keijutiira

Käytiin toukokuussa ostamassa lapselle lyhyt mekko konfirmaatioon Zazabellasta. Oltiin varattu aika etukäteen. Palvelu oli moitteetonta, saatiin rauhassa valkata vaihtoehtoja ja sovituksessa autettiin koko ajan tarpeen mukaan. Puku löytyi suoraan rekistä, ja saatiin siitä vielä 20% alennusta. Positiivinen kokemus siis meillä. muoks. Ja siis Helsingistä oli tämä kokemus.

testing testing

Olen edelleen erittäin tyytyväinen, kohta seitsemän vuotta se on tuossa sormessa ollut

Meillä on pelkät vihkisormukset, jotka maksettiin yhteiseltä tililtä, kuten kaikki muutkin kulut.

Jos nyt laskin oikein, niin omat mukaan lukien olen ollut häissä 15 kertaa, skaalalla neljä henkilöä (olimme mieheni kanssa todistajina maistraatissa) parinsadan hengen suuriin juhliin.

Munkin mielestä morsian saa päättää, keitä pyydetään. Toisaalta, jos morsian haluaa vieraiden olevan yllätys, ei kutsuttaviin sitten itse polttareissa mielestäni ole nokan koputtamista. Mustakin polttariporukkaan voi kuulua yhtä lailla miehiä kuin naisia, eihän se ystävyys sukupuolta katso

Meidän valintamme periaatteessa olisi ollut tuo yhteinen itsekeksitty uusi nimi, mutta kun ei keksitty sopivaa häihin mennessä, pidettiin molemmat omat nimemme. Jos jossain vaiheessa keksimme hyvän uuden sukunimen, saa sen luonnollisesti koko perheemme eli minä, mies ja kaksi lastamme. Lasten tämänhetkisen sukunimen määräsi ensimmäisen lapsemme sukupuoli, jos olisi tullut poika, olisivat lapset saaneet minun sukunimeni, mutta kun tuli tyttö, ovat he isänsä sukunimisiä.

Ei itkenyt kukaan. Tosin maistraatin kaavassa nyt ei mitään henkilökohtaista tms. itkettävää olekaan, eikä se vihkitilaisuus muutenkaan ollut hirveän liikuttava, tunnepitoinen kylläkin.

Tämä nyt tulee aika myöhään, mutta ehkä ehtii vielä ennen reissuanne Me oltiin reilut neljä vuotta sitten Jelsassa ja tykästyttiin kovin! Asuttiin Pinus Apartmentsissa, joka on ihan siinä Fontanan vieressä ja käytettiin mm. Fontanan uima-allasta. Tuolloin se paikka oli aika kulahtanut, sellainen 70-lukulainen, mutta eipä se meitä mitenkään haitannut ja nyt sitä on taidettu aika paljon rempatakin? Me vuokrattiin yhtenä päivänä skootteri ja toisena polkupyörät ja ajeltiin Hvarin ja Stadi Gradin kyliin. Suosittelen ajamaan rantatietä pitkin niin pitkälle kuin mahdollista! Musta joka paikassa oli ihanan keskiaikainen tunnelma, vaikka toki sitä turistijuttuakin siinä jonkin verran seassa. Yhtenä päivänä käytiin myös Splitissä lautalla, Splitissä oli myös jonkin verran nähtävää (Diocletianuksen palatsi varsinkin) sekä myös ok shoppailumahdollisuudet. Ihania maisemia, idyllisiä kahviloita ja ravintoloita, ihana tunnelma Sinne mennään joskus uudestaankin

Me kyllä otettiin ilo irti hääyöstä ja moneen kertaan Vaan meiile se hääyö ehkä olikin koko päivän kohokohta, kun muuten kävimme vain maistraatissa ja syömässä vanhempiemme ja sisarustemme kanssa ja suunnattiin ylelliseen hotellihuoneeseemme jo klo 19. Ja aika lailla 9 kk päästä tästä syntyi esikoisemme (jota tosin oli siihen mennessä "tehty" jo melkein 1,5v...)

^ Satuhäiden toisella tuotantokaudella oli mukana tyttöpari.

Lain silmissä onkin, mutta muuten kyse on aivan samasta asiasta. Siksipä mua ei haittaa ollenkaan rekisteröidyn parisuhteen nimittäminen avioliitoksi. En nyt tällä halua haastaa riitaa, kerroin vaan mielipiteeni. Mutta jos joku haluaa asiasta väitellä, niin go ahead. Mä olen yleensä täällä naikkareissa hyvin sopuisa, mutta tämä on sellainen aihe, josta olen valmis vaikka taittamaan peistä

Aivan helkkarin huonosti. En tosin siksi, että häät olisi jännittäneet tms., vaan koska meillä oli yötä suurin osa pikkuruisten häidemme vieraista ja koira jostain syystä stressaantui useista yövieraista ja pomppi koko yön meidän sängyn ja lattian välillä ja loput ajasta läähätti äänekkäästi nurkassa. Että koitapa siinä sitten nukkua

Voiskohan tästä ketjusta kysellä neuvoa? Miehen pitäisi osallistua polttarien suunnitteluun, ja ohjelmaksi on kaavailtu mm. paint ballia. Osaisiko joku suositella hyvä paint ball:in järjestäjää pääkaupunkiseudulta? Ja tietysti miellään kohtuuhintaista.

Muutamaa hieman erisävyistä valkoista, kuitenkaan ei "perinteinen" hääpuku vaan housut ja toppi.

Taidettiin tilata sormukset pari kuukautta ennen häitä ja saatiin ne pari viikkoa ennen h-hetkeä. Ihan sopiva aikataulu, kun oltiin jo hyvissä ajoin päätetty, millaiset sormukset haluamme ja mistä ne hankitaan.

Mä kuulun niihin, joilla ei kihlaa ole ollutkaan, eli pelkkä vihkisormus on käytössä. Ja mulle ihan sama, mitä kukakin sormuksen perusteella mun siviilisäädystä tai sitoutumisesta kuvittelee

Sinänsä mulle ei olisi väliä sillä, millaisen morsiamen kimppu olisi kyseessä, mutta kun periaatteessa en (naimattomana) muutenkaan kimpuntavoitteluun osallistunut, niin jäisi multa varmaan tuokin väliin.

Jos itsellä ei ole sen kummempia kysymyksiä, niin ei tarvitse muuta kuin mennä paikalle sovittuna aikana. Kaava on se sama kaikille, tosin eri vihkijät saattavat siihen jonkin sanan lisukkeeksi sanoa.

Niin, olen huomannut, että on parempi olla olettamatta ihmisten tilanteesta mitään sen enempää sormuksellisuudesta kuin sormuksettomuudestakaan. Useimmiten tietysti on niin, että Suomessa ne, joilla on nimettömässä yksi tai useampi sormus, ovat joko kihloissa tai naimisissa, mutta läheskään aina edes se ei ole varmaa; tunnen henkilöitä, jotka käyttävät vasemmassa nimettömässä arvokasta