Punky

Jotenkin tuntuu, etta osalla tuntuu itsestakin pahalta kun on siviilivihkiminen, kun siita pitaa erikseen mainita kutsussa (ja vahan "varottaa" etukateen). Me vaan kutsuttiin ihmiset haihimme ja haihin he tulivatkin (siviilivihkiminen juhlapaikalla) - ei siina kukaan mitaan ihmeempaa ihmetellyt, paivitellyt, jne.

Taytyy munkin nyt kertoa oma tarinani, kun viisumi juuri tanaan myonnettiin Eli tahan mennessa kaikilla tutuilla ja tuntemattomillakin oli aina mennyt tuo 8-12kk, mutta nain on kun hakee INS:n kautta ja noudattaa mm. netista loytyvia ohjeita. Jos on suomalainen (sama patee myos ainakin ranskassa) niin voi hakea suoraan omassa maassa lahetystosta. Me kavimme miehen kanssa ensi kaksistaan jattamassa viralliset hakupaperit, mieheni vannoi eraan kohdan (eli pakko olla paikalla tata varten, ehka sen voi tehda jenkeissakin jossain) ja maksoimme 185 USD. Niin ja samalla piti olla mukana kuvia musta ja yksi sulhosta (n. 15 euroa) Sain mukaani paketin, jossa kerrottiin, mita tehda seuraavaksi. Tutustuin kaiken maailman virastoihin ja hommasin tarvittavat rokotustodisteet, rikosrekisteriotten jne. Naihin meni joku 15 euroa. Laakarilla kavin kerran. Hoidin puuttuvan rokotuksen jo etukateen - ne selviavat siita paketista. Labrat, rontgenit ja laakari maksoi n. 500 euroa. Laakarilla oli pakko olla uusi passi mukana (uudella nimella ja se passin numero) - joten tata piti venata - passi tuli 3 viikossa ja laakari ottaa vastaan vain tayden kuun aikaan. Tassa siis pisin odotus. Sitten vaan taas sopimaan aika lahetystoon ja sinne kaikkien hankittujen dokumenttien ja 335 USD:n kanssa. Siella meni viela yli 3 tuntia mutta sitten viisumi oli kourassa. Eli yhteensa kesti 1kk, joka koostui kahdesta lahetystokaynnista ja odotuksesta. Rahaa meni lahes 1000 euroa. Ja nythan mulla on vain CR1, ja kahden vuoden paasta haetaan pysyvaa viisumia. Arvaan vaan, etta siina taas raha kelpaa.... Mutta avioelama voi viimein alkaa Lisays: Tuli viela mieleen lisakustannuksia. Mulla oli se kahden vuoden saanto voimassa, joten siita piti maksaa ainakin 230USD ja Suomen valtiolle joku 40USD no objection statementista.

Tatiani lainaten "Millaiset kengat sinulla oikein oli, en nahnyt niita ollenkaan?" Eli mita luulet sukista ?

Ihana toi runo versio! Meilla oli tuo leikki eri versiona. Laput poimittiin pussista ja sitten kuukauden saaneet saivat tehtavia. Ei runo muodossa, mutta muuten ajankohtaisesti mm. kynttiloita pimenevaan iltaan, leivonnaisia lammittamaan, saunavihta juhannussaunaan, nuo kortti ja puhelinsoitto ja vaikka mita muuta. Odotamme innolla tata vuotta! Helmikuun juttu tulikin jo

Tan viestin voi poistaa, jos haluaa, mutta ajattelin vain kokemuksesta sanoa, etta noi jenkkikakut tehdaa ulkonaon perusteella - ei maun. Ne on yleensa kuivia, jotta sailyvat ja pysyvat kasassa ja sitten niissa on pahvimainen sokerikuori (se Ihana ulkonako tulee siita). Ma olin tosi pettynyt :-/ Meille tuli lopulta ihan marjakermakakku ja amerikkaiset vieraat oli ihan ihmeissaan - kehuivat jokainen yksitellen viela seuraavankin paivana Siis makin pidan noiden kakkujen ulkonaosta, mutta jos sellasta tilaa, kannattaa maistaa etukateen - voihan niita olla herkullisiakin. Ma vaan petyin pahasti.

Yksi varpaan kynsi, alushousut, joku koru/nappi tms ommeltuna puvun helmaan sisapuolelle, sininen tarra kengan pohjassa...

Semmonen tuli tassa juuri mieleen, etta koska tieteelliset julkasut noin yleensa "vanhenee" 10 vuodessa (ellei ole Einstein tms), eli niita ei sitten enaa juuri lueta, joten voisin mahdollisesti noin 10 vuoden paasta luopua yhdysnimesta ja siirtya pelkkaan sulhon nimeen...taytyy laittaa harkintaan. Tama ajatus tuli vasta nyt mieleeni. Tulkaa kysymaan 10 vuoden paasta uudelleen :

Niin mutta vanhempien nimista lapsille siirtyy vain isan puolen nimi, eli Espanjalaiset vain siirtavat "ongelmaa" yhdella sukupolvella.

Mulla on julkaisuja useassa eri julkaisussa tyttonimella. Naita julkaisuja lukevat useat ihmiset ympari maailmaa ja akateeminen menestys perustuu siihen, miten hyvin sut ja sun juttus tunnetaan ja miten paljon niihin viitataan. Muhun on otettu yhteytta jopa Afrikasta asti ja kyselty yhteistyohon seka lupaa jatkaa mun aloittamaa tutkimuslinjaa. Jos nimi vaihtuu, ihmiset eivat osaa yhdistaa tahan asti tekemiani juttuja minuun ja hyvat kontaktit, yhteistyo, ja tutkimuksen laajentaminen jaavat. Mainitsemasi henkilot toitottavat TV:ssa uutta nimeaan - luuletko etta minakin paasen telkkariin ja joka maahan sita toitottamaan? Minun urani on siis maailman laajuinen, ei vain Suomessa. Tietenkin konferensseissa yms ihmiset yhdistavat minut ja kaikki nimeni, mutta naissa kayvat vain murto-osa henkiloista. Selvensiko tama ollenkaan? Toissa meilla kaikki ymmartavat taysin, kun elavat itse samaa elamaa.

Sorry, taisi olla vähän kärkäs vastaus. :-[ Vähän vain hermostuttaa, kun joka palstalla täällä kritisoidaan yhdysnimen ottaneita - oikeassa elämässä asia on ollut kaikille itsestään selvyys.

Tästä on jo keskustelu muualla, mutta siis ottaisin mieluummin pelkän sulhon nimen (lähinnä vanhanaikaisista syistä), mutta oman urani kannalta minun olisi tyhmä hävittää tyttönimeni, sillä siinä häviäisi iso osa tekemääni työtä samalla (akateeeminen ura). Eli siksi. Joskus nimen valintasyyt ovat muutakin kuin, kummalla on harvinaisempi nimi.

Ei nen-nen nimessa mitaan vikaa ole. Ei mulle tule ollenkaan mieleen, etta ei olisi osannut paattaa tai jotain. Itsellani on yhdysnimi ammatillisista syista (eli pidin omani ammatillisista syista ja otin sulhon vanhanaikaisista syista) ja kukaan ei ole sita ihmetellyt - en tosin ole nen-nen, mutta ei se mielestani mitekaan paha olisi. Syynsa itse kullakin - mina en esim ole koskaan laskenut, monta sukunimi kaimaa minulla on ja monta sulholla - mittarinsa kullakin.

Veit sanat suustani.

Allekirjoitus voi olla vaikka kukkakoynnos, se on sun puumerkki ja sa voit paattaa, miten sen kirjoitat. Yleisemmin ihmiset tietty kirjoittaa nimensa, mutta esim. M. Meikalainen tai Maija Meikalainen, jne. Tiedan yhden ihmisen, jolla on semmonen tahti-design nimikirjoituksena. Itse allekirjoitan vain sulhon nimella vaikka mulla yhdysnimi onkin.

Sukkikset oli, stay upit laukussa mukana varalta... Joku sanoi sukkiksia seksin tappajiksi, niin ma sanon, etta ei ole enaa mitaan tapettavaa siina vaiheessa kun viimein juhlan jalkeen hotellille paasee : Ja samasta syysta, siis paivan rankkuudesta ja pituudesta johtuen, suosittelen valitsemaan jotain mukavaa ja laittamaan seksikkaampaa mukaan vaikka haamatkalle

Tiedetaan, mutta pointti on juuri se, etta jos ei halua hienostella, niin voi sanoa ihan suoraan, mita haetaan - ei tarvitse sitten valittaa, kun ihmiset ovat tulkinneet koodit eritavoin.

Sama taalla, eli onnellinen olen. Aivan heti haiden jalkeen tuntui toisaalta ihanalta etta se stressi (vaikka ihanaa se olikin) oli viimein ohi, mutta toisaalta haikeelta, koska se oli sitten siina ja uusia haitani en enaa ikina paase jarjestamaan Mutta nyt - kun tasan viikko on kulunut haistamme - on olo ihanan onnellinen enka kaipaa ollenkaan haajarjestelyja tms. Kaikki haikeus on poissa. Naimisissa olo on ihanaa

No ei jenkeissa ainakaan! Paitsi itse Bridal party. Ja monille natiiveillekin pukukoodit ovat yhta hepreaa, joten ei varmaan hapea kirjoittaa vain auki etta puku paalle. Ja naisia ajatellen voi samalla mainita, mita heilta odotetaan.

Hyva kaveri, joka ei paassyt haihin lahetti Baby Shower -kiitoskortin heti haiden jalkeen uudella nimella!! Jo ennen haita oli tullut yksi sahkoposti, silla eras taho oli vahan oikonut nimissamme ja laittanut meille saman sukunimen...

Omasta kaveripiirista osaan sanoa, etta kihloissa olivilla kihlaus oli elaman tarkein paiva, naimisissa olevilla haapaiva ja lapsellisilla (ekan) lapsen syntyma - eli tuskin sinussa mitaan vikaa on.

Kaikeksi onneksi mitaan suurempaa ei tapahtunut. Kaikki meni suurin piirtein oikein. Pienia toppayksen poikasia tosin olivat: tuomari kehoittaa meidan kirjoittmassa puheessa seuraamaan seremoniaa ohjelmasta, jonka olimme jattaneet pois viime tingassa (kukaan ei olisi ikina huomannut, jos tuomari ei olisi sita puheessaan sanonut!) Seremonia oli puolisen tuntia lyhyempi kuin luulimme, joten ja ylimaarainen tauko, jolle ei oltu mietitty mitaan tekemista Mekon laahuksen ylhaallapitolenkki katkesi kesken ekan tanssin ja loppu illan sain kantaa laahustani tai lakaista lattiaa Unohdimme jutella muutaman haavieraan kanssa kokonaan. Pitaisi pitaa parempaa huolta vieraistaan! Haiden jalkeen sadetiukkukujan jarjestamisessa kului n. 5min eika 30min nin kuin luultiin, joten paadyimme ulos lauttarantaan palelemaan lahes puolituntia etuajassa. Ja lisaksi oli monta pienta tapahtumaa, jolle ei oltu maaratty vastuuhenkiloa, joten mm. yksi viinaskassi jai sille tielleen, morsian joutui hoitamaan muutaman yksityiskohdan kesken juhlien (taisin olla helpoiten loydettava yhdyshenkilo!!), ja osa sulhon tavaroista ei paatynyt hanen mukaan haayoksi.

Koillis-Helsingissa asustaville tiedoksi, etta Malmintorin Kukka- ja Lahjapuodista sain todella ihanan kimpun. Floristi ymmarsi heti mita tarkoitin, vaikken antanut kunnon kuvaa ja han sitoi valjilla ohjeilla unelmieni kimpun. Tulipa viela toihinkin pyhana ja oli joutunut heraamaan todella aikaisin. Ihanaa palvelua!

Juuri nain! Mikaan ei yhdessa paivassa muuttunut, mutta kaikki muuttui kuitenkin. Ihana tunne! Myos toi "sitku" kuulostaa tutulta. Nyt ollaan enemman "nytku"-vaiheessa

Aikaisemmin haaveilin Stenvallin Ankoista, mutta en kerennyt tilata ajoissa. Jaimme lopulta kaikessa kiireessa ilman koristetta, mutta ei se haitannut ollenkaan! Kakku oli Todella Upea ja juhlava ilman yhtaan mitaan sen paalla. Tama siis vain vinkkina heille, jotka eivat loyda mieleistaan, tai kerkea hankkia kuten me. ;D

Perusteellisen ketjun tutkailun ja sulhasen kanssa keskustelun jälkeen taidamme päätyä tähän : Onnelliset yhdessä Mutta, vielä kiinnostaisi, miten sanotaan Happy together - niin kuin siinä laulussa (Lundian mainoksesta) Eli Onnelliset yhdessä? Onnellisesti yhdessä? Onnellisia yhdessä? ???