä häät mieleisessäsi tilassa, joka myös budjettiin mahtuu. Itse joudut puntaroinnin kuitenkin tekemään.
  10. Tärkeimpänä häistä jää aina mieleen tunnelma. Siihen ei pysty juurikaan koristeilla vaikuttamaan. Tunnelman luovat ennen kaikkea hääpari, vieraat ja ohjelma. Jos häistä on jäänyt tunne, että vieraat oli huomioitu ja häät olivat hääparin näköiset, tunne ja muistot ovat yleensä olleet erittäin hyviä. Itse kiinnitän huomiota koristeisiin ehkä enemmän kuin vieraat keskimäärin, ja naiset ovat keskimäärin varmasti kiinnostuneempia kuin miehet. Minuun tekevät koristeluissa vaikutuksen: yhtenäinen linja aidot kukat kynttilät tunnelmallinen valaistus Tarpeettomiksi olen kokenut jokaisissa häissä, joissa olen seuraaviin törmännyt: pompomit viirit suodatinpussiruusut lähes kaikki paperiset koristeet Koristeluita tärkeämpää on mielestäni panostaa juhlapaikan valintaan. Paikka itsessään luo tunnelmaa, jota koristeilla ei voi muuttaa. Valmiiksi kaunista paikkaa ei edes tarvitse koristella. Lisäksi satsaisin ruokaan, musiikkiin ja muuhun ohjelmaan, mikä se hääparin näköinen ohjelma sitten ikinä onkin. Musiikki ja ruokakin voivat olla hääparin näköisiä. En minä ainakaan (herran pieksut!) haluaisi sitä iänikuista noutopöytää tai joitain puhkikuluneita häävalsseja ja -marsseja. Myös persoonalliset valinnat voivat jäädä vieraiden mieleen oikein positiivisina juttuina. Jos marssii alttarille Kuulan ja Prinsessa Ruususen juhlamarssin tahtiin, ei sitäkään kukaan vieras enää seuraavana aamuna muista, kuten ei koristeitakaan.
  11. Mun mielestä tuo puku melkein huutaa nutturakampausta ja huntua. Toisaalta myös puoliksi auki jäävät kiharat sopisivat varmasti ihanasti, ja siinä tapauksessa huntu on mielestäni lähes aina tårta på tårta. Sellaista kampausta voi koristella monilla muilla tavoilla, kuten Mirmuliini sanoi. Pari viikkoa sitten olin häissä, joissa morsiamella oli nutturakampauksen kanssa aivan luovuttamattoman kaunis huntu vihkimisen aikana. Oli tehty mittatilauksena. Hänkin otti sen pois ennen kuin saapui hääjuhlaan, kuten ilmeisen yleistä taitaa olla. Huntu on mutu-tuntumalla ollut pois muodista jo useamman vuoden. Mutta kun nykyään muotia on ennen kaikkea individualismi, huntu sopii jokaiselle, joka sen omakseen kokee. Esimerkiksi tätä pari viikkoa sitten avioitunutta ystävääni en olisi mitenkään voinut kuvitella ilman huntua!
