marrasmorsian16

Aktiivijäsen
  • Viestit

    58
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Tietoja käyttäjästä marrasmorsian16

  • Taso
    Juniori

Contact Methods

  • Website URL
    http://marrasmorsian.blogspot.fi/

Profile Information

  • Gender
    Female
  • Paikkakunta
    Tampere

Viimeisimmät vierailijat profiilissa

400 profiilin katselua
  1. Meillä oli häät marraskuussa 2016, ja lähetin ensimmäiset tarjouspyynnöt pitopalveluille joulukuussa 2015, eli noin vuotta ennen häitä. Luulisin siis, että ensi vuoden kesähäihin kannattaa kysellä pitopalveluita nyt keväällä, etenkin jos on vaihtoehtoja ei alueella hirveästi ole tai on jotain erityisvaatimuksia (esim. me haluttiin myös kasvissyöjille kunnon ruokaa, ja budjetti oli melko maltillinen).
  2. Minä ruodin meidän toteutuneen rahanmenon aika tarkkaan blogissani täällä. Noin sadan vieraan häihin olimme budjetoineet 10 000 euroa, sisältäen sormukset mutta ei häämatkaa. Aikalailla sen verran meillä menikin. Suurimmaksi osaksi myös budjetin alakohdat pitivät paikkansa. Toki yllätyskuluja tuli meilläkin, mutta vastaavasti joissakin kohdissa päästiinkin huomattavasti ajattelemaani edullisemmin.
  3. Raportoinpa vielä tännekin, kun juuri joku aika sitten sain vihdoin päivitettyä nämä blogiin (koko postaus täällä). Eli meidän noin 100 hengen marrashäissä alkoholijuomia kului seuraavanlainen määrä: Somersby Pomegranate 1 lava Crowmoor Dry Apple -1/2 lavaa (siis oikeesti: ostettiin 2 lavaa, jäi 2,5 lavaa Ilmeisesti joku oli vahingossa raahannut äitin saunajuomatkin häihin, eli tosiasiassa meni 1/2 lava) Somersby Pear 1,5 lavaa Siiderit yhteensä 3x24tlk Original Long Drink 2 lavaa Original Long Drink Cranberry 1 lava Lonkerot yhteensä 3x24tlk (meni kaikki, eli olisi voinut mennä enemmänkin) KOFF 2 lavaa Sandels 2 lavaa Olvi IPA 1 lavaa Oluet yhteensä 5x24tlk Kuohuviini 14 pulloa Punaviini (Doppio Passo Primitivo) 5x3 litraa Valkoviini (Two Oceans Sauvignon Blanc) 4,5x3 litraa Bayleys Irish Cream 17% 2x100cl Hennesy VSOP 40% 2x100cl Ostettuna oli siis enemmänkin, mutta tässä nyt suoraan nämä menekit.
  4. Riippuu varmaan aika paljon paikasta. Me käytiin juhlapaikalla ensimmäisen käynnin ja varauksen jälkeen aika montakin kertaa ennen häitä, välillä yleisissä tilaisuuksissa ja välilleen erikseen vuokraajan kanssa sopien. Erillisillä käynneillä käytiin ainakin tsekkaamassa värimaailmaa, mittaamassa tiettyjä kohtia ja sovittamassa tuolihuppuja sitä mukaa kuin suunnittelu eteni. Kannattaa varmaan kysyä harkitsemistaan juhlapaikoista tutustumiskäynnillä mikä heillä on käytäntö
  5. Meillä oli ilmoittautuminen häänettisivujen kautta, tein google formsilla lomakkeen, jonka linkkasin sivuille. Kutsussa oli meidän puhelinnumerot teknisten ongelmien varalta, mutta loppuviimeksi vain muutama ilmoittautui puhelimitse. Pois jääneistä osa ilmoitti estymisestään vanhemmillemme, vaikka heidän nimiään tai numeroitaan ei kutsussa ollut - kyseessä oli siis sukulaisia, jotka olivat joka tapauksessa enemmmän tekemisissä vanhempien kuin meidän kanssa. Formsista ilmoittautumisista sai sitten suoraan tehtyä Excelin erikoisruokavalioineen päivineen. Hyvin toimi, voin suositella, jos luottaa vieraidensa tietoteknisiin taitoihin
  6. Kirjoittelin blogiini hääkuvaajan valinnasta, kun olimme valintamme tehneet, ja kuunneltuani valokuvaaja Kirsi Majamäen tietoiskun hääkuvauksesta. Yhteenvetona näistä, että portfolio on tosiaan avainasemassa, kuten edellinenkin kirjoittaja totesi. Kuvaajan tyylin pitää vastata omia mieltymyksiä (eli tuskin voit miellyttää kaikkia, mutta kannattaa tietysti laittaa mahdollisimman monipuolisia tyylinäytteitä nähtäväksi). Kuitenkin myös minä rajasin heti kättelyssä pois kuvaajat, jotka olivat täysin budjettimme ulkopuolella, tai joilla ei ollut mitään hintaesimerkkejä / -arvioita sivuillaan. Jotain suuntaa kannattanee siis hinnoistaan tarjota. Kolmanneksi tosiaan yhteydenpidon laatu on tärkeää. Portfolioiden ja hintojen perusteella meillä ainakin oli useampi valokuvaaja, joista muutamasta sai erityisen positiivisen käsityksen heidän vastausnopeutensa ja -tyylinsä perusteella. Ei siis riitä, että (potentiaalisten) asiakkaiden viesteihin vastaa suht ripeästi, kannattaa myös hieman miettiä, millaiseen sävyyn heille vastaa (ystävällisesti kaikkiin kysymyksiin vastaten, vaikka osa kysymyksistä olisikin omasta mielestäsi "tyhmiä"). Me valittiin kuvaajamme (Minttu Saarni) siis koska hänen nettisivuilla esitellyt kuvansa iskivät meihin molempiin, hinta oli budjettimme tuntumassa (vaikka menikin sitten lopulta yli, kun päädyimme viimemetreillä ottamaan myös hääaamun dokumentaarisen kuvauksen) ja yhteydenpito meihin oli sujuvaa ja ystävällistä; yhtä unohdusta lukuun ottamatta, jota kuvaaja pahoitteli asiallisesti. Eikä tarvinnut pettyä! Häitämme juhlittiin siis lähes vuosi sitten, ja tällä hetkellä yritän valita Mintun otoksista paria kuvaa, jotka ripustaa seinälle - tuntuu ihan mahdottomalta tehtävältä valita niistä ihanuuksista!
  7. Meillä oli hieman suolaisiinkin herkkuihin laajennettu karkkibuffet, eli herkkubuffet, josta kirjoittelinkin juuri blogiini: http://marrasmorsian.blogspot.fi/2017/09/herkkubuffet.html (olisin laittanut kuvan tähänkin, mutta se on ilmeisesti liian iso) Itse halusin lisätä myös suolaisia (lähinnä chilipähkinät ja sipsit) siksi, että alkoholi saa ainakin minut himoitsemaan enemmän suolaista kuin makeaa. Meillä ei ollut kovinkaan montaa lapsivierasta häissämme, joten herkkubuffet oli rakennettu ihan aikuisia varten (en ymmärrä, miksi karkkien pitäisi olla vain lapsille). Varsinaisessa kahvipöydässä olikin sitten vain kakkua ja yhtä sorttia pikkuleipiä, ja herkkubuffet avattiin kahvien aikaan.
  8. Mulla kaaso teki meikin ja kampaaja oli meidän alakerrassa (oltiin siis kaasojen kanssa meillä hääaamu), joten kaaso tuli kampaajalle aluksi mukaan tekemään meikin pohjan samalla kun kampaaja kiharsi hiuksiani. Mulla oli siis kiharanuttura, jossa osa hiuksista oli vedetty otsan yli, eli jos hiukset olisi tehty valmiiksi ennen meikkipohjaa, tuo kohta olisi jäänyt paljaaksi. Nyt saatiin koko naamaan tasainen meikki. Varsinainen meikkaus suoritettiin sitten kampauksen valmistuttua.
  9. Mulla oli aika maltilliset ja supermukavat korkokengät, mutta ballerinat oli kuitenkin varmuuden vuoksi mukana. Jossain vaiheessa iltaa vaihdoinkin niihin, kun jalkoja tuntui särkevän ihan vaan siitä, että oli ollut koko päivän (samat) kengät jalassa. No eihän se oikein toiminut, kun mekon pituus oli laskettu korkokenkien mukaan; kompastelin helmaan koko ajan vannehameesta huolimatta. Kävin siis vaihtamassa korkkarit takaisin jalkaan Eli jos on pitkä mekko, niin se kannattaa huomioida tässäkin asiassa ja valkata varakengät, joissa korko on suunnilleen sama kuin varsinaisissa kengissä tai sitten vaihtaa mekko lyhyempään kenkien vaihdon yhteydessä
  10. Just kirjoittelin meidän mad libs -vieraskirjasta: http://marrasmorsian.blogspot.fi/2017/07/tervehdyskortit-haaparille.html Itse halusin nimittäin vieraskirjan, jossa olisi oikeasti jotakin luettavaa, eikä pelkkä lista nimiä (vaikka kaikki sisustuselementiksi myöhemmin sopivat "nimilistat" onkin ihania!). Toisaalta tämäkin toimii tavallaan sisustuselementtinä, kun hommattiin korteille aika näyttävä laatikko Sinooperista
  11. Oma puku meni heti häiden jälkeen pesulaan ja oli samantien netissä myynnissä, viime marraskuussa siis. Tämän vuoden puolella alkoi tulla kiinnostuneita, ja kolmannella sovittajalla tärppäsi (ensimmäiselle oli liian pieni, seuraavalle liian iso). Toisaalta oli tosi haikeaa myydä puku, mutta kun se oli tälle ostajalle niin täydellinen, tuli siitä myös hyvä mieli - puku pääsi tekemään seuraavan morsiamen onnelliseksi Koska ostaja oli minua hieman pidempi, puku oli hänelle juuri oikean mittainen ilman käyttämääni alushametta, mikä sai sen näyttämään hieman erilaiselta, juuri hänen puvultaan; ei minun puvultani, joka nyt vain oli jonkun toisen päällä.
  12. Meillä oli noin 100 hengen häät, joissa kymmenkunta lasta. Juomatarjoiluita pohdin blogissani kuukautta ennen häitä: http://marrasmorsian.blogspot.fi/2016/10/mita-juotaisiin-ja-kuinka-paljon.html. Lopputuloksena siis noin 10 alkoholiannosta /vieras, ja reippaasti myös alkoholittomia juomia (0,33l limupulloja, kivennäisvesiä ja hedelmillä "maustettua" hanavettä). Juomabudjetti meillä oli 1000 euroa, ja se piti aika hyvin paikkansa, taidettiin jäädä jopa sen alle. Alkoholit haettiin siis kaikki Tallinnasta (jossa perheeni käy muutenkin melko usein, eli he hoitivat sen), limupullot ja kivennäisvedet hamstrattiin tarjouksista. Juomia jäi myös melko paljon yli (tarkkoja laskelmia en ole vielä tehnyt), mutta nyt neljä kuukautta häiden jälkeen kaikki on jo tuhottu
  13. Itse pohdin alkoholimääriä blogissani viime lokakuussa, kuukautta ennen häitämme: http://marrasmorsian.blogspot.fi/2016/10/mita-juotaisiin-ja-kuinka-paljon.html - tuonne olen siis poiminut joitakin neuvoja ja toteutuneiden menekkien keskiarvoja. Näiden perusteella päädyin meille jotakuinkin tällaiseen ostoslistaan 100 vieraan häihin: 16 pulloa kuohuviiniä (12cl/hlö) 8 laatikkoa punaviiniä (24cl/hlö) 6 laatikkoa valkoviiniä (18cl/hlö) 4x0,7 litran pulloa konjakkia (4,2cl/hlö, jos 2/3 juo konjakkia kahvin kanssa) 2x0,7 litran pulloa likööriä (4,2cl/hlö, jos 1/3 juo likööriä kahvin kanssa) 8 lavaa olutta (esim. 3+3+2 lavaa eri merkkejä; 63cl/hlö) 6 lavaa siideriä (esim. 2+2+2 lavaa eri makuja; 48cl/hlö) 4 lavaa lonkeroa (voisi sittenkin ostaa puolet karpalona; 32cl/hlö) Näin laskettuna kokonaisannosmäärä/henkilö oli noin 10 annosta, alkumaljasta "pilkkuun" siis. Tiesin jo etukäteen, että tuossa on aika reippaasti juomia, mutta niin niitä oli "pakko" varatakin, koska juhlapaikalla ei ollut anniskelua, eikä jatkopaikkojakaan ollut lähimailla. Juomien loppuminen olisi siis todennäköisestimerkinnyt myös juhlien loppumista. Loppujen lopuksi juomia jäi kuitenkin reippaasti yli. Tähän vaikutti varmasti se, että Tampereella asuvat kaverini eivät raaskineetkaan jäädä Ikaalisiin hotelliin, vaan heitä oli useampi kuskina, sekä se, että sulhasen suvusta suuri osa päätyi kuitenkin jatkoille, Ikaalisten kylpylään nimittäin (ja kun noin puolet juhlijoista katosi sinne, loputkin lähtivät ennen kahta). Osa juomista pääsi joka tapauksessa loppumaan, nimittäin konjakki, likööri ja lonkero. Tarkkoja menekkejä en ole vielä ehtinyt laskemaan, mutta josko näistä olisi jotain apua alkuun
  14. Me lähdettiin tekemään istumajärjestystä ihan sillä periaatteella, että saadaan mahdollisimman hyvät porukat 8 ja 12 hengen pöytiin. Kun porukat oli mietitty, päätettiin istumapaikat, eikä vedetty yhtenäistä linjaa sen suhteen, istuvatko pariskunnat vierekkäin vai vastakkain, eli ihan täysin etiketistä piittaamatta - meille oli tärkeintä, että jokaisella on tuttuja ympärillään. Lopulta kävi niin, että pariskunnat istuivat lähes poikkeuksetta vierekkäin. Vastakkain istuivat ainoastaan parit, joilla oli lapsia mukana (niin että lapsi istui pöydän päädyssä ja vanhemmat molemmilla reunoilla, tai useamman lapsen tapauksessa lapset molemmin puolin vanhempiaan). Olimme ainakin itse, ja vanhempamme olivat tyytyväisiä tähän järjestykseen, enkä kuullut vierailtakaan moitteita Omasta mielestäni on mukavampaa istua mieheni vieressä etenkin juhlissa, joissa en muuten tuntisi lainkaan vieruskavereitani. Minulla on nimittäin aika huono kuulo, ja usein vastapäätä keskusteleminen on sen vuoksi mahdotonta, minkä lisäksi olen aika onneton juttelemaan vieraille ihmisille. Eli jos istumme vastakkain, tarkoittaa se usein, että tyydyn istumaan hiljaa itsekseni.
  15. Meillä oli vihkiminen samassa tilassa kuin juhlat. Vanhempamme olivat juhlapaikalla ottamassa vieraat vastaan heidän sinne saapuessaan, ennen vihkimistä siis. En usko, että molempien vanhemmat kättelivät kaikkia vieraita, mutta toivottavasti jokainen toivotettiin tervetulleeksi ainakin jommankumman vanhempien toimesta. Me puolestamme kättelimme - tai oikeastaan halasimme - kaikki vieraat vihkimisen jälkeen: koska alkumaljat haettiin eri huoneesta kuin varsinainen juhlatila, olimme niiden välissä ottamassa vastaan onnitteluita. Ensin vieraat siis onnittelivat, sitten hakivat maljansa ja palasivat paikoilleen (toisesta ovesta). Näin kättelyjono ja maljajono sujuivat kertaheitolla (ja ihan sutjakkaasti, vanhempien poisjättäminen tästä välistä tietysti nopeutti jonottamista). Itselleni ainakin oli tosi tärkeää halata jokainen vieras ja ottaa onnittelut henkilökohtaisesti vastaan, sekä tietysti kiittää heitä (vaikka taisin useammallekin vastata onnitteluihin "Onnea!" siinä tunnekuohussa). Sadan vieraan häissä sitä henkilökohtaista kontaktia ei olisi välttämättä muuten ehtinyt jokaisen kanssa ottamaan. Olen itse ollut vieraana häissä, joissa käteltiin vain hääparin vanhemmat, ja se oli mielestäni hieman kummaa. Koska en varsinaisesti kuulunut hääparin läheisimpiin (miehen serkun häät), en kokenut luontevaksi mennä kesken juhlienkaan heitä onnittelemaan. Jäi siis se henkilökohtainen onnittelu kokonaan pois :/