Miehellä on ihan hyviä syitä miksi ei voi ottaa minun nimeäni, kuten että hän olisi vaihdoksen jälkeen erään julkkiksen kokonimikaima, joten olimme aluksi puhuneet että minä otan miehen nimen. Nyt olen vähän tullut toisiin aatoksiin. Kummankin sukunimellä on +60 000 kantajaa, ovat molemmat tätä Virtanen-Korhonen-Järvinen-luokkaa eli yhdysnimi ei tule kysymykseenkään. Miehen sukunimi ei ole yhtään kivempi kuin omani, eikä yhtään harvinaisempi. Nykyinen sukunimeni jopa sointuu paremmin etunimeni kanssa. Ainoa miksi haluaisin nyt vaihtaa on juurikin tuo että saisi perheelle yhteisen nimen. Miehen asenne taas ärsyttää. Tuntuu melkein kiristykseltä, kun hän sanoo ettei aio vaihtaa nimeään ja ainoa tapa miten voimme saada perheelle yhteisen nimen, on minun vaihtaa omani. Nyt olen alkanut lämmitellä sulhasta idealle että ottaisimme kokonaan uuden yhteisen nimen. Lueskelin tästä Ylen artikkelista että aika kivoja nimiä ovat ihmiset keksineet, kuten Sadesaari, Lampilaakso tai Roihuvaara. Toivottavasti mieskin lämpenee idealle. Koitin selittää etten haluasi vaihtaa nimeä jos uusi nimi ei ole edes kivempi kuin nykyinen ja hän kyllä tuntui ymmärtävän.