m.crane

Kihlassani lukee Dulcius ex asperis, eli "sweeter after difficulties", eli vapaasti käännettynä sateen jälkeen paistaa aurinko.. Miehen kihlassa lukee "I will stay by your side now and forever ". Mies päätti mun kaiverruksen, minä hänen.

Kihlat kotiutuivat tänään. Mun valkokultainen flakka 8x0,03 W/VS -kivillä maksoi 730€ ja miehen 5 mm leveä hiekkamatattu valkokultaflakka 230 €, teetettyinä.

Täälläkin yksi lievästi sitoutumiskammoinen. Välillä ajatus avioitumisesta ahdistaa kovin, vaikka yleensä fiilis on hyvä. Meillä on lapsi, joten tulemme aina olemaan jotenkin "sitoutuneita" toisiimme, eikä se ahdista yhtään. Jotenkin avioliitto on vain niin iso askel, että se pelottaa. Rakastan miestäni ja hän on kaikkea sitä mitä voisin ikinä toivoa, ja näen meidät onnellisina yhdessä vielä vuosienkin päästä. Suuret eroluvut ahdistavat myös: mistä voin tietää, ettemme me ole siinä joukossa?? Niinpä, en mistään. Mietin myös sitä, että yrittääkö alitajuntani kertoa minulle jotain kun olo on välillä niin epävarma. Ja vaikka kuinka tutkiskelen itseäni, en löydä yhtään syytä, miksi en haluaisi mennä naimisiin juuri tuon miehen kanssa. On vissiin vain luotettava itseensä ja toiseen ja tietysti meihin yhdessä. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta eiköhän tämä tästä päivä kerrallaan..

Ei mun mielestä voi ajatella ihan noin yksioikoisesti kuin Naanuli tuossa yllä. Monella on juhannusperinteitä, ja se voi olla monelle juuri se viikonloppu, jolloin tavataan sukua, ystäviä tms. Kaikille juhannus ei ole vain ryyppyjuhla. Meillä miehen suvussa on tapana kokoontua mökille, jossa väkeä on ympäri Suomea useita kymmeniä. Juhannus on ainoa kerta vuodessa kun kaikki saadaan saman katon alle, ja kyllä minä ainakin harmistuisin, jos tuo päivä jäisi viettämättä. Häitä kun voi viettää vuoden kaikkina muina lauantaina. Tuskin moni jättää tulematta vain sen vuoksi että on juhannus, vaikka monella saattaa olla silloin jo suunniteltuna menoja. Mielestäni ei ole reilua laittaa vieraita valitsemaan, vaikka moni varmasti valitsisi häät juhannuksen vieton edelle. Ainakin itse toivoisin kesässä olevan monta muistorikasta viikonloppua: häät yhtenä viikonloppuna, juhannus toisena. Enkä oikein ymmärrä, että miksi ne häät olisi ihan pakko pitää juuri juhannuksena?

Sorry Isolde että lainaan listaasi, mutta kovin ollaan samaa mieltä (ääriviivatarrat poistin, koska en pysty ihan 100% varmuudella sanomaan ettei niitä käytetä. Mut ei kutsuissa ainakaan..) Ei tule myöskään hassunhauskoja leikkejä, "humoristista" kakunkoristetta, tyyliin sulhanen pallo jalassa tai morsian kiskoo sulhasta. Ei kättelyjonoa, hääautoa, perinteistä vieraskirjaa, sukulaisia/tuttuja, joita kutsutaan vain koska "täytyy". Kaikista eniten nounou on ne karseat runot esim. "vuotta-suotta", "puku-suku"-riimittelyt. Ja se iänikuinen kermakakku. Huoh. Vilunväristyksiä.

En ymmärrä että miksi miehen kaksi sormusta näyttäisivät hassuilta, jos eivät naisellakaan näytä?? Ja meillä mies tahtoo myös vihkin. Samanrunkoinen kuin kihla, mutta kivellä. Mies tahtoo itselleen symbolin kihlapäivän lisäksi myös avioitumisesta.

Mulla sormuskoko 15,4. 15,5 hitusen liian iso, joten tehdään sitten aavistuksen pienempi.

Mulla käytössä PP 2007, miten siitä saa laitettua ton taustakuvaksi niin kuin tossa videossa näytetään? En saa sitä laitettua niin.. Tosiaan pitäis pystyä jotenkin tallentaan toi monogrammi kuvana mut eipä onnistu. Huoh. Muuten kyllä monogrammin teko luonnistuu..

Haulitehdas varattu nyt 20.2.2010. Eka vierailukin paikassa tehty. Meille tulee vieraita alle 60, joten hyvin pitäisi mahtua, mutta aika pieneltä paikka vaikutti siltikin. Vihkiminen suoritetaan myös siellä.

En todella olettaisi että hääpari hommaisi syöttötuolit joka muksulle. Rattaissa voi ihan yhtä hyvin syöttää. Ja onhan niitä matkasyöttötuoleja, jotka ei paljoa tilaa vie siellä autossa. Yhtä hyvin voisi sitten olettaa että hääpari hommaa rollaattorit huonosti käveleville vanhuksille, kun nekin vievät autossa tilaa... Noin niinkuin karrikoidusti.

20.2.2010 Pispalan Haulitehdas.

Mun kihla vielä teetettävänä, mutta hinta-arvio on reilut 700 €. Sormuksessa 8x0.03 W/VS timantteja. Sormus valkokultainen flakka.

En nyt jaksa linkittää, mutta tuolla avustajat-puolella taitaa olla tästä aiheesta ketju, "miten pyysit kaasoasi" tms.

Meillä minä hössötän, mutta mieskin osallistuu hyvin. On vaan hössöttämättä. Mies hoitaa juomat juhlaan, hääyöpaikan, häämatkan itsenäisesti ja muut asiat tehdään yhdessä. Joulukortitkin aina askarrellaan yhdessä, joten luonnollisesti näin tehdään myös hääaskartelun kohdalla. Mies ottaa kantaa väreihin, kukkiin yms., mutta välillä tuskastuu kun jaksan pallotella kahta yhtä hyvää vaihtoehtoa edestakaisin loputtomiin.. Miehellä on erityisesti ollut sanansa sanottavana menuun, mutta eiköhän siitäkin yhteisymmärrykseen päästä...

Meidän poika on hääpäivänämme n. 1,5v, ja on mukana osan aikaa. Muita lapsia ei kutsuta. Illansuussa lapsi lähtee nukkumaan hoitajan kanssa, ja mekin pääsemme vaihtamaan "täysin vapaalle". Jos kaikki lapset kutsuttaisi, heitä olisi n. 15, kun vierasmäärä on meillä 60. Ja paikka on ahdas, joten siksikin rajaus. Mutta pääsyy on kyllä se, että tahdomme juhlia ilman kiljuvia lapsia ja jatkuvaa juoksentelua. Jos se jotakuta kismittää, niin ei mahda mitään. Ystävien ja sukulaisten lapset ovat kyllä olleet paljon hoidossa, joten en usko, että hoitajapula tulee olemaan kenelläkään ongelma. Hoitajapula taitaakin olla meillä itsellä, kun vielä ei tiedetä, minne tuon oman nupun laittaisi hoitoon..

Olen varmaan tänne joskus vastannutkin, mutta siis meillä osallistuminen menee suurin piirtein näin, että mies hoitaa: -mulle sormuksen -hääauton, hääyöpaikan -häämatkan -askartelee oikeasti mielellään, kunhan mä vain kerron että mitä tehdään -lähtee mielellään mukaan katsomaan koristeita, hääjuhlapaikkoja jne.

Harvemmin kai kukaan ihan arvalla sitä viiniä valitsee, eiköhän useimmat niitä vaihtoehtoja maistele ja mieti ennen häitä. Ja makujahan on tietysti monia: kuka tykkää ihan kuivasta, kuka makeammasta. Itse en edes ole kova viinin ystävä, mutta ennemmin valitsen sen kuin laihan mehun. Ja tietysti viiniä voi kotonakin nauttia, mutta ei liene kovin terveellistä sitäkään joka päivä juoda, toisin kuin vaikka mehua. Hyvät mehut maksavat, siinä on varmaankin syy, miksi moni tyytyy tiivisteeseen. Tiivisteestä saa suuria määriä helposti ja edullisesti, kun taas tölkkimehujen ostoon menee rahaa yllättävän paljon. Tietysti jos on hyvät varastot kotitekoista mehua, niin mikäs sen parempaa.

Messukylän työväentalosta kyselleille: mun mielestä paikka ei ole mitenkään erityisen juhlava, ja sijainti nyt ainakin on mitä on.. Jos häissä on lapsia, saa olla koko ajan silmät selässä ettei kukaan juokse ovesta suoraan isolle tielle, mikä menee siis aivan paikan edestä. Kesällä työväentalolla on myös järjettömän kuuma. Vessat alakerrassa ja melkoisen epäsiistit. Sataa henkeä en tuohon paikkaan kyllä laittaisi, olen ollut kolme kertaa siellä häissä joissa max. 80 henkeä ja täyttä oli. Osa tuoleista eri paria. Ruokana häissä joissa olen ollut, on ollut perinteinen pitopöytä silleineen ja karjalanpaisteineen, mutta en tiedä, miten paljon erivaihtoehtoja paikan pitopalvelu tarjoaa. Plussaa on tietysti omat juomat ja kunnon kokoinen lava bändille. Omalta listaltamme työväentalo jäi pois "jumppasalimaisuutensa" sekä myös pihan puuttumisen takia.

Puuttumatta nyt mitenkään siihen, tuleeko häissä olla alkoholia vai ei, ajattelin mainita yhdestä asiasta. Jos alkoholittomina vaihtoehtoina on vesi, kotikalja, mehu ja maito, eivät ne minusta tuo minkäänlaista juhlavaa tunnelmaa. Eri asia on, jos juomapuoleen on oikeasti panostettu, eivätkä nämä alkoholittomat vaihtoehdot ole niitä, joita jokainen voi kotona ruokapöydässään juoda. Minusta viini tuo ruokailuunkin enemmän juhlan tuntua kuin maito tai vesi. Saman asian voisi ajaa esim. alkoholiton booli tms. Alkoholittomat vaihtoehdot ovat monesti vaan niin surkeita, että ihan siksi toivoisi sitten olevan vaikka alkoholitarjoilu, jotta tiivistemehun maku suussa ei tarvitsisi koko iltaa olla.

Mä taas en missään nimessä tahdo kihlautua raskausaikana, sillä mulle tulee siitä jotenkin sellainen olo, että "niin kuuluu tehdä" ja sillä on sama kaiku kun naimisiin menolla ennen muksun syntymää, jottei lapsesta tule ns. lehtolasta. Ja jotenkin mua ärsyttää ajatus siitä, että "tietystihän te kihloihin nyt menette kun on lapsikin tulossa".. Mun tekisi mieli karjua aina sellaista ehdottaville että piru vie, kihloihin mennään toistemme takia sitten kun aika on, ei lapsen takia. Mä en myöskään ymmärrä sitä, että miten voi sopia että mennään kihloihin vaikka sunnuntaina/jouluaattona/ystävänpäivänä jne. Mulle ainoa oikea kihlauspäivä on juurikin se päivä, jolloin mies päättää kosia, päivämäärällä ei väliä. Jouluaatot ja ystävänpäivät eivät kyllä tule olemaan kihlauspäivän vaihtoehtoina meille, sillä haluan jonkun ihan "oman" päivän, jolla ei ole muuta symbolista merkitystä.

Viinilasit voisikin olla ihan kiva juttu.. Nehän pystyy koristelemaankin jos haluaa.. Mietinpä vain mistäköhän saa noin paljon "ylimääräisiä" viinilaseja, jos pöytiin on katettuna jo ruoan kanssa käytettävät. Hmm..

Etukäteen oli keskusteltu lähinnä siitä, että kumpikaan ei ymmärrä kosintaa synttärinä, jouluna, ystävänpäivänä, vuosipäivänä tms, se on meistä jotenkin tylsää/kornia. Kihlaukselle kun on kiva olla ihan oma päivänsä. Toisekseen mies tiesi, että haluan itse valita sormuksen, enkä kaipaa ympärille väkijoukkoja. Mutta nämäkin asiat olisivat ihan hyvin voineet jäädä keskustelematta, sillä miehellä on hyvä maku ja luotan hänen valintoihinsa täysin.

Se riippuu varmasti siitä, millaisia kavereita/ystäviä niistä työkavereista on tullut. Parhaat ystävyyssuhteeni olen muodostanut edellisessä työpaikassani, ja tietysti nämä ihmiset kutsun häihin. On olemassa hyviä työkaveruussuhteita, aivan samalla tavalla kun on muitakin kaveruussuhteita. En erottele kutsuttavia sillä, missä olen heihin tutustunut vaan sillä, miten läheisiä he minulle ovat. Muoks. En tietenkään kaikkia työkavereita kutsu, vaan ne, jotka ovat minulle läheisimpiä.

Miksi miehen vanhempien pitäisi maksaa jotakin sun ja miehesi häistä? Tai miksi tarvitsee kutsua kaikki kumminkaimat lapsineen, jos ette ole edes missään tekemisissä? Varsinkin jos miehesi puolelta ei kukaan availe kukkaronnyörejään niin ei pitäisi juurikaan olla sanavaltaa kutsuttaviinkaan. Sanotte että koska itse maksatte, te päätätte ketä tulee. Ja jos anoppi tahtoo serkkuja mukaan niin se tekee anopille sitten 50 egee per serkku. Eikä mun mielestä heillä ole mitään velvollisuutta hankkia mitään isoa häälahjaakaan, tosin et kertonut, ovatko he vähävaraisia vai eivät. Eri asia tietysti jos appivanhemmilla on rahaa kuin roskaa eivätkä silti halua muistaa paria kupposta kummemmalla. Mutta olemme ottaneet sen linjan budjetissa, että pidämme sellaiset häät mihin on varaa, ja jos joku haluaa avustaa, niin hyvä. Ennemmin näytän että pärjäämme ilmankin.. :

Täällä yks melko nirso morsian.. Tai ei nirso, vaan valikoiva.. ;D Meillä mies syö mitä vaan, mut itse en syö mm. silliä, muita kaloja (paitsi lohta,ei graavi), sieniä, oliiveja, home- ja fetajuustoa, katkarapuja, tilsalihaa (suom. sellasta kokolihaa mis on niitä ällöjä "viiruja", jänteitä tms.) ym. ällötyksiä. En myöskään tahdo omiin häihimme em. aineksia ainakaan suurissa määrin, eli ei sillivalikoimaa tai karjalanpaistia meille. Mutta jos jollekin fetajuusto on must, voidaan sitä laittaa omaan purkkiinsa niin, ettei sitä morsiamen lautaselle joudu.. ;D Samoin jotain katkarapujuttua voi olla, mutta enimmäkseen halutaan sellaisia ruokalajeja, mistä mäkin tykkään. Olisi se musta vähän outoa maksaa itsensä kipeäksi ruoista, joista ei edes ite tykkää.. Mutta kuitenkin niin, että ruoat ovat erilaisia ja sillä periaatteella, että kaikki löytävät niistä jotakin syötävää, eli ei pelkästään tulisia juttuja morsiamen makuun.