  12. huippis, minusta sinulla itselläsi on melko hämmentäviä oletuksia häistänne. Ensinnäkin: Olette olleet nyt noin vuoden kihloissa. Oletteko missään vaiheessa puhuneet siitä, mitä kihloihin meneminen kummallekin teistä merkitsee? Itse haluaisit häät lähivuosille, mutta onko se ollut alkujaan myös miehesi ajatus? Toiseksi: Oletko esittänyt ajatuksesi unelmahäistäsi keskiviikkona 1.8.2018 niin autoritääriseen sävyyn, että sulhasesi on säikähtänyt eikä siksi halua keskustella koko häistä? Miehelläkin voi olla omia toiveita ja hyvin perusteltuja mielipiteitä omista häistään. Jos hän kokee, ettei pysty vaikuttamaan, häät voivat olla vaikea aihe puhua ylipäätään. Kolmanneksi: Toki kirkkohäät (kuten siviilihäätkin) voi järjestää yhtä hyvin arkena kuin viikonloppunakin. Anoppisi tai miehesi ajatus siitä, että häät "pitää" olla lauantaina, ei ole kuitenkaan suinkaan tuulesta temmattu. Ei ole sattumaa, että ylivoimaisesti suurin osa pareista juhlii häitään lauantaina. Se on usein helpoin päivä niin vieraiden kuin kaikkien järjestelyidenkin kannalta. Ei kannata pelkästä periaatteesta vastustaa lauantaihäitä (tai anoppiakaan), se ei ole sen arvoista. Neljänneksi: Vaikka useimmilla työpaikoilla ja useimmissa työtehtävissä työajat tarvittaessa joustavat, oletko varma, että kaikki ne vieraat, jotka haluaisitte paikalle, ovat valmiita järjestelemään töitään ja vapaitaan, vaikka se periaatteessa olisikin mahdollista? Esimerkiksi itse olen työssä, jossa kaiken voi kyllä järjestää, mutta poissaolot ovat palkattomia, vuosilomia tai ylityövapaita. Olisinko siis valmis osallistumaan perjantai-iltapäivänäkään häihin, jos joutuisin sen vuoksi ottamaan palkatonta, käyttämään vuosilomiani tai tekemään etukäteen ylitöitä? Oman sisaren tai läheisen ystävän häiden vuoksi ehkä olisinkin, mutta varmasti harmittaisi. Viidenneksi: Kuten jo aiemmin tuolla todettiin, ei ole mitään järjellistä syytä, miksi pitäisi olla kaksi vuotta naimisissa ennen kuin alatte yrittää lasta. Korostan sanaa "yrittää". Jos ja kun häänne eivät vielä ensi vuonna ole, eikö ole aivan sama pitää niitä paria odotteluvuotta ja nauttia vielä elämästä ilman lapsia ennen häitä? Elämästä voi tietysti nauttia lastenkin kanssa, mutta toki ensimmäisen lapsen saaminen on suuri elämänmuutos. Pidän kuitenkin tavallaan turhana aikatauluttaa näitä tapahtumia siten, että "häät 2018, lapset 2020, 30-vuotissynttärit sitten 2021" (ihan vain esimerkkinä). Ei kenenkään elämä etene minkään valmiin käsikirjoituksen mukaan. Lapsiakaan eivät valitettavasti saa kaikki, jotka niitä haluaisivat. Kuudenneksi: Kun tuossa yhdessä viestissäsi puntaroit eri vuodenaikoja sään ja häiden järjestämisen kannalta, niin se on täysin turhaa. Tältä palstalta löytyy myös sääketjuja, joissa todetaan, että millekään päivälle minään vuodenaikana et voi tilata aurinkoa, lämpöä tai edes poutaa. Kesällä voi olla kylmä tai sataa vettä. Voi ukkostaa tai voi tuulla. Talvi-, kevät- tai syyshäät eivät välttämättä ole lumiset eivätkä kuraiset. Jokaisena vuodenaikana keli voi olla "kuiva". Ja talvella juhlitaan sisätiloissa. Oli lunta ja pakkasta tai ei, Suomessa rakennukset on lämmitetty, joten ei talvihäissäkään tarvitse palella. Sää lienee jokaisen hääpäivän suurin kysymysmerkki. Hääpäivä päätetään useimmiten kuukausia tai jopa vuosia etukäteen. Melko luotettavan sääennusteen saa hääviikolla mutta lopullisen varmuuden säästä lämpötiloineen ja sateineen vasta hääpäivänä. Nämä pointit tässä ainakin tulivat mieleen kirjoituksistasi. Ehkä nyt kannattaisi miettiä, kuinka realistista häiden suunnittelu tällä hetkellä on. Ja jos kihlattusi kanssa molemmat haluatte viedä hääsuunnitelmia eteenpäin, ottakaa huomioon myös hänen ajatuksensa ja pohtikaa, millaiset häät kumpikin haluaa, mikä on tärkeintä ja miksi.
  13. Miten kaukana vihkijästä ja hääparista vieraat istuvat? Onko lähellä liikennettä (moottori- tai kevyttä)? Vieraiden määrä ei välttämättä ole suurikaan vaikutin kuuluvuudessa, jos vieraat ovat vihkimisen aikana hiljaa. Kuuluvuuteen vaikuttaa myös jokaisen yksilöllinen puheäänen voimakkuus, mahdollinen lintujen laulu, ötököiden pörräys, sade, tuuli, akustiikka... Seisovatko vihkijä ja hääpari katoksen alla? Katon ja/tai seinienkin puute syö ääntä. Itse en varmaankaan uskaltaisi järjestää ulkovihkimistä vieraiden läsnä ollessa ilman äänentoistoa. Koristelu on ihan makuasia. Siinä on kyse siitä, miten juhlavaa, koristeellista tai pelkistettyä sinä ja puolisosi haluatte. Miten prameaa tai korutonta linjaa häissänne muuten noudatetaan? Isojen kukka-asetelmien ja nollatoleranssin välistä löytyy varmasti monia eri vaihtoehtoja.
  14. Google tiesi, että myös Cambridgen herttuatar Catherinen hääkimppu oli tehty kieloista. Pieni ja yksinkertainen. Mielestäni kuninkaallisiin häihin aika vaatimaton, mutta kaunis. Samalla haulla löytyi kuva myös Grace Kellyn kimpusta, jossa epäilen olleen kieloja.
  15. En oikein ole koskaan ymmärtänyt kriiseilyä siitä, että omat häät olisivat liian lähellä sisarusten tai ystävien häitä. En tiedä, vaikuttaako nyt jo ikäkin siihen, olisinko kymmenen vuotta sitten ajatellut toisin, mutta pidän jotenkin itsekkäänä ja kypsymättömänä, jos joku loukkaantuu siitä, että ystävä menee, vaikka sitten vähemmän aikaa suunnitelleena, naimisiin muutaman viikon erolla ja ensin. Ei kukaan mene naimisiin pelkästään muita ihmisiä, yhteiskunnallisia näkökantoja tai esim. lakeja ajatellen. Kyllä länsimaisessa, globaalisiti vertailtuna hyvinvoivassa yhteiskunnassa puolison valinta ja parisuhteen suuret merkkipaalut ovat vähintään jossain määrin hyvin henkilökohtaisia päätöksiä. En usko, että kukaan päättää mennä naimisiin tai valitsee hääpäivän kiusatakseen sukulaisiaan tai ystäviään tai pahoittaakseen kenenkään toisen mielen. Olen ollut kaksi kertaa vuoden sisällä (4kk ja 9kk välein) ystävieni häissä. Vuonna 2012 opiskelukavereistani kaksi meni naimisiin. Tänä vuonna kaksi mieheni ystävää on mennyt melko lyhyen ajan sisällä naimisiin. Häihin kerääntyy sama ystäväporukka, mutta mielestäni ei juurikaan ole väliä sillä, onko häiden välissä päiviä, viikkoja, kuukausia vai vuosia. Parit ovat keskenään kuitenkin niin erilaisia. On ollut pieniä 35 vieraan budjettihäitä, joissa tunnelma oli kuin isoäidin kahvikutsuilla, vaikka hääpari olikin nuori ja huumorintajuinen. On ollut tarkasti suunniteltuja bileitä, joista on huokunut ennen kaikkea nuoruus ja ilo. On ollut kuplivat kesähäät, joissa ihailtiin elokuun aurinkoa ja tummaa iltaa. Ja marraskuun pimeydessä tunnelmalliset kynttilähäät, joissa oli paras ruoka, seura ja ohjelma. Se, mitä yritän sanoa varsinkin mmaikku17:lle, on, että vieraat eivät vertaile. Ette mitenkään voi järjestää samanlaisia häitä ystävienne kanssa. Tai sitten molemmilta puuttuu mielikuvitus aivan täysin. Ei teidän tai heidän tarvitse kilpailla ja päihittää toista. Järjestätte omat häänne sellaisina kuin itse haluatte. En näe myöskään mitään syytä pyydellä anteeksi. Vaikka esim. morsiamet olisivat tunteneet toisensa 3-vuotiaasta asti, sulhanen on molemmilla eri. Vihki- ja juhlapaikka lienee molemmilla pareilla omansa. Molemmat kutsuvat omat vieraansa. Molemmat luovat oman ohjelmansa ja tunnelmansa, vaikka häät sattuisivatkin samalle kesälle. Jos joku haluaa vertailla, se on hänen oma asiansa ja kertoo enemmän vertailua suorittavasta ihmisestä kuin kulloinkin juhlivasta hääparista.