Näin meilläkin. Mä ajattelen, että jo on pikku pikkusieluisia ihmisiä, jos hääkutsussa kiinnittävät (negatiivisella tavalla) huomiota postimerkin lähetysluokkaan...
Me käytettiin tapettia kutsuissa ja tosi hyvät tuli. Tapettiahan saa ilmaiseksi kun rautakaupasta tms. pyytää vanhoja mallikirjoja. Niissä on hurjasti erilaisia malleja!
Meille kaikille kun niin erilaiset asiat on tärkeitä. Mä mietin paljon asusteiden ym. jatkokäyttömahdollisuuksia enkä halua ostaa mitään sellaista, mille ei tule olemaan käyttöä myöhemmin.
Sama täällä (vaikka pukua ei vielä olekaan), piilottelu ei ole yhtään "se juttu". Näin 2010-luvulla tuo perinne tuntuu pelkästään hassulta ja vähän lapselliselta ja muistuttaa lähinnä niistä ajoista, jolloin nainen oli isänsä omaisuutta ja kauppatavara.
Pukua ei vielä ole, mutta budjetti sille on ~1500. Saattaa olla, että ne puvut joista tyylillisesti eniten pidän, eivät kuitenkaan maksa noin paljoa. Ellei kyseessä ole joku megahuippusuunnittelija
En ota koekampausta, sillä en koe sitä tarpeellisena. Mulle on vuosien varrella eri kampaajat tehneet näyttävät ja kestävät juhlakampaukset noin vartin suunnittelulla juhlapäivän aamuna ja joka kerta olen ollut tyytyväinen. Luotan ammattilaiseen myös hääkampausasiassa
Musta on fiksua erottaa raha ja rakkaus. Kuolemantapauksen varalle sitten testamentti Musta on fiksua pitää raha ja rakkaus erillään (viittaan tuohon avioehtoasiaan).