Raitaa

^Juu, tavattiin etukäteen ja soitti just sitä musiikkia, mitä haluttiin (oisko myös jotain vieraiden toiveita toteuttanu). En kyllä kuolaksenikaan muista enää maksupolitiikkaa, epäilen, että laskulla häiden jälkeen niinku suurin osa hääpalveluista.

Mun häät tanssittiin elokuussa -15 ja päädyin kuitenkin meikkiin ja kampaukseen Alex T:lle. Meikkaaja olinilmiömäisen taitava ja kampaajalla oli näkemystä ja rohkeutta toteuttaa mun visio (ja parantaa sitä). Olin 100% tyytyväinen. Myös morsiusneitojen (aikuisia) kampauksetvtehtiin siellä enkä kuullut valituksia. Kenties Kuopion paras paikka.

^Meillä ei ollut sen kummempaa sormusseremoniaa, mitä maistraatin valmiissa vihkikaavassa "Ottakaa liittonne merkiksi... " Ois kyl (pienen hääinnostuksen vallitessa edelleen vuosi häistä) kiva tietää, onko muut keksineet siihen jotain spessumpaa ja millaista.

Meillä oli kaikenhintaisia design-esineitä, koska me molemmat nautitaan designista. Edullisimmat oli Fiskarsin klassikkosakset. Ajattelin, että kalleimmat oli kimppalahjoja, ja tosi kivasti saatiin kaikkee kaunista kotiin, mistä oon haaveillu.

Nyt voi taas nostella ketjua, kun näkyy Frii täällä susirajan takanakin! Sieltä tulee joku uudempi "Say yes to the dress" kausi ja ah, minusta se on niin ihana ja tyylikäs, jopa parantunut vanhemmista kausista. Jaksokohtaset teemat on jotenkin selkeempiä. Jaksaa tällänen rouvakin taas innostua.

Mäpäs vastaan vielä tähän ketjuun, vaikka tuonne häämusiikin puolelle jo listasinkin meidän "häämarssit":

Sisääntulomarssina Procol Harumin A whiter shade of pale (pelkkä piiitkä intro), poistumismarssina Totoro- elokuvan alkutunnari Sanpo.

Edit: typo

^ Kyllä valkokulta syö hopeaa, hopea on tosi pehmeää, jopa kaksi kultaista syövät toisiaan. Hopeasormuksen pehmeyttä kuvaa se, että hopeasormus voi vääntyä soikeaksi ihan normaalissa käytössä.

Rikkaasta kasvisruokakulttuurista huolimatta itävaltalainen ruoka pääasiassa perustuu lihaan, joten ei hätää.

Mun omat suosikkiravintolat:

Itävaltalaista:

Vanhan yleissairaalan (Altes AKH/Unicampus) alueen ravintolat, erityisesti sieltä Zum Gangl https://campus.univie.ac.at/gastronomie-und-unternehmen/, tsekkaa samalla tunnelmallinen vanhan yleissairaalan alue.

Fromme Helene: http://www.frommehelene.at/

Bierbögen: http://www.bierig.at/_lccms_/_00432/Brandauers-Bierboegen-Wien-Bierlokal-Wie.htm?VER=141008151939&MID=127&LANG=bib

Aamupalaa:

Café Leopold http://www.cafe-leopold.at/, tsekkaa samalla Museumquartier (paljon ilmaista kivaa nähtävää).

Naschmarkt Deli http://www.naschmarkt-deli.at/, tsekkaa samalla Naschmarktin markkina-alue

Kansainvälistä ruokaa ja livemusaa: Tunnel Vienna http://www.tunnel-vienna-live.at/Tunnel_Vienna_Live/Tunnel_Vienna_Live.html

Viinituvista:

Suosittelen retkeä Grinzingin kaupunginosaan, joka on kuuluisa viinituvistaan. Näistä en oikein osaa suositella mitään erikseen, mutta paikka on käymisen arvoinen. Valitse sellainen viinitupa, jossa on havupuun oksa ripustettuna oven ulkopuolelle.

Keskustan "kaupunkiviinitupa", Zwölf Apostolenkellar on myös ihan ok, jos ei jaksa lähteä kauemmaksi, hyvää ruokaa ja juomaa kohtuuhintaan http://www.zwoelf-apostelkeller.at/

Paras tietämäni viinitupa on Zahel, sijaitsee Mauerin kaupunginosassa. Auki melko satunnaisesti, eli pitää tarkistaa, onko ensinkään auki matkan aikana, ja pöytävarauskin on suositeltava http://www.zahel.at/heurigen-info/

Mun lempparihotelli on Kunsthof, sijaitsee Praterin huvipuiston lähellä, suora lähijunayhteys lentokentältä, budjettihotelli mun mielestä erinomaisella hinta-laatusuhteella http://www.hotelkunsthof.at/en/home/?cmp=adwords&r=3884130&gclid=CjwKEAiA-s6zBRDWudDL2Iic4QQSJAA4Od3XQjPPXQuyO46JFjl8jL8dzuhYhes-JvgZyqsLQs9SxRoCgSvw_wcB,en oo jaksanu ees harkita aikoihin mitään muuta hotellia.

Lennoista en tiedä, lennän nykyään aina Helsinki-Vantaalta, ennen Air Baltic lensi Kuopiosta Riikan kautta, kantsii varmaan tarkistaa oman lähikentän tilanne.

Olen asunut vuoden Wienissä, ja palannut sen jälkeen toistuvasti. Rakastan kaupunkia ja olen sitä mieltä, että sopii ihan mihin tahansa, miksei häämatkallekin.

Hintataso: Hotelleita löytyy hintahaarukasta 30e/yö/henki-300e/yö/henki. Itse olen yöpynyt oikein kivassa, 30e/yö paikassa.

Ravintoloita löytyy ihan joka lähtöön. Keskmäärin hintataso on Suomen hinnastoon verrattuna edullinen. 20e:llä saa pääruuan ja ruokajuomat, 30e useamman ruokalajin ja ruokajuoman. Itse pyrin suosimaan itävaltalaista ruokaa, koska maassa on rikas kasvisruokakulttuuri, ja paikalliset mykyt eli knödelit ovat oikein hyviä. Olen myös syönyt mainiota intialaista, japanilaista ja pitsaa.

Paikalliset juomat ovat snapseja, oluita ja erityisesti valkoviiniä, jota tuotetaan ihan Wienin kaupungin liepeillä. Tyypillinen paikallinen juttu on nuori viini, heurige, joka on edullista ja oikein notkeaa.

Viinistä päästään näppärästi lempi"nähtävyyteeni", Wienin erikoisuuteen eli viinitupiin, jotka saavat nimensä juurikin nuoresta viinistä. Näissä olemme viettäneet aikoinaan miehen kanssa romanttisia illallisia, 40-50e:llä kaksi ihmistä syö ja juo mahat täyteen perinteisessä ilmapiirissä.

Häämatkahengessä romanttisempana tekemisenä suosittelisin varmaan myös ainakin Wienin maailmanpyörää (muutenkin sitä Praterin huvipuistoa, missä maailmanpyörä sijaitsee, rakastan em. paikkaa) ja kävelykierrosta Schönbrunnin puistossa.

Heinäkuussa ilmat ovat yleensä aivan mainiot, aurinkoa ja lämpöä. Heinäkuu on lomakautta koko Keski-Euroopassa, joten turisteja on silloin varmasti ruuhkaksi asti, mutta eiköhän sinne sekaan mahdu, majoitukset täytynee buukata etukäteen.

Ok, jos tulee jotain kysymyksiä mieleen, niin vastailen mielelläni, tai laita privaa.

Nyt vasta melkein puoli vuotta häiden jälkeen törmäsin tähän ketjuun, jaa että yhteislaulut perinteisiä suomalaisissa häissä... Meidän kaveriporukalla on vietetty häät per kesä jo neljänä vuonna peräkkäin, eikä yhdessäkään ole laulettu yhteislauluja. Itse olisin kyllä halunnut juurikin jonkun yksittäisen juomalaulun akateemisten pöytäjuhlien hengessä, juurikin helan går tai suosikkirallatukseni "kun mä kuolen" (menee "jos sun lysti on" -sävelellä). Meillä olikin yhden pöydän salaisena tehtävänä "aloittakaa vapaavalintainen juoma- tai muu yhteislaulu", mutta se mahtoi olla niitä harvoja ellei ainoa salainen tehtävä, joka jäi suorittamatta.

Minun puolesta koko häät olisi voitu viettää sitsihengessä, mutta perinne olisi ollut vieras suurimmalle osalle vieraista, joten häät menivät sitten ihan leppoisasti ilman yhtään yhteislaulua.

Lasketaanko snapsilaulut/juomalaulut yhteislaulua? Siinä tapauksessa meille tulee kerrassaan kuorohäät. Tosin laulut tyyliin Helan går, ja muita lyhyitä ytimekkäitä 3-5 kpl ja yksi viinilaulu kun on PAKKO, kun sulhasen isoisä (paikalla) on sen joskus aikoinaan kirjoittanut ja edelleen löytyy ylioppilaskunnan laulukirjasta...

Mitään lauluja ilman sitä seuraavaa hörppyä valinnanvaraisesta lasista emme harrasta...

Vanha viesti mutta ihan mahtava perinne ollut Brudenin suvussa snapsilaulujen suhteen. Fiilistelin sulhasen isoisän kirjoittamaa viinilaulua

Itse olisin saattanut vaihtaa puvun. Puku oli kyllä muuten minulle täydellinen ja olen siihen edelleen tyytyväinen, MUTTA ongelmana on, että se on vähän erikoisempi, joten epäilen, etten saa sitä myytyä, eikä valkealle puvulle ole mitään käyttöä itsellä häiden jälkeen. Olisin voinut ottaa värillisen puvun ja jatkokäyttää sitä itse iltapukuna, tai ihan vaan erikoisemman ja laadukkaamman lyhyemmän juhlamekon, mitä ois voinut käyttää monenlaisissa juhlissa.

Kampaukseen olin 100% tyytyväinen, samoin meikkiin. Oikeastaan ekaa kertaa elämässäni olen tyytyväinen juhlakampaukseen (nimim. usein pettynyt).

Todellakin kiinnostaa, katsoin niitä jo ennen kuin omat häät oli tiedossa ja katson siis edelleenkin. No ehkä vähän on pahin innostus laantunut. Perustelu lienee, että olen suuri sosiaalipornon ystävä. Lisäksi hääpuvut on vaan niin kauniita... Say yes to the dress formaatti on muuten niin paljon parempi, kuin Friin Keasha's perfect dress.

Meillä tarjottiin iltapalaks vegaanisia täytettyjä patonginpätkiä papupihvillä ja wasabimajoneesilla, vihreetä salaattia (ei ollu tarjolla päivällisellä), pastasalaattia (oli tarjolla päivällisellä) ja päivälliseltä ylijääneitä karjalanpiirakoita oli myös muistaakseni. Yöpalaksi jatkoilla tarjottiin sitten pitsaa puolenyön jälkeen. Iltapala oli ostettu (ja myös maksettu) kaikille ilmoittautuneille (ilmoittautuneiden määrä 80% kutsutuista), mutta aika paljon sitä jäi yli, mm. itse en kyennyt siinä vaiheessa syömään (päivällisähky edelleen, jänskätys ja tiukka korsettipuku). Yöpalaa oli hankittu sitten enää vain kouralliselle ihmisiä, koska tiedettiin, että varsinaisille jatkoille tulee ehkä max. 20 ihmistä.

No niin taidampa siis räjäyttää "potin" ja aiheuttaa hiukan lisää kärkkäitä mielipiteitä kertomalla että meillä ikäeroa on 31 vuotta.

Ei kai tuon tarvitse kirvoittaa kärkkäitä mielipiteitä (ainakaan vielä ei ole kirvoittanut). Ainoa, mikä on tähän mennessä kirvoittanut, oli 14-v vs. 32-v. Et tosin kertonut omaa ikääsi, mutta kaipa ihmiset olettavat, että olet aikuinen ihminen ja sillonhan saa tehdä mitä haluaa.

^ Miksi pitää ostaa netistä? Kyllä kultaseppien kautta saa myös raakatimantteja.

^ Meillä oli tosiaan ihan kirjallinen ja kuvallinen ohje vieraskirjan käytöstä vieraskirjan vieressä, sisältäen tietenkin valokuvausohjeen.

Mä oon aika ylpee meistä, kerrankin saatiin joku asia ihmisten ajoissa hoidettua, kuvakirjat häät + häämatka tilattiin n. 2kk häistä, lisäksi väsättiin kuvallinen vieraskirja valmiiksi (nimimerkillä kiitoskortit tilaamatta ja lähettämättä).

Joku oli aiemmin vastannut tekevensä monta eri kansiota, joihin tulevat virallisten kuvien lisäksi mm. vieraiden ottamat kuvat. Itselleni kehittyi ajatus, että voisi pistää "kaikki" hääkuvat yhtiin kansiin. Ensin voisi laittaa vaikka kihlajaiskuvia, polttarikuvia jos erillisiä polttarikansioita ei ole, viralliset hääkuvat, vieraiden kuvat, häämatkan kuvat!

 

Kirjahan voisi hoitaa myös vieraskirjan tehtävää. Voisi valmiiksi piirtää sivuille valokuvan ääriviivat ja ohjeistaa, ettei tuohon kohtaan kirjoitettaisi mitään, jotta myöhemmin siihen voidaan liittää kuva vieraista. Samaa ideaa lainaten kuin photo boothissa, vieraat kuvattaisiin yksin/parittain/ryhmittäin ja ohjeistetaan jättämään saman kokoonpanon kanssa terveiset ja nimmarit samalle sivulle. (--)

Kiva idea toikin. Meillä oli tosiaan kolme erillistä kansiota, mitä itse väsättiin, ja mulla on vielä polttarikansio neljäntenä hääaiheisena "kuvastona". Mut siis meillä vieraat kirjoittivat vieraskirjan aukeaman oikealle sivulle, vieraiden itse itsestään valokuvassopessa ottamat kuvat lisättiin vasemmalle, ja siitä tuli tosi hieno. Polaroid-kameraa ei ollu, mutta kun kuvat teetettiin neliön mallisiksi, niistä tuli tosi sympaattisia.

Musta menun valinnassa on myös tärkeää miettiä millaisista ihmisistä vierasjoukko koostuu. Jos vaikka valtaosa vieraista on vanhoja sukulaisia, jotka ei ole modernimmista ruoista koskaan kuulleetkaan niin mielestäni olisi kohteliasta tarjota myös jotain perinteisempää ja heille maistuvaa.

 

Nyt kun tämä ketju taas nostettiin ja tulin lukeneeksi, pomppasi silmään tämä vanha kommentti! Ompa melko väheksyvä ikäihmisiä kohtaan... Esim. mun valmistujaisissa tarjottiin vegaaniruokaa, ja isoisäni kommentoi kvinoa-hernerouhekroketteja, että "ompa hyviä lihapullia". <--- Eli saattaa ne erikoisemmatkin eväät maistua vanhuksille.

Meidän häissä tarjottiin just sitä, mitä me haluttiin (aika pitkälle sitä, mitä minä halusin, koska mun suunnittelema menu kelpas sulhaselle eikä sillä ollu omaa visiota), vaikka esim. oma äitini vierasteli yhtä ruokalajia ja sit muutama nirso ihminen huolestutti, löytävätkö raukat mitään syötävää buffetista. Eräs vieras kommentoikin kaikkia vegeihmeitä, että "en oo ikinä syöny noin paljon erilaisia kasviksia...". Tarjoilut keräsi (meilläkin) kehuja erilaisuudellaan, pitäis vaan kysyä siltä yhdeltä nirsokaverilta, saiko tämä syödäkseen.

Tosta rodinoinnista: On kai se välttämätöntä, jos haluaa oikein kiiltävän sormuksen, mutta itselläni on kyllä ihan rodinoimattomat valkokultakihla+vihki, samoin miehelläni. Myös mun vanhemmilla on valkokultasormukset, eivätkä varmasti ole ikinä niitä rodinoituttaneet. Mun ja miehen sormusten kuvat voi halutessaan käydä kurkkimassa tuolta kuvaketjusta, eihän ne tietty oo jokaisen makuun, mutta noin niinku ajatuksena.

Mä en tykkää keltakullasta värinä, hopea on värinä kauniimpi (eikä muakaan haittaa, jos luulevat sormuksiani hopeisiksi). Lisäksi mies käyttää lähes aina oikeassa kädessä hopeista sormusta (ja mäkin käytän juhlissa hopeista näyttävämpää ja epäkätevämpää pukusormusta), joten yhteensopivuus on minusta ihan jees.

Voisko joku linkittää kuvan valkokultaisesta istutuksesta keltakultaisessa sormuksessa? En saa päähäni nyt kuvaa muodostettua, miltä sellainen näyttää.

Meidän molempien vihki- ja kihlaydistelmät. Molemmilla takopintaista valkokultaa, mun kihla on yhtä levee kuin miehen vihki ja toisinpäin, minulla kiviä ja miehen sormukset on juotettu yhteen kolmionmuotoisilla silloilla.

^ Kreikkaan pääsee myös, oltiin siellä elokuussa, ei tosin äkkilähdöllä, mutta samassa hotellissa oli suomalaispari häämatkalla 1,5 viikkoa omien häidensä jälkeen, jonkin verran ennen häitä olivat reissun buukanneet just äkkilähtönä, yksi viikko, all inclusive. Mut onhan noi vissiin kaikki aika kansanpaikkoja, mihin äkkilähdöillä pääsee, eli nimenomaan tuskin mitään once in a lifetime -kokemusta niistä valikoimista löytyy. Kantsii varmaan alkaa jo nyt kyttäämään, minun kokemuksen mukaan siellä pyörii aikalailla samat kohteet, jotain Goaakin on näkynyt.

^Ei minusta, kun tarkistaa, että äänentoisto on tarpeeksi hyvä ja kajareista tuleva ääni laadukas, muuten menee kyllä kaunis alkuperäisversio täysin hukkaan. Harkitsin vastaavaa itsekin (eli häävalssi levyltä, sitten bändi soittamaan).

Meillä ei varmaan ollut loppujen lopuksi vastoinkäymisiä, ehkä enemmänkin hauska kommellus... Meillä oli siis hääjuhlan jälkeen nuorien aikuisten hääjatkot, jonne piti myös varata sapuskaa aamuyölle. Sopivaksi mätöksi valikoitui pitsa. Koitin itse häitä edeltävänä päivänä epätoivon vimmalla leipoa pitsaa, josta ei sitten tahtonut tulla mitään. Päätin ihan fiksusti, että antaapa olla, toimittakoon pitsataksi pitsat juhlapaikalle joskus puolenyön jälkeen. Selvitin netistä, mikä firma toimittaa kotiinkuljetuksella aamuyöllä ja täyttelin netissä pitsatilauksen valmiiksi. Tämä oli siis häiden aattopäivä 14. pvä perjantai, häät 15. lauantaina ja pitsat tilasin siis 16. pvä klo 1 yöksi.

Häiden aattoyönä 15. pvä mun puhelin soi klo just yhden-kahden-maissa, ja suomea murtaen puhuva henkilö kysyy:

- Te olette tilanneet pitsaa?

- Joo, mutta vasta huomiselle, 16. pvä, kello yksi.

- Kello 13?

- Ei kun se kellonaika on ihan oikein, mutta vasta vuorokauden päähän!

Oikeesti nauratti, vähän harmittikin, kun yöunet keskeyty enkä ollut varma, saanko enää uudestaan unta, kun muutenkin aattoyönä jännittää... No sain unta ja saatiin ne pitsatkin sit loppujen lopuks vielä oikeeseen aikaan, tarkisin kyllä varauksesta, että olin laittanu päivämäärän ihan oikein, mutta eivät olleet sitä selvästikään katsoneet niin tarkkaan...

Mun piti oikein kaivamalla kaivaa joku vähemmän toimiva idea, koska mielestäni häissämme oli vain toimivia aspekteja   mutta tänään kyllä keksin yhden turhan rahareiän: Sulhanen halusi itselleen raidalliset sukat puvun kanssa (tämä ei vielä ole se turha idea, vaan ihan kiva minusta). Etsittiin sitten pitkään ja hartaasti sopivan värisiä sukkia sopivan levyisellä raidalla. Turhuus tulee siinä, että päätettiin ostaa bestmanille samanlaiset, ja ne oli sellasia typeriä yhden koon sukkia, vähän liian löysät sulhaselle ja aivan liian isot bestmanille, joka ei sitten käyttänyt niitä ollenkaan. No, ei onneks oo iso juttu.

Toimivista ideoista listaan esimerkkinä meidän vieraskirjan, joka oli yhdistetty photo boothiin: Ihmiset ottivat kuvan itsestään, kirjoittivat terveisensä vieraskirjan aukeaman oikealle sivulle, teetettiin kuvat ja liimattiin ne vasemmalle sivulle. Lopputulos oli todella loistava ilman mitään stereotyyppisiä photo booth "propseja".

Kuvista päätellen kyllä hymyilin(: