marrasmorsian16

Meillä oli häät marraskuussa 2016, ja lähetin ensimmäiset tarjouspyynnöt pitopalveluille joulukuussa 2015, eli noin vuotta ennen häitä. Luulisin siis, että ensi vuoden kesähäihin kannattaa kysellä pitopalveluita nyt keväällä, etenkin jos on vaihtoehtoja ei alueella hirveästi ole tai on jotain erityisvaatimuksia (esim. me haluttiin myös kasvissyöjille kunnon ruokaa, ja budjetti oli melko maltillinen).

Minä ruodin meidän toteutuneen rahanmenon aika tarkkaan blogissani täällä. Noin sadan vieraan häihin olimme budjetoineet 10 000 euroa, sisältäen sormukset mutta ei häämatkaa. Aikalailla sen verran meillä menikin. Suurimmaksi osaksi myös budjetin alakohdat pitivät paikkansa. Toki yllätyskuluja tuli meilläkin, mutta vastaavasti joissakin kohdissa päästiinkin huomattavasti ajattelemaani edullisemmin.

Raportoinpa vielä tännekin, kun juuri joku aika sitten sain vihdoin päivitettyä nämä blogiin (koko postaus täällä). Eli meidän noin 100 hengen marrashäissä alkoholijuomia kului seuraavanlainen määrä: Somersby Pomegranate 1 lava Crowmoor Dry Apple -1/2 lavaa (siis oikeesti: ostettiin 2 lavaa, jäi 2,5 lavaa Ilmeisesti joku oli vahingossa raahannut äitin saunajuomatkin häihin, eli tosiasiassa meni 1/2 lava) Somersby Pear 1,5 lavaa Siiderit yhteensä 3x24tlk Original Long Drink 2 lavaa Original Long Drink Cranberry 1 lava Lonkerot yhteensä 3x24tlk (meni kaikki, eli olisi voinut mennä enemmänkin) KOFF 2 lavaa Sandels 2 lavaa Olvi IPA 1 lavaa Oluet yhteensä 5x24tlk Kuohuviini 14 pulloa Punaviini (Doppio Passo Primitivo) 5x3 litraa Valkoviini (Two Oceans Sauvignon Blanc) 4,5x3 litraa Bayleys Irish Cream 17% 2x100cl Hennesy VSOP 40% 2x100cl Ostettuna oli siis enemmänkin, mutta tässä nyt suoraan nämä menekit.

Riippuu varmaan aika paljon paikasta. Me käytiin juhlapaikalla ensimmäisen käynnin ja varauksen jälkeen aika montakin kertaa ennen häitä, välillä yleisissä tilaisuuksissa ja välilleen erikseen vuokraajan kanssa sopien. Erillisillä käynneillä käytiin ainakin tsekkaamassa värimaailmaa, mittaamassa tiettyjä kohtia ja sovittamassa tuolihuppuja sitä mukaa kuin suunnittelu eteni. Kannattaa varmaan kysyä harkitsemistaan juhlapaikoista tutustumiskäynnillä mikä heillä on käytäntö

Meillä oli ilmoittautuminen häänettisivujen kautta, tein google formsilla lomakkeen, jonka linkkasin sivuille. Kutsussa oli meidän puhelinnumerot teknisten ongelmien varalta, mutta loppuviimeksi vain muutama ilmoittautui puhelimitse. Pois jääneistä osa ilmoitti estymisestään vanhemmillemme, vaikka heidän nimiään tai numeroitaan ei kutsussa ollut - kyseessä oli siis sukulaisia, jotka olivat joka tapauksessa enemmmän tekemisissä vanhempien kuin meidän kanssa. Formsista ilmoittautumisista sai sitten suoraan tehtyä Excelin erikoisruokavalioineen päivineen. Hyvin toimi, voin suositella, jos luottaa vieraidensa tietoteknisiin taitoihin

Kirjoittelin blogiini hääkuvaajan valinnasta, kun olimme valintamme tehneet, ja kuunneltuani valokuvaaja Kirsi Majamäen tietoiskun hääkuvauksesta. Yhteenvetona näistä, että portfolio on tosiaan avainasemassa, kuten edellinenkin kirjoittaja totesi. Kuvaajan tyylin pitää vastata omia mieltymyksiä (eli tuskin voit miellyttää kaikkia, mutta kannattaa tietysti laittaa mahdollisimman monipuolisia tyylinäytteitä nähtäväksi). Kuitenkin myös minä rajasin heti kättelyssä pois kuvaajat, jotka olivat täysin budjettimme ulkopuolella, tai joilla ei ollut mitään hintaesimerkkejä / -arvioita sivuillaan. Jotain suuntaa kannattanee siis hinnoistaan tarjota. Kolmanneksi tosiaan yhteydenpidon laatu on tärkeää. Portfolioiden ja hintojen perusteella meillä ainakin oli useampi valokuvaaja, joista muutamasta sai erityisen positiivisen käsityksen heidän vastausnopeutensa ja -tyylinsä perusteella. Ei siis riitä, että (potentiaalisten) asiakkaiden viesteihin vastaa suht ripeästi, kannattaa myös hieman miettiä, millaiseen sävyyn heille vastaa (ystävällisesti kaikkiin kysymyksiin vastaten, vaikka osa kysymyksistä olisikin omasta mielestäsi "tyhmiä"). Me valittiin kuvaajamme (Minttu Saarni) siis koska hänen nettisivuilla esitellyt kuvansa iskivät meihin molempiin, hinta oli budjettimme tuntumassa (vaikka menikin sitten lopulta yli, kun päädyimme viimemetreillä ottamaan myös hääaamun dokumentaarisen kuvauksen) ja yhteydenpito meihin oli sujuvaa ja ystävällistä; yhtä unohdusta lukuun ottamatta, jota kuvaaja pahoitteli asiallisesti. Eikä tarvinnut pettyä! Häitämme juhlittiin siis lähes vuosi sitten, ja tällä hetkellä yritän valita Mintun otoksista paria kuvaa, jotka ripustaa seinälle - tuntuu ihan mahdottomalta tehtävältä valita niistä ihanuuksista!

Meillä oli hieman suolaisiinkin herkkuihin laajennettu karkkibuffet, eli herkkubuffet, josta kirjoittelinkin juuri blogiini: http://marrasmorsian.blogspot.fi/2017/09/herkkubuffet.html (olisin laittanut kuvan tähänkin, mutta se on ilmeisesti liian iso) Itse halusin lisätä myös suolaisia (lähinnä chilipähkinät ja sipsit) siksi, että alkoholi saa ainakin minut himoitsemaan enemmän suolaista kuin makeaa. Meillä ei ollut kovinkaan montaa lapsivierasta häissämme, joten herkkubuffet oli rakennettu ihan aikuisia varten (en ymmärrä, miksi karkkien pitäisi olla vain lapsille). Varsinaisessa kahvipöydässä olikin sitten vain kakkua ja yhtä sorttia pikkuleipiä, ja herkkubuffet avattiin kahvien aikaan.

Mulla kaaso teki meikin ja kampaaja oli meidän alakerrassa (oltiin siis kaasojen kanssa meillä hääaamu), joten kaaso tuli kampaajalle aluksi mukaan tekemään meikin pohjan samalla kun kampaaja kiharsi hiuksiani. Mulla oli siis kiharanuttura, jossa osa hiuksista oli vedetty otsan yli, eli jos hiukset olisi tehty valmiiksi ennen meikkipohjaa, tuo kohta olisi jäänyt paljaaksi. Nyt saatiin koko naamaan tasainen meikki. Varsinainen meikkaus suoritettiin sitten kampauksen valmistuttua.

Mulla oli aika maltilliset ja supermukavat korkokengät, mutta ballerinat oli kuitenkin varmuuden vuoksi mukana. Jossain vaiheessa iltaa vaihdoinkin niihin, kun jalkoja tuntui särkevän ihan vaan siitä, että oli ollut koko päivän (samat) kengät jalassa. No eihän se oikein toiminut, kun mekon pituus oli laskettu korkokenkien mukaan; kompastelin helmaan koko ajan vannehameesta huolimatta. Kävin siis vaihtamassa korkkarit takaisin jalkaan Eli jos on pitkä mekko, niin se kannattaa huomioida tässäkin asiassa ja valkata varakengät, joissa korko on suunnilleen sama kuin varsinaisissa kengissä tai sitten vaihtaa mekko lyhyempään kenkien vaihdon yhteydessä

Just kirjoittelin meidän mad libs -vieraskirjasta: http://marrasmorsian.blogspot.fi/2017/07/tervehdyskortit-haaparille.html Itse halusin nimittäin vieraskirjan, jossa olisi oikeasti jotakin luettavaa, eikä pelkkä lista nimiä (vaikka kaikki sisustuselementiksi myöhemmin sopivat "nimilistat" onkin ihania!). Toisaalta tämäkin toimii tavallaan sisustuselementtinä, kun hommattiin korteille aika näyttävä laatikko Sinooperista

Oma puku meni heti häiden jälkeen pesulaan ja oli samantien netissä myynnissä, viime marraskuussa siis. Tämän vuoden puolella alkoi tulla kiinnostuneita, ja kolmannella sovittajalla tärppäsi (ensimmäiselle oli liian pieni, seuraavalle liian iso). Toisaalta oli tosi haikeaa myydä puku, mutta kun se oli tälle ostajalle niin täydellinen, tuli siitä myös hyvä mieli - puku pääsi tekemään seuraavan morsiamen onnelliseksi Koska ostaja oli minua hieman pidempi, puku oli hänelle juuri oikean mittainen ilman käyttämääni alushametta, mikä sai sen näyttämään hieman erilaiselta, juuri hänen puvultaan; ei minun puvultani, joka nyt vain oli jonkun toisen päällä.

Meillä oli noin 100 hengen häät, joissa kymmenkunta lasta. Juomatarjoiluita pohdin blogissani kuukautta ennen häitä: http://marrasmorsian.blogspot.fi/2016/10/mita-juotaisiin-ja-kuinka-paljon.html. Lopputuloksena siis noin 10 alkoholiannosta /vieras, ja reippaasti myös alkoholittomia juomia (0,33l limupulloja, kivennäisvesiä ja hedelmillä "maustettua" hanavettä). Juomabudjetti meillä oli 1000 euroa, ja se piti aika hyvin paikkansa, taidettiin jäädä jopa sen alle. Alkoholit haettiin siis kaikki Tallinnasta (jossa perheeni käy muutenkin melko usein, eli he hoitivat sen), limupullot ja kivennäisvedet hamstrattiin tarjouksista. Juomia jäi myös melko paljon yli (tarkkoja laskelmia en ole vielä tehnyt), mutta nyt neljä kuukautta häiden jälkeen kaikki on jo tuhottu

Itse pohdin alkoholimääriä blogissani viime lokakuussa, kuukautta ennen häitämme: http://marrasmorsian.blogspot.fi/2016/10/mita-juotaisiin-ja-kuinka-paljon.html - tuonne olen siis poiminut joitakin neuvoja ja toteutuneiden menekkien keskiarvoja. Näiden perusteella päädyin meille jotakuinkin tällaiseen ostoslistaan 100 vieraan häihin: 16 pulloa kuohuviiniä (12cl/hlö) 8 laatikkoa punaviiniä (24cl/hlö) 6 laatikkoa valkoviiniä (18cl/hlö) 4x0,7 litran pulloa konjakkia (4,2cl/hlö, jos 2/3 juo konjakkia kahvin kanssa) 2x0,7 litran pulloa likööriä (4,2cl/hlö, jos 1/3 juo likööriä kahvin kanssa) 8 lavaa olutta (esim. 3+3+2 lavaa eri merkkejä; 63cl/hlö) 6 lavaa siideriä (esim. 2+2+2 lavaa eri makuja; 48cl/hlö) 4 lavaa lonkeroa (voisi sittenkin ostaa puolet karpalona; 32cl/hlö) Näin laskettuna kokonaisannosmäärä/henkilö oli noin 10 annosta, alkumaljasta "pilkkuun" siis. Tiesin jo etukäteen, että tuossa on aika reippaasti juomia, mutta niin niitä oli "pakko" varatakin, koska juhlapaikalla ei ollut anniskelua, eikä jatkopaikkojakaan ollut lähimailla. Juomien loppuminen olisi siis todennäköisestimerkinnyt myös juhlien loppumista. Loppujen lopuksi juomia jäi kuitenkin reippaasti yli. Tähän vaikutti varmasti se, että Tampereella asuvat kaverini eivät raaskineetkaan jäädä Ikaalisiin hotelliin, vaan heitä oli useampi kuskina, sekä se, että sulhasen suvusta suuri osa päätyi kuitenkin jatkoille, Ikaalisten kylpylään nimittäin (ja kun noin puolet juhlijoista katosi sinne, loputkin lähtivät ennen kahta). Osa juomista pääsi joka tapauksessa loppumaan, nimittäin konjakki, likööri ja lonkero. Tarkkoja menekkejä en ole vielä ehtinyt laskemaan, mutta josko näistä olisi jotain apua alkuun

Me lähdettiin tekemään istumajärjestystä ihan sillä periaatteella, että saadaan mahdollisimman hyvät porukat 8 ja 12 hengen pöytiin. Kun porukat oli mietitty, päätettiin istumapaikat, eikä vedetty yhtenäistä linjaa sen suhteen, istuvatko pariskunnat vierekkäin vai vastakkain, eli ihan täysin etiketistä piittaamatta - meille oli tärkeintä, että jokaisella on tuttuja ympärillään. Lopulta kävi niin, että pariskunnat istuivat lähes poikkeuksetta vierekkäin. Vastakkain istuivat ainoastaan parit, joilla oli lapsia mukana (niin että lapsi istui pöydän päädyssä ja vanhemmat molemmilla reunoilla, tai useamman lapsen tapauksessa lapset molemmin puolin vanhempiaan). Olimme ainakin itse, ja vanhempamme olivat tyytyväisiä tähän järjestykseen, enkä kuullut vierailtakaan moitteita Omasta mielestäni on mukavampaa istua mieheni vieressä etenkin juhlissa, joissa en muuten tuntisi lainkaan vieruskavereitani. Minulla on nimittäin aika huono kuulo, ja usein vastapäätä keskusteleminen on sen vuoksi mahdotonta, minkä lisäksi olen aika onneton juttelemaan vieraille ihmisille. Eli jos istumme vastakkain, tarkoittaa se usein, että tyydyn istumaan hiljaa itsekseni.

Meillä oli vihkiminen samassa tilassa kuin juhlat. Vanhempamme olivat juhlapaikalla ottamassa vieraat vastaan heidän sinne saapuessaan, ennen vihkimistä siis. En usko, että molempien vanhemmat kättelivät kaikkia vieraita, mutta toivottavasti jokainen toivotettiin tervetulleeksi ainakin jommankumman vanhempien toimesta. Me puolestamme kättelimme - tai oikeastaan halasimme - kaikki vieraat vihkimisen jälkeen: koska alkumaljat haettiin eri huoneesta kuin varsinainen juhlatila, olimme niiden välissä ottamassa vastaan onnitteluita. Ensin vieraat siis onnittelivat, sitten hakivat maljansa ja palasivat paikoilleen (toisesta ovesta). Näin kättelyjono ja maljajono sujuivat kertaheitolla (ja ihan sutjakkaasti, vanhempien poisjättäminen tästä välistä tietysti nopeutti jonottamista). Itselleni ainakin oli tosi tärkeää halata jokainen vieras ja ottaa onnittelut henkilökohtaisesti vastaan, sekä tietysti kiittää heitä (vaikka taisin useammallekin vastata onnitteluihin "Onnea!" siinä tunnekuohussa). Sadan vieraan häissä sitä henkilökohtaista kontaktia ei olisi välttämättä muuten ehtinyt jokaisen kanssa ottamaan. Olen itse ollut vieraana häissä, joissa käteltiin vain hääparin vanhemmat, ja se oli mielestäni hieman kummaa. Koska en varsinaisesti kuulunut hääparin läheisimpiin (miehen serkun häät), en kokenut luontevaksi mennä kesken juhlienkaan heitä onnittelemaan. Jäi siis se henkilökohtainen onnittelu kokonaan pois :/

Tässäpä oma yhdistelmäni hääpäivänä kuvattuna: keskellä kihla (Kohinoorin Shining Star) ja molemmin puolin vihkisormukset ( Paletti Jewelryn Violat-rivitimanttisormukset). Sormusvalinnoistani voi lukea enemmän blogistani.

Vastaanpa nyt itse itselleni, kun tämä varmasti tulee vielä muitakin kiinnostamaan. Päädyin edellisessä viestissä harkitsemaani ratkaisuun, ja matkustin siis Helsinki-Kööpenhamina-Helsinki-välit vanhalla nimellä ja Kööpenhamina-Sofia-Kööpenhamina-välit uudella nimellä. Olin varautunut mahdollisiin ongelmiin kaikilla mahdollisilla dokumenteilla (mukana olivat siis maistraatin päätös nimenmuutoksesta, sieltä tullut ote väestörekisteristä ja rajavartiolaitoksen sähköposti, jossa kerrottiin tämän järjestelyn olevan heille ok). Mutta mitään ongelmia ei tullut, koska tosiaan niitä matkustusasiakirjoja ei Pohjoismaiden sisällä tarvitse, eikä lentoyhtiökään ollut kiinnostunut henkilöllisyydestäni. Näillä lennoilla pärjäsin siis pelkästään boarding passilla. (Uusi) passi tarkistettiin tietysti Kööpenhaminassa ja Sofiassa rajaviranomaisten toimesta, koska Bulgaria ei kuulu Schengen-alueeseen. Sofiassa passi tarkistettiin vain "käsin", mutta Kööpenhaminassa se käytettiin jossakin laitteessa - en sitten tiedä, tarkistiko se vain kaikki uudet turvaominaisuudet, vai jotain passin voimassaolostakin. Tässä kohtaa olisi siis voinut tulla vanhan passin kanssa ongelmia, joten olen ihan tyytyväinen siihen, että hommasin myös oikeasti voimassaolevan passin! Kun vielä matkan lopullinen päämäärä oli EU:n ulkopuolella Makedoniassa (jonka rajalla passit tarkistettiin myös, kahdesti), oli ehkä ihan hyvä olla oikeasti voimassaoleva matkustusasiakirja - ihan sama, vaikka sillä vanhallakin olisi voinut pärjätä, nyt ainakin saatoin varmasti tietää olevani maassa laillisesti; vanhentuneella passillahan näin ei oikeastaan olisi ollut (siellä Bulgariassakaan, itse asiassa). Hirveä säätö ja etukäteisjännitys siis, mutta loppu hyvin kaikki hyvin

Mekin toivoimme häälahjaksi rahaa, minkä lisäksi meillä oli muutama tavaratoive heille, jotka haluavat ehdottomasti tuoda "jotain konkreettista" (mielestäni kyllä rahakin on oikein konkreettista, etenkin jos hääpari nimeää rahoille tietyn kohteen ja myös käyttää saamansa rahat siihen; meillä rahat käytettiin häämatkaan). Häiden jälkimainingeissa tajusin myös yhden seikan rahalahjojen hyvistä puolista: niitä ei tarvitse roudailla mihinkään! Nykyään suurin osa rahalahjoista taidetaan antaa suoraan hääparin ilmoittamalle tilille, eikä seteleidenkään kuljettaminen ole vaiva eikä mikään niihin "oikeisiin lahjoihin" verrattuna. Vaikka meillä ei ollut kuin muutama tavaralahjatoive, oli niissä yllättävän iso homma kuskata ensin hääpaikalta autoon, sieltä hääyömökkiin (jossa olimme kaksi yötä, ja halusimme avata lahjat, kun siinä oli hyvää aikaa ihmetellä niitä), taas autoon ja lopulta kotiin, jossa piti vielä etsiä paikka kaikelle. Olen toki kiitollinen näistäkin lahjoista, mutta kyllä vain on helpompi ostaa kaikki tarvitsemansa yksitellen, kun sen tarpeen sattuu huomaamaan Sama juttu tietysti myös esimerkiksi joululahjojen kanssa, joita miehen perhe tuppaa antamaan ihan liikaa... Meillä osa vieraista toi muuten rahalahjansa Thaimaan bahteina, kun olimme ilmoittaneet toivovamme rahaa juuri Thaimaahan suuntautunutta häämatkaa varten. Tämä oli mielestäni hauska yksityiskohta

Me olimme vuokranneet hääpaikkakunnalta mökin kahdeksi häitä seuraavaksi yöksi. Häitä seuraavana aamuna lähdettiin ensin aamupalalle kylpylähotelliin, jossa suurin osa vieraista oli yöpynyt, ja jossa siis pääsimme vielä heitä näkemään. Sieltä jatkettiin molempien perheiden kanssa keräämään tavaramme hääpaikalta, mikä ei kyllä ollut iso homma (varsinainen siivoaminen hoitui pitopalvelun ja juhlapaikan kautta). Sitten kävimme vielä lounaalla minun perheeni vuokramökillä, joka oli omamme naapurissa. Perheeni lähti kotiin, jonka jälkeen me jäimme omalle mökillemme saunomaan, juomaan samppanjaa ja syömään suklaata (häälahjoja molemmat), availemaan häälahjoja ja selailemaan hääparin tervehdyskortteja ja valokuvanurkkauksen otoksia. Oli kyllä ehkä parasta siihen väliin <3 Seuraavana aamuna sitten siivosimme mökin ja palasimme kotiin.

Me vaihdettiin molemmat nimeä vasta pari kuukautta häiden jälkeen, joten ensimmäinen posti uudella nimellä oli maistraatin päätös nimenmuutoksesta - oli kyllä helpottavaa, että jo kuoresta näki hakemuksen menneen läpi

Onkos tuoreita kokemuksia "väärällä" passilla matkustamisesta? Häämatka oli ja meni jo, ja vaihdettiin nimi vasta sen jälkeen (molemmat vaihtoivat nimeä). Ainut vaan, että ehdin ennen nimenvaihtoa varaamaan itselleni seuraavan matkan, ja varasin sen vanhalla nimelläni, koska varauksessa vaadittiin passin numeroa, eikä mulla tietenkään ollut oikean sukunimen passin numeroa... Oletin, että tokihan voin sillä vanhalla passilla matkustaa kuukausi nimenmuutoksen jälkeen, mutta sitten mies kertoi viime viikolla kuulleensa, että niiden paikkansapitävyys nykyään aina tarkistetaan väestörekisteristä. Armottoman puhelin- ja sähköpostirumban jälkeen en oikein vieläkään tiedä, mitä kannattaisi tehdä: poliisin suosituksesta uusi passi meni kyllä tilaukseen, ja ehdin saada sen (toivottavasti) juuri ennen matkaa. Nimenmuutos välille Kööpenhamina-Sofia onnistuu ilmeisesti veloituksetta, välille Helsinki-Kööpenhamina maksaa saman verran kuin lentoliput tähän mennessä. Paitsi ei välttämättä: voin myös kokeilla lentokentällä mennä tiskille vanhanimisellä lipulla + uudella passilla + nimenmuutospapereilla ja toivoa, että pääsen koneeseen niine hyvineni... Ilmeisesti nimen pystyy vielä kentälläkin muuttamaan lippuun, joten ajattelin kyllä kokeilla tuota taktiikkaa ja vaihtaa tarvittaessa lipun nimen siinä. Mutta mietin myös sitä vaihtoehtoa, että matkustaisin Helsinki-Kööpenhaminan vanhalla passilla ja toivoisin, ettei sen nimitietoja tarkistettaisi väestörekisteristä (periaatteessahan pohjoismaissa matkustaessa ei tarvitse matkustusasiakirjaa, niin en tiedä, missä vaiheessa se tarkistettaisiin). Sitten voisin Kööpenhaminassa vaihtaa uudelle passille. Oiskohan ihan tuhoon tuomittua? Mitenköhän sitten paluumatkalla? Eihän ne nyt Kööpenhaminassa nää mistään, että vanha passini ei oikeasti ole voimassa - mutta huomaako ne jostain, että mun nimi "muuttuu" siellä, siis että saavun paikalle uudella nimellä ja jatkan matkaa vanhalla? (Tai mennessä päin vastoin?) Help, kyllä menee pieni pää sekaisin! Ja parasta kun poliisi ei tunnu tietävän koko jutusta mitään, rajavartiolaitoksen mielestä voin ihan hyvin matkustaa kahdella passilla (yksi passi rajaviranomaisille ja toinen lentoyhtiöille) ja lentoyhtiöt ja varaussivuston edustajat ei suunnilleen tunnu ymmärtävän, mitä yritän kysyä - ihan kuin kukaan ei olisi koskaan halunnut vaihtaa nimeään lentolippuihin!

^ En ole varsinaisesti juhlinut kummassakaan, mutta harkittiin molempia meidän hääpaikaksi ja käytiin tutustumassa niihin paikan päällä marraskuussa 2014. Tässä ois copypastea blogistani (hinnat lienevät jo vanhentuneet, ehkä myös muut seikat): Karrlund Sijainti: Akaa Hinta: 1200 euroa alle 100 hengen tilaisuuksissa (sähköpostitieto, en sitten kysellyt tarkemmin). Vuokra-aika: Lauantai - perjantaina voi käydä järjestelemässä ja sunnuntaina hakemassa tavaroita. Juhlinnan päätyttävä lauantaina klo 24, poistuminen klo 01 mennessä. Henkilömäärä: max. 140, jos loossit mukana. "Keskipöydille" mahtuu noin 110. Tilat: Eteinen, lastenhuone, juhlasali, tarjoilutila, keittiö (suurkeittiövarustelu tarjoilukäyttöön), vessat: 3 naisten, 1 inva/lastenhoito, 1 miesten + pisuaarit. Vessat vaikuttivat siisteiltä ja tilavilta ja niissä oli laskutilaa. Yläkerran "talli" ei ole marraskuussa käytössä, se on kylmän lisäksi pimeäkin talvisin, höh! Vihkimismahdollisuus: Ruokailu- tai tarjoilutilassa (molemmat ihan tunnelmallisia, pöytien järjestely pitää miettiä vierasmäärän mukaan sitten). Tekninen varustelu: Siirrettävä videotykki, musiikin toistamisen pitäisi onnistua. Vuokraaja vaikutti hieman epävarmalta teknisestä osaamisestaan, ja korosti ettei lupaa mitään teknistä tukea, mutta että etukäteen kokeilemalla ja virittämällä on yleensä pärjätty. Tila bändille/tanssimiseen: yleensä tarjoiluhuoneen puolella, myös ruokailutilassa lava. Astiat: Karrlundin sopimuspitopalvelun, eli jos ruuat hommaa muualta, on hommattava myös astiat, liinat ynnä muut. Ruoka & juoma: Sopimuspitopalvelu, mutta muutakin pitopalvelua saa käyttää (tällöin siis ei astioita tms), omat juomat. Siivous: Kuuluu hintaan. Majoitus: Toijalassa (noin 4km päässä) Bed&Breakfast ja ehkä joku hotelli? Ainakin kesäisin myös Päivölässä (noin 12km päässä) mahdollista majoittua. Muuta: Alakerran navetassa saa polttaa kynttilöitä, muutenkin tunnelmavalaistus onnistuu hyvin, parkkitilaa on runsaasti. Einon pirtti Sijainti: Orivesi Hinta: Pelkkä juhlatila 600e, Einon pirttimajoituksen kanssa 1000e. Vuokra-aika: Perjantai klo 18 - sunnuntai klo 15 Henkilömäärä: max 140 mahtuu hyvin. Tilat: Eteinen, juhlatila, terassi (talvella lähinnä läpikulku tarjoiluhuoneeseen), takka-/ tarjoiluhuone, keittiö (suurkeittiövarustelu tarjoiluun, hieman pienempi kuin Karrlundin, mutta ainakin kylmiö oli iso), vessat: 2 naisten ja 1 miesten (ei muistaakseni lastenhoitotilaa). Vihkimismahdollisuus: Ruokailutilassa - ihan tunnelmallinen tämäkin, vaatii jälleen hieman mittailua ja pöytien järjestelyä. Tekninen varustelu: Kiinteä videotykki, valkokangas juhlatilan päädyssä. Hyvät kaiuttimet (vuokraaja soitti meille Popedaa :D). Tila bändille/tanssille: Juhlatilan päädyssä, eli pöytiä pitäisi raivata melko paljonkin (siis jos se 100 henkeä tulee, pienemmällä vierasmäärällä varmaan vähemmän). Astiat: Perusastiasto löytyy noin 150 hengelle (kuohu-, puna- ja valkoviinilasit, ei esim. snapsilaseja). Vuokraajan sanoin: "Kyllä näillä perushäissä pärjää." Myös kynttilänjalkoja näkyi löytyvän, samoin pöytäliinat kuuluvat vuokraan. Ruoka & juoma: Saa hoitaa kuten parhaaksi näkee. Siivous: Asiakkaan tulee pintasiivota (imurointi, roskat, tiskit), ellei tilaa siivousta. Majoitus: 400e lisähintaan pirtti, jossa noin 20-25 vuodepaikkaa (6 makuuhuonetta). Ensi vuodelle valmistumassa aittaan lisähuoneita, joita voi vuokrata 50e/2 hengen huone. Vanhassa siilossa 2 x 4hh, vähän hintavammat. Vuoteen 2016 mennessä pitäisi kuulemma olla viitisenkymmentä majapaikkaa, lisäksi ilmeisesti lähistöllä jotain mökkivuokrausta, mutta ei tiennyt talvikäytöstä. Muuta: Kynttilöitä saa polttaa (ainakin niille varatuissa lyhdyissä sisällä - kiva, jos ei tarvitse itse hommata!), muuten valaistus ei ehkä ollut yhtä hyvä kuin Karrlundissa, tosin itse aloin jo suunnittelemaan jouluvalojen ripustamista kattoparruihin... Varsinaista parkkitilaa melko vähän, mutta tien varteen varmasti mahtuu. Muita juhlapaikkoja löytyy myös blogistani, olen nekin copypastennut tänne joskus aikoinaan niin en enää kehtaa uudestaan

^ Valitettavasti tuo ei taida toimia ihan senkään takia, etteivät läheskään kaikki lue varsinaista vastaanottajaa kuoresta :/ Eli jos haluaa sillä ilmaista, ketkä kaikki perheestä kutsutaan, kannattaa ainakin kirjoittaa kutsun loppuun "Huomaattehan, että kutsu koskee vain kuoressa mainittuja henkilöitä" tjsp. Me päädyttiin lasten rajaamisessa siihen, että järkätään ensisijaisesti aikuisten juhlat, mutta vanhemmat tehkööt itse päätöksensä jälkikasvunsa mukaan ottamisesta. Sujautettiin siis kaikkien lapsiperheiden (=kaikki perheet, joissa alle 15v lapsia) kutsujen väliin erillinen lappunen, jossa oli seuraava teksti: Lapset mukaan? Häämme ovat ensisijaisesti aikuisten juhlat, mutta mikäli haluatte lapsenne mukaan ja uskotte heidän viihtyvän, ovat he lämpimästi tervetulleita. Huomioittehan erityisesti pienten lasten kohdalla, että juhlapaikalla ei ole erillistä leikki- tai nukkumatilaa lapsille. Myöskään syöttötuoleja ei juhlapaikalla ole, mutta tarvittaessa voitte tuoda oman. Ilmoitattehan siitä tällöin meille, jotta voimme huomioida sen istumajärjestyksessä. Mikäli otatte lapsenne mukaan, täytättehän myös heidän nimensä ja erityisruokavalionsa ilmoittautumislomakkeeseen (samaan lomakkeeseen mahtuu 6 henkilöä). Tähän mennessä kyllä vaikuttaa siltä, että ihmiset ovat lukeneet lähinnä tuon "lämpimästi tervetulleita", kun ne pari jo ilmoittautunutta lapsiperhettä tulevat lapsinensa :/ Suurin osa on kuitenkin vielä ilmoittautumatta, joten toivotaan heidän ainakin harkitsevan lasten kotiin jättämistä Meidän puolestamme häämme olisivat voineet olla kokonaan lapsettomatkin, mutta emme toisaalta halunneet kenenkään jäävän pois siksi, ettei lastenhoitajaa löydy tai ettei muuten vaan halua jättää rakasta Pirkko-Petteriään kotiin

Meillä oli kutsun tekstinä ihan simppelisti Tervetuloa todistamaan, kun solmimme avioliiton Ikaalisten Omalla Tuvalla (Teinintie 4) 19.11.2016 klo XX. Vihkimisen jälkeen jatkamme hääjuhlan merkeissä samassa tilassa. ♥ K & J puhelinnumero / puhelinnumero Ilmoitattehan osallistumisestanne tai estymisestänne 19.10. mennessä. Ilmoittautumislomakkeen ja lisätietoa häistämme löydätte osoitteesta http://haanettisivumme.blogspot.fi Ainoana jujuna tässä tuo solmimme avioliiton, kun kutsun kannessa oli merimiessolmu, mutta sekin menee varmaan suurimmalta osalta ohi Mitään infoläpyskää ei laitettu kutsun mukaan, vaan kaikki info on koottu häänettisivuille. Tarkemmin näistä kutsuista voi lukea blogistani.

Tällaiset kutsut meillä Lisää kuvia näistä & kutsumme teksti löytyy esimerkiksi blogistani.