Kuutamo Thaimaan rannalla, voiko täydellisempää kosintaa ollakaan? Oltiin tammi-helmikuussa kolmen viikon lomamatkalla Thaimaassa. Ennen reissua olin jo pitkään haaveillut (ja vihjaillut) kihloihin menemisestä, mutta mieheni ei oikein ottanut lämmetäkseen ajatukselle. Ollaan seurusteltu reilu kaksi vuotta ja hänen mielestään kihloihin meneminen on aivan liian aikaista. Mutta kuinkas kävikään. Viimeisellä viikolla maanantaina (itseasiassa tasan kuukausi sitten) oltiin koko reissuporukalla (minä, mieheni, minun vanhemmat, siskoni ja hänen miehensä) hotellilla Jungle Night-buffetillassa. Tämän jälkeen mieheni kysyi, josko lähtisimme kahdestaan rannalle kävelemään. Äitinikin oli kovasti samaa mieltä, enpä tässä vaiheessa kiinnittänyt siihen sen kummemmin huomiota. Käveltiin vähän matkaa rantaa pitkin isojen kivien luokse ottamaan muutamia valokuvia. Totesin sitten romanttisesti, että "poltetaanko tässä tupakit" ja istuin yhdelle kivelle. Sydän pomppasi kurkkuun ja naama vääntyi valtavaan hymyyn, kun mieheni polvistui eteeni ja kysyi, menisimmekö kihloihin! Vastausta hänen ei tarvinnut odotella, vaan pujotti samalla sormeeni Thaimaasta ostetun rihkamasormuksen. Täydellistä! Voi sitä hymyn ja kihertelyn määrää. Muu porukka tosiaan tiesi asiasta jo, ja äidin ensimmäinen kommentti, kun menimme heidän luokseen aulabaariin, oli "Vihdoinkin!" Mieheni oli ostanut sormuksen vajaa viikko ennen kosintaa eräästä korukaupasta, jossa kävimme ostoksilla. Hän oli osoittanut sormusta äidilleni ja sanonut "Osta toi". Ja äiti ei meinannut pysyä housuissaan.. Pieni aavistus mullakin oli asiasta, koska näin kaupasta lähtiessämme, että äitini teki jotain mieheni taskulla ja hätäpäissään katseeni nähdessään totesi "Hyvä poika" ja taputti miestäni. Mutta yllätyin kosinnasta silti, koska päiviä ehti kulua useampi korukauppa vierailun jälkeen. Ja viralliset sormukset ostettiin Suomesta.