Rouhe

Me järjestettiin häämatka yhdessä, mutta olisin kyllä uskaltanut jättää sen homman sulhollekin. Onneksi meillä on hyvin samanlaiset ajatukset ja toiveet yleensäkin matkustamisesta.

Hyvä ystäväni joutui vaihtamaan juhlapaikkaa (oli siis alunperin varannut Savutuvan Apajan) pari kuukautta ennen häitä, koska mitkään heidän omat ajatukset juhlan kulusta, ruuasta jne. eivät käyneet Apposelle. Isäntä kertoi viimeisessä palaverissa milloin heidän tulee mennä valokuvaan, missä järjestyksessä ohjelma etenee, ja paras: "kun sitten tulette niin voi olla että olemme siirtäneet teidät pienelle puolelle toisen tilaisuuden takia"! Ei kai nyt voi tilaa vaihtaa yksipuolisesti etukäteen ilmoittamatta Varsinkin kun on maksettu sovitusta tilasta!

Hymyily alkoi siitä kun marssin ensimmäiset tahdit kajahtivat ja ovet aukesivat, eikä tainnut loppua ennenkuin painoin pääni tyynyyn hotellin hääsviitissä. Musta ei taida olla ainuttakaan kuvaa, jossa suu olisi muuta kuin korvasta korvaan. Kamutkin ihmettelivät, miten joku voi olla niin onnellisen näköinen koko pitkän päivän!!!

Me tehtiin tämä vieraiden esittelyn yhteydessä, eli vieraat esiteltiin perheittäin/pareittain, ja morsiusneidot jakoivat jokaiselle perheelle/parille kynttilän. Vieraat olivat todella ihastuneita "uudenlaiseen vieraskirjaan", samoin me (siksi tämän idean kaappasinkin juhliimme ;D). Aiomme lisäksi laittaa jokaiselle vieraalle viestin tai soittaa, kun avaamme heidän kynttilänsä, näin hekin saavat muistutuksen ihanasta yhteisestä päivästämme.

Sulhon työkaveri, myös vieraana

Moi Tipsuli Edelliseltä sivulta löydät meidän tarjoilujen hinnan, ja mitä se sisälsi. Hintaan kyllä varmaan vaikutti se, että meiltä tuli omat lihat jotka Kirsti laittoi ruuaksi. Salaattipöydässä oli tarjolla myös kalaa ja broileria, kaikki kun eivät hirvenlihasta pidä. Ruoka oli todella hyvää ja sitä riitti iltapalan jälkeenkin kotiinvietäväksi. Yksi parhaista asioista oli se, että Kirsti hoiti paikalle myös kukat, ei tarvinnut itse juoksennella kukkakaupoissa. Järkihän siinä puuhassa kaiken muun keskellä olisi mennyt.

Mulla ei ole noista Majakosken suosittelemista varsinaista "käyttökokemusta" (Paakkarista ei minkäänlaista), mutta aika negatiivinen fiilis jäi siitäkin vähästä. Vehkala ei koskaan vastannut mun tarjouspyyntöön, ja Räsänen laittoi allekirjoittamattoman sähköpostin tyyliin "tässä meidän vaihtoehdot, minkä valitset"! Olin siis laittanut tarjouspyyntöön oman menuehdotukseni ja kysyin paljonko sen toteuttaminen maksaisi. Muutaman viikon kuluttua tuli uusi sähköposti "no, oletteko valinneet jonkun menun"... Vastasin ystävällisesti, että mikäli saamani allekirjoittamaton sähköposti oli heiltä, en löytänyt vaihtoehdoista tarvettamme vastaavaa. Valitsimme siis pitopalveluksemme "ulkopuolisen" KM-Pitopalvelun, jonka toiminnasta en keksi mitään muuta kuin ylistettävää. Paakkari ei vielä valintaa tehdessämme ollut Majakosken yhteistyökumppani.

Meillä ei ollut bändiä, musiikki tuli levyltä. Me tanssittiin navetassa sekä valssit (häävalssi talossa) että jytä-osuus, ja hauskaa oli. Kivinavetta oli sopivan viileäkin kuumana päivänä, myös booli pysyi viileänä. Navetassa oli myös muutakin ohjelmaa, ja kaikki kehuivat paikkaa. Suosittelen

Meidän 26 € / hlö menu sisälsi: * runsaan salaattipöydän, valikoimaa vaikka muille jakaa * lämpimän ruuan useine lisukkeineen * kakun kanssa pikkuleipiä * alkoholittomat ruokajuomat * leivät ja levitteet * sovittujen ruokien esillelaitto uudestaan iltapalaksi * lautaset, aseet, tarjoiluastiat, lautasliinat jne. * kukat pöytiin ja noutopöytään, morsiusparin pöydän "extrakoristelu" * tarjoiluhenkilökunta (ei hlö- tai tuntirajoitusta) * kahvikonjamiinien tarjoilu, illemmalla boolin sekoitus * vain liinoista maksettiin erillinen pesetysmaksu Mielestäni tämä kokonaisuus on OK, paljonkaan enempää en olisi ollut valmis maksamaan.

Ainakin pari vuotta sitten kun kysyin tarjousta, niin Survoon sai viedä omat juomat... Tietysti on mahdollista että tilanne on muuttunut sen jälkeen. Päätalossa on tosiaan 2-3 salia, yhteen menee ehkä 40 hlöä (hatara muistikuva viime keväältä). Salit on muistaakseni peräkkäin eli oviaukoista näkee kyllä viereiseen saliin, mutta isoissa häissä ei koko porukkaa saa samaan tilaan. Pihapiirissä on vielä "Vanha-Korpela", sellainen Majakosken riihen tapainen tila, mutta sinne ei kyllä mene paljoakaan porukkaa. Eikä siinä rakennuksessa ole keittiötä, eli ruoka pitää kuljettaa päätalosta. Soita rohkeasti Survoon ja käy katselemassa paikkoja, mä ainakin sain aikoinaan oikein ystävällistä palvelua (toivottivat tervetulleeksi vaikka kuokkimaan joihinkin häihin, niin näkisimme miten asiat hoituu käytännössä ). Oman käden tieto on paras näissä hommissa, asiat on voineet muuttua moneen kertaan ja tärkeintä on mieltä joku paikka TEISTÄ tuntuu.

Muistaakseni "päätalon" vuokra oli vähän päälle 800 euroa. Siihen kuului talo, navetta (meillä tanssipaikkana), lahja-aitat ja suurin osa pihapiiriä. Saunojen ja riihen alueet ovat erikseen.

Meillä oli ihan tavalliset valkoiset kuoret, joihin itse printattiin osoitteet ja teemanamme oleva ruusukuvio.

Me ei juhlittu Survossa, mutta kyselin tarjousta sieltäkin. Heillä on pari erilaista tilaa ja oma pitopalvelu, tai oli ainakin pari vuotta sitten. Omat juomat muistaakseni saa viedä. Meitä epäilytti oikeastaan vain se, että paikka on niin lähellä Kuokkalan keskustaa ja varsinkin tietä. Kuokkavieraat eivät olleet toivottuja ja yksityisyyttä ei pihalla olisi juurikaan ollut... Juurikkasaari oli aina ollut mun paikkalistalla nro 1 ympäröivän veden takia, mutta omistajanvaihdoksen jälkeen sinne tuli A-oikeudet. Se taas vesitti ajatuksen omista ruokajuomista ja boolista. Me ei haluttu pistää vieraita maksamaan omia juomiaan, mutta piikkiäkään ei uskallettu laittaa auki. Meidän juhlat oli Majakoskella, ja se oli kyllä nappivalinta. Hinta oli tietysti korkeamman puoleinen, mutta oltiin valmiita maksamaan että saadaan haluamamme juhlat. Kaikki järjestelyt pelasivat mainiosti, Pasi-isäntä oli yhteistyökykyinen ja -haluinen eikä riihessä olleet toiset häät häirinneet pätkääkään. Tietysti etukäteen vähän jännitti että miten kahdet häät samassa paikassa sujuu, mutta se koivuaita rakennusten välissä on loistava näköeste. Ja ainahan voi vuokrata koko tilan, jos haluaa varmistaa ettei ketään muuta ole paikalla (tietysti jos pätäkkä riittää...). Vieraat kehuivat kovasti kaunista ympäristöä ja navettaa tanssipaikkana, ja päärakennuksen takana olevassa notkossa otettiin viralliset hääkuvat kaunista luontoa vasten.

Meidän pappi oli Harri Romar, ja häntä suosittelen täydestä sydämestäni. Ei mikään "70 v. körttiläinen partajeesus", vaan nelikymppinen erittäin mukava ja rento mies. Äideistä kumpikaan ei edes itkenyt, kun kuulema oli niin hauska pappi...

Ainoa live-musiikki meillä oli ystäväni miehen pianolla soittama häävalssi. Muuten musiikki tuli CD:iltä, jotka olimme itse polttaneet edeltävällä viikolla.

Meidän häät oli Majakoskella, ja siellä oli samaan aikaan toisetkin häät. Yhtään ei haitannut, juhlamme alkoivat eri aikoihin joten parkkipaikalla ei ollut hässäkkää, ja kun molemmat seurueet pysyivät omilla puolillaan toisen olemassaoloa hädin tuskin huomasi. Riihen ja päätalon välissä oleva koivuaita on todella hyvä näköeste.

Meillä otettiin potrettikuvat juhlapaikan kauniissa pihapiirissä ruokailun jälkeen, kun vieraat vastailivat tietokilpailuun. Ei valkokankaita, generaattoreita tms. vaan digikamera ja taustana tumma kuusi, pienen joen yli kaartuva silta, ruusupensas jne. Ja ihania kuvia tuli, moni on ne nähdessään tuhertanut itkua. Usein yksinkertainen on kaunista.

Meidän tarjoilut KM-Pitopalvelussa maksoi vain 26 € / hlö... Tietysti hintaan saattoi vaikuttaa se, että meiltä tuli omat lihat...

Me käytettiin KM-Pitopalvelua (Kirsti Mättö), enkä voi muuta kuin kehua maasta taivaaseen. Ruoka oli hyvää, tarjous käsitti kaiken mahdollisen aseista henkilökunnan kautta kukkiin, aikataulu piti minuutilleen, Kirsti itse on ihana ihminen jne. Jos tulee joskus jatkossa pitopalvelulle tarvetta, niin tiedän kenelle soitan.

Osa "persoonallisista" ideoistamme oli suoraan täältä naikkareista, mutta en ole törmännyt niihin missään häissä, joissa olen ollut vieraana... Eli * vinokaulaiset J.P.Cheney -viinipullot maljakoina, jokaisessa yksi ruusu. Pitopalvelukin kiitteli hauskasta ideasta * heittokimppuna yllämainitut ruusut irrallisena kimppuna * isäni lukema häärauhan julistus * vieraiden esittelyn yhteydessä jokaiselle perheelle/pariskunnalle jaettiin kynttilä, johon oli kiedottu paperisuikale. Näihin suikaleisiin pyydettiin kirjoittamaan ohje avioliiton alkutaipaleelle tms. eli syksyn pimetessä saamme aina uuden muiston häistämme kun sytytämme kynttilöitä * valokuvaustauko juhlapaikalla: ensin otimme kuvaajan kanssa viralliset potretit, sen jälkeen olimme kaikkien käytettävissä * juhlapaikan yläkerrassa oli erilaisissa kehyksissä yhteisiä kuviamme esim. matkoilta * sulhoni Ranskassa asuva sisko järjesti lauluesityksen, johon suuri osa vieraistakin lopulta yhtyi. Laulu esitetään Ranskassa usein hääpareille

Me tehtiin V&W -hääkarkit tulitikkurasioihin: sarjakuvastrippi rullalle laatikkoon ja muutama ranskalainen pastilli viereen. Laatikossa se rulla ei pääse aukeamaan, eli ei tarvinnut askarrella mitään kiinnityssysteemiä.

Meillä sulho on nähnyt puvusta kuvan mallin päällä, mutta minun päälläni hän näkee puvun vasta alttarille kävellessäni. Hän on itse halunnut näin, onneksi olimme tästä samaa mieltä.

Me ajateltiin että isukki lukee häärauhan julistuksen ja siinä samalla kohottaa maljan, pitäköön sitten myöhemmin varsinaisen puheen jos haluaa.

Silloin kun meillä oli paikan varaus työn alla, niin soitin ensin Karille ja sovittiin milloin voidaan mennä paikkaa katsomaan, ja sillä katsastusreissulla kysyin hinnan. Ei siis pyydetty erillistä tarjousta. Samana päivänä tehtiin sitten päätös. Nykyisestä isännästä Pasista mulla puolestani on oikeastaan vain hyvää sanottavaa, yhden ystävän polttarijärjestelytkin talvella sujuivat vallan mainiosti.

Silloin kun varattiin Majakoski, sitä pyöritti vielä "vanha isäntä" eli Kirjapaino Karin Kari Pynnönen. Siinä osaa muuten olla lupsakan oloinen mutta tiukka mies. Varausvaiheessa hän SUOSITTELI Vehkalaa ja Räsästä, eikä sanallakaan maininnut ettei HEILLE kelpaa kukaan muu. Sitten kun ilmoitin kenet olemme valinneet, tuli isku päin kasvoja: ei käy, tänne tarvii ulkopuolisten tulla asioita sotkemaan. Minähän olin tietysti vähällä purskahtaa itkuun. :'( Varsinkin, kun toinen suositelluista pitopalveluista ei koskaan vastannut tarjouspyyntöön ja toisen tarjous oli joku perustarjous, jossa ei oltu lainkaan otettu huomioon toivomuksiamme. Valitse niistä sitten! Anyway, nykyään Majakoskea pyörittää Karin vävypoika Pasi Kesonen, ja hänen kanssaan asiat luistaa kyllä. Itse asiassa (tästä tuleekin näköjään pidempi tarina...) olin ensin ilmoittanut Pasille valitsemamme pitopalvelun ja hänelle se oli periaatteessa ihan OK. Sitten muussa yhteydessä nähtiin Kari, joka paiskasi märällä rätillä ja tyrmäsi valintamme. Muutaman kuukauden tuskasin täysillä, kunnes uskalsin uudestaan soittaa Pasille, ja hän sanoi pysyvänsä sanojensa takana, "luvattu mikä luvattu, ja hänhän se paikan isäntä nykyään on". Voitte varmaan kuvitella helpotuksen tunteeni!!! Alkuperäinen ja lopullinen valintamme on siis KM-Pitopalvelu, jonka kanssa yhteistyö sujuu. Kirsti Mättö on ihana ihminen, jolla on ideoita ja palveluhalukkuutta tarjouksen käsin kirjoitetusta kansiosta lähtien! Olen aiemmin ollut hänen järjestämissään häissä, ja ruoka suorastaan suli suussa. Odotukset on siis korkealla.