m.crane

Kyllähän kakun voi tehdä samoista aineksista kuin leivoksenkin... :-? Ei meille ole ainakaan tulossa perinteistä kermakakkua, vaan jonkinlainen juustokakun tyylinen kakku. Myös marenkikakku on ollut harkinnassa. Kakussa on mun mielestä hyvä puoli se, että sitä voi ottaa sen kokoisen palan kuin haluaa. Mutta mikä ettei ihan leivoksinakin, samaltahan se maistuu riippumatta siitä onko se alun perin ollut kakun muodossa vai leivoksena...

Oletko miettinyt muita kuumia drinksuja, sillä glögi ei oo ainut vaihtoehto..? Meillä mietinnässä mansikkalikööri 2cl, vaalea rommi 2cl ja kuuma kaakao -yhdistelmä, hyvää on kuulemma mutta itse ei olla vielä maistettu. Olemme ajatelleet laittaa viinakset laseihin (ei ole vielä tietoa millaiset lasit...) valmiiksi ja kaakaon termareihin, joista sitten h-hetkellä kaakaot vain laseihin päälle. Ja ei kai ne ihmiset niin kauaa paikalle kävele, että kuuma kaakao ehtisi ihan jäähtyä.. Tai jos ne alkaa hidastella niin käy huitomassa piiskalla niitä sisälle..! ;D Siis olen ajatellut niin, että ihmiset jäävät seisten juhlatilaan odottamaan, ja sitten kun kaikki suurinpiirtein ovat paikalla, jaetaan alkumaljat. Mutta meillä on kirkolta lyhyt matka juhlapaikalle, joten ihmiset tulevat paikalle varmastikin melko samoihin aikoihin. Muuten tuo juomien jakaminen pöytiin on varmasti hyvä idea. Mutta millaisista laseista nuo kuumat alkumaljat voisi jakaa?? Tulee aika tyyriiksi ostaa ite kunnolliset lasit..

Miksi kaikki (no melkein) tässä ketjussa vain sanovat, että kyllä siihen 50€ seteliin pitää olla tyytyväinen, ja kyllä se on iso raha ja ei saa olla kiittämätön. Ihme saivartelua. KUN EIHÄN TÄSSÄ OLLUT KYSE SIITÄ!! Vaan siitä, että aloittajan miehen veljet olivat saaneet törkeän paljon isommat häälahjat kuin aloittaja miehineen. Eli tässä ketjussa puhutaan lasten eriarvoistamisesta, eikä siitä, mikä on iso raha kenellekin. Jos omat vanhempani tai appivanhempani tekisivät noin, olisin varmasti loukkaantunut, ja minusta tuntuisi etten olisi heille yhtä tärkeä kuin muut sisarukset, eikä meidän naimisiin meno olisi yhtään niin suuri juttu heille kuin muiden sisarusten. Rahan tai lahjan arvolla ei siis nyt ole merkitystä. Ja moni on sanonut ettei mene naimisiin lahjojen takia. No kuka muka on menossa??? Tuskin kukaan järjestää kalliita häitä sen takia että sitten saa lahjoja/rahaa, enemmän siinä nettoaa jos antaa itselleen lahjaksi kaikki ne rahat mitä häiden järjestelyyn menisi. Miukulainen-84 kirjoitti: "Itse tulen olemaan kiitollinen jokaisesta vieraasta joka häihimme tulee.. Jos he itse haluavat euron tai kaksi antaa olen todennäköisesti hyvin hämilläni ja hyvin kiitollinen." No kyllä minäkin olisin hämilläni jos joltain vieraalta saisimme kokonaista euron. Ei sellaista voi antaa häälahjaksi, tai en ainakaan itse ikinä veisi. Jos rahat olisivat oikeasti loppu, veisin ennemmin itsetehdyn kauniin kortin ja jotain muuta, mitä hankkiessa tai tehdessä olisin selvästi ajatellut hääparia, vaikka rahallinen arvo olisikin mitätön. Ketjun aloittajakin olisi voinut ilahtua paljon enemmän rahallisesti pienestä mutta juuri heille ajatellusta lahjasta kuin tuosta viisikymppisestä, josta tulee ainakin minulle mieleen se, että appivanhemmat ovat ennen hääjuhlaa apen povarin setelitukosta kaivaneet viiskymppisen, kun eivät muuhunkaan jaksaneet panostaa. Ihan näin kärjistetysti.. ;D

Tarvitseeko isäsi välttämättä pitää puhetta? Oma isäni ei todella ole mitään puhemiehiä, enkä ole edes ajatellut häntä siihen velvoittaa. Jos hän itse haluaa, niin mikäs siinä, mutta epäilen. Jos isäsi oikeasti jännittää puheen pitämistä, ei minusta häntä pitäisi siihen pakottaa ja sillä turhaan stressata häntä. On kuitenkin paljon muita asioita joihin isäsi voi häiden suunnittelussa ja toteutuksessa osallistua, eikä minusta morsiamen isän puheen pitäminen ole mikään automaattinen velvollisuus. Eri asia tietysti sitten, jos isäsi on ilmoittanut halustaan pitää teille puheen.

Meidän häissä nou nou ovat ainakin (listasta puuttuu varmasti vaikka mitä): -huutavat/kiukuttelevat/juoksevat/mekastavat lapset (eli k-18 häät tulossa) -tylli tms. hörselöt -typerät leikit -häävalssi -huonolaatuinen ruoka -morsiuskaari (mä en ymmärrä tän tarkotusta ollenkaan..) -alkoholittomuus ;D -hääpaikalta lähteminen aikaisin

Voi olla hyvin että tuleekin. Mulla on yks graafikkokaveri, joka tahtoo antaa työpanoksensa niihin ja jo innolla niitä suunnittelee. Lehteen tulee lähinnä juttua meistä, historiallisesta vihkikirkosta ja juhlapaikasta. Sulhon suku kun ei ole vihkipaikkakunnaltamme, niin musta on kiva häälehden muodossa antaa vähän tietoa asuinkaupungistamme. Mutta jos aika näyttää loppuvan, tämä on niitä helpoiten luovutettavia asioita... ;D

Mä en jotenkin osaisi kutsua vain polttareihin, automaattisesti kutsu lähtee myös häihin. Mutta mun ongelma on lähinnä se, että ketä sinne polttareihin "tulisi" kutsua? Oletteko laittaneet kaasolle annettavalle listalle mm. miehenne ystävien puolisot, vaikkette olisi mitenkään erityisesti tekemisissä? Vai tuleeko polttareihin vain ne läheisimmät ystävät? Kaikissa polttareissa, joissa olen ollut, on ollut myös morsiamelle vähän vieraampia ihmisiä, juuri miehen ystävän kumppaneita tms. Jotenkin tuntuisi musta hassulta, että omissa polttareissani olisi ihmisiä, joiden kanssa en muuten ole tekemisissä, paitsi mieheni kautta tietysti. Mutta sitten taas mietin sitäkin, että kuinka paljon närää se herättää näissä puoliskoissa jos heitä ei ole pyydetty edes... Tekee mitenkä vaan niin aina menee jotenkin väärin... ;D

Meille tulee alkumaljaksi ilmeisesti kaakaota terästettynä mansikkaliköörillä ja rommilla. Viinat valmiiksi mukeihin ja termarista kuuma kaakao päälle, niin eiköhän se jonkin aikaa lämpöisenä pysy. Ongelmana lasit, ei sitä viitsi ihan kuoharilaseista tarjota... Maire: mä luulen että ihmiset ajattelee että kerrankin jotain muuta kuin kuoharia! ;D Osa voi tietty luulla että eikö noilla ole kuohariin varaa, osa ei tajua edes saaneensa alkumaljaa koska ei yhdistä kaakaolasia siihen. Mutta sepä on sitten ikävää, en jaksa asialla vaivata päätäni. Onpahan ainakin meidän näköistä...

Kiitos kaikille vastanneille. Mulla oli palkintokaappien pään menoksi mielessä sellaista, että olisi tehnyt jonkinlaiset sermit läpikuultavasta kankaasta, ja sermin taakse eli sermin ja kaapin väliin laittanut valosarjoja. En tiedä saiko tosta mitään selvää, enkä tiedä onko idea mistään kotoisin. Ja ne varmaan näyttäiskin jotenkin kummallisilta.. Sain myös päähäni sellaisen ajatuksen, että kattoon kiinnittäisin valosarjoja (ai miten niin valosarjafriikki), sellaista valoverkkoa vois harkita. Mutta täytyy funtsia näitä lisää sitten kun käy tornia taas katsastamassa. Kun tarkoitus olisi saada paikka näyttämään tyylikkäältä, ei jouluvalojen hautausmaalta.... ;D

Meillä mies hoitaa hääauton, hääyöpaikan, häämatkan. Ja kaikki nämä ihan ilman mun avustusta/ sananvaltaa. Harvinaista...! Mutta näin on päätetty, jää mullekin sitten jännitettävää. Yhdessä tehdään kaikki muu: kutsut, juhlapaikkojen selvittelyt, musiikkien valinnat yms. Miehellä on todella hyvä maku, ja voin huoletta antaa hänen päättää esim. hääauton. Oman pukuni ostan ilman miehen mielipidettä, näkee sen vasta kirkossa. Miehen pukua menen katsomaan todennäköisesti sovitukseen, mutta ei välttämätöntä. Mies myös käy itsekseen askartelukaupoilla, tosin sieltä tultuaan manailee valinnanvaikeutta ja tuhatta erilaista kortinväriä.. ;D

Meilläkin mietinnässä esim. bussikuljetus juhlapaikalle, mutta bussillakaan on vissiin turha lähteä ajamaan sinne eteen, eli saavat vieraat kävellä sitten sen mäen alas. Kai sitä joku hiekottaa tms. ettei mene mummot liukkaassa mäessä nurin...? Suuria huolia mullakin... ;D

Meillä tähän ei todellakana liity mitään taikauskoisuutta tms., mutta täydessä tällingissä sulho näkee minut vasta alttarilla. Edellisen yön vietto ei ole vielä varma, toisaalta voisin viettää sen hihitellen kaason kanssa, mutta toisaalta olisi ihana herätä aamulla miehen vierestä. Luulen kyllä että kaaso silti olisi saman katon alla, olemme nimittäin sellainen kolmen symbioosi... Näin toisaalta saisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla..! Mutta aamulla sitten tiet eroavat, seuraavan kerran tapaamme sitten kirkossa.

Tulevat haulitehtaan morsiamet, keskustelua pystyyn! Pystyisiköhän noita karseita palkintokaappeja peittämään jollain? Onko joku selvillä siitä, että onnistuisiko siellä videotykin käyttö, vai tarviiko itse kuskata paikalle jonkinnäköinen valkokangas videotykin lisäksi..? Ja talvella häitään viettävät: miten sieltä haulitehtaan pihasta pääsee autolla pois jos maa on jäässä? Se mäkihän on melko jyrkkä, kitkarenkailla voi varmaan vaan toivoa että sieltä pääsis ylös.

Meilläkin mietinnässä. Kirkko sijaitsee ihan kaupungin keskustassa, juhlapaikalle matkaa n. 5km. Juhlasta voisi siis hyvin lähteä taksilla, joten jollakin pitäisi sitten ensin päästä sinne. Moni vieraista aikoo ottaa myös alkomahoolia, joten olisi kiva että halukkaat saisivat olla ihan autotta. Tulisikohan tilataksit halvemmiksi kuin bussi noin lyhyelle matkalle? Talvihäät tulossa, joten vieraita ei voi ainakaan odotuttaa juhlavaatteissaan ulkona.

Jos miehen kaverit vievät hänet polttareissaan strippiluolaan, niin go for it. Mies ei kuitenkaan itse pidä strippareiden katselua mitenkään ihmeellisen tavoiteltavana asiana vaan pikemminkin se on ajatuksena hänen mielestään jo todella kulahtanut. Hänen kaveripiirinsä tuntien en silti ihmettelisi, jos nuo muutamat ikipoikamiehet hänet sinne roudaisivat, enkä näe siinä mitään pahaa. Itse tykkään katsella hyviä tanssijoita, olivat ne sitten miehiä, naisia, täysissä pukeissa tai ei, ja saman tietysti suon miehellenikin. En osaa tässä asiassa olla mitenkään tiukkapipoinen (muuten kyllä ;D), strippari polttareissa kun on mielestäni ihan vain läppä ja jonkinsorttinen (tylsä) perinne, ei niinkään kuola valuen tuijotettava jumalatar. Joillekin se voi tietysti olla sitäkin, mutta meillä näin.

Voisikohan siideriä koristella vaikka jollain kanelitangolla tms..? Siideri on kyllä vaihtoehtona aikas hyvä, itse asiassa melkein täydellinen (morsian on siiderisieppo) ;D.

Mulla ongelmana vihkimisen ajoitus: mihin aikaan talvella kannattaa vihkiä, jotta sädetikut näyttäisivät kirkosta poistuttaessa (valokuvissakin) hyviltä, mutta ulkokuvausta ajatellen ei olisi vielä liian pimeää? Voiko näitä kahta edes toteuttaa mitenkään? Ajankohta joko tammi- tai helmikuu. Kuvaus ennen vihkimistä ei tule kyseeseen. Meille tulee kuitenkin dokumentaarinen valokuvaus, mutta miten onnistuu ulkokuvien otto jos on jo hämärää/pimeää? Haluaisimme esim. kaupunkitaustaisia ulkokuvia, onko kokemusta, onnistuuko? Talvihäät on kaikella muulla tapaa fiksuin vaihtoehto, mut tää valokuvaus tekee mut hulluks.. ;D

Meille tulee dokumentaarinen valokuvaus päivän ajaksi, joten kuvia otetaan sitten jossakin sopivassa välillä, yhteiskuvia EI kuitenkaan ennen vihkimistä. Morsian aikoo olla salaisuus (no ei nyt ihan varsinaisesti) sulhaselle kirkon ovien aukaisuun asti, ja tätä myös sulho tahtoo.

Aion mennä meikkaajalle ihan vain sen takia, että hemmoteltavana on kiva olla. Vaikka meikkaankin itseni joka päivä ja tuotteet ovat suht laadukkaat, en tahdo hääpäivänäni stressata meikin onnistumisesta/ pohjien kestävyydestä. Hääpäivä on vielä talvella, jolloin lämpötilanvaihtelut tuovat lisäpaineita meikin kestävyydelle. Mulla on myös couperosaiho, joten kunnon pohjustus on ihan must, ja ajattelinkin käyttää valitsemaani meikkaajaa muutaman kerran ennen häitä jotta tiedän ollaanko samalla aaltopituudella vai ei.

Mua stressaa tää asia jo valmiiksi.. Mullekin musiikki on tärkeämpi kuin vihkikirkkomme, vaikka en todella sitä tahtoisi vaihtaa. Alkumarssiksi tahtoisimme Kuulan häämarssin, kirkossa esitettäväksi Hymni rakkaudelle sekä jonkun toisen, ei-hengellisen laulun, tyyliltään silti samanlaisen. Kirkossamme on kaksi täysin erilaista kanttoria, joista toinen suostuu melkein mihin vaan, toinen pelkästään hengellisiin lauluihin. Nyt sitten vain jännitetään millainen arpa osuu kohdalle. Musta se on vaan todella kummallista sekä epäreiluakin että nämä käytännöt vaihtelevat niin paljon. Ja tällä asialla ei ole mitään tekemistä sen kanssa ollaanko uskovia vai ei, itse henk. koht. en vain ole löytänyt hengellisten laulujen joukosta sellaisia, jotka tahtoisin omaan vihkimiseemme.

Meillä mun kaaso on niin mun kuin miehenkin erittäin hyvä ystävä, ja kolmisin teemme niin hirveästi asioita, että musta olisi suorastaan outoa, jos kaaso ei kulkisi mukanamme juhlapaikkoja katsomassa jne. Olemme oikeastaan sellainen kolmen ihmisen symbioosi, jos me tai kaaso muuttaa, käymme yhdessä katsomassa asuntoja, ravintolassa käymme usein kolmisin jne. Mihinkään häntä ei kuitenkaan velvoiteta, ja tiedän, ettei hän ole häähössöttäjätyyppinen, joten en edes luule hänen askartelevan kutsuja tms. kanssani. Tuohon toiseen ketjuun kommentoin kaasoi "tehtäviä" näin: Kaasoltani odotan ennen kaikkea henkistä tukea, sillä tämä morsian saattaa ollan välillä hyvinkin hysterisoiva. Kaaso voi myös palauttaa mut maan pinnalle silloin, kun alan suunnitella juhlaamme ilotulituksia ja tulennielentää/ muuta korkealentoista toimintaa. On makutuomarina puvun sovituksessa, kertoo missä puvussa näytän norsulta, koska allit roikkuvat valtoimenaan tai mikä puku saa minut näyttämään itseltäni ja mikä ei. Kaaso viettää häitä edeltävän yön morsiamen kanssa hotellissa, hihittelee skumppalasi kädessä mun kanssa kampaajalla ja meikissä. Kertoo morsiamen näyttävän kauniilta ja onnelliselta. Huolehtii, että löydän kirkkoon enkä karkaa. On vieressäni (ainakin melkein vieressä) yhdellä elämäni tärkeimmistä hetkistä. Vahtii, että morsiamen loppasuu ei asu boolihanan alla hääjuhlassa. Sulloutuu juhlassa samaan vessakoppiin taskumatti mekon alla jemmassa. Pitää hauskaa häissämme, eikä stressaa turhista. Eli ei askarteluja (ellei itse tahdo) tai muuta järjestelyihin liittyvää. Kaasolle maksan kampauksen, meikin ja puvun, sillä tahdon hänen olevan vieressäni kampaajalla ja meikkaajalla. Kaasoni toteuttaa siis sitä tehtävää mitä yleensäkin; on rinnallani silloin kuin sitä tarvitsen. (Tottakai tämä toteutuu myös toisinpäin!) Hääpäivänäni haluan näyttää myös kaasolleni kuinka tärkeä hän minulle on (hänellä on ollut myös sormensa pelissä mun ja mieheni yhteensaattamisessa).

Muakin kiinnostaa kovin Tuomiokirkon kanttoreiden tavat siinä mielessä, että saako kirkossa esittää esim. Hymni rakkaudelle tai voisiko häämarssi olla joku tavallisesta poikkeava. Minkälaiset musiikkiesitykset onnistuvat, tarvitseeko olla hengellistä? Myös papeista kaipaan kokemuksia!

Muakin kiinnostaa kanttorit, erityisesti Tuomiokirkon kanttorit. Onko se siis niin, että kanttorit ovat kirkkokohtaisia? Haluaisin kovasti kirkossa laulettavan Hymni rakkaudelle, mutta se kun ei ole hengellinen, eikä siten varmasti käy kaikille kanttoreille. Kokemuksia kaivataan!

Kaasoltani odotan ennen kaikkea henkistä tukea, sillä tämä morsian saattaa ollan välillä hyvinkin hysterisoiva. Kaaso voi myös palauttaa mut maan pinnalle silloin, kun alan suunnitella juhlaamme ilotulituksia ja tulennielentää/ muuta korkealentoista toimintaa. On makutuomarina puvun sovituksessa, kertoo missä puvussa näytän norsulta, koska allit roikkuvat valtoimenaan tai mikä puku saa minut näyttämään itseltäni ja mikä ei. Kaaso viettää häitä edeltävän yön morsiamen kanssa hotellissa, hihittelee skumppalasi kädessä mun kanssa kampaajalla ja meikissä. Kertoo morsiamen näyttävän kauniilta ja onnelliselta. Huolehtii, että löydän kirkkoon enkä karkaa. On vieressäni (ainakin melkein vieressä) yhdellä elämäni tärkeimmistä hetkistä. Vahtii, että morsiamen loppasuu ei asu boolihanan alla hääjuhlassa. Sulloutuu juhlassa samaan vessakoppiin taskumatti mekon alla jemmassa. Pitää hauskaa häissämme, eikä stressaa turhista. Eli ei askarteluja (ellei itse tahdo) tai muuta järjestelyihin liittyvää. Kaasolle maksan kampauksen, meikin ja puvun, sillä tahdon hänen olevan vieressäni kampaajalla ja meikkaajalla. Kaasoni toteuttaa siis sitä tehtävää mitä yleensäkin; on rinnallani silloin kuin sitä tarvitsen. (Tottakai tämä toteutuu myös toisinpäin!) Hääpäivänäni haluan näyttää myös kaasolleni kuinka tärkeä hän minulle on (hänellä on ollut myös sormensa pelissä mun ja mieheni yhteensaattamisessa).

Koirahotelli voisi olla yksi hyvä vaihtoehto, mutta toisaalta tahdon kyllä kuvia otettavaksi myös koiramme kanssa. Yksi vaihtoehto olis tietty se, että jos joku esim. 4H-dogsitteri tulis hakemaan koiran juhlapaikalta. En kuitenkaan tahdo vahtia koiraa koko iltaa. ja suurin osa vieraista on täysin antikoiraihmisiä, joten hyvin äkkiä koira seikkailis läheisellä junaradalla... Mies sanoi heti että tottakai kaikki perheenjäsenet ovat juhlassa mukana, joten joku ratkaisu täytyypi keksiä. Onneksi on vielä aikaa miettiä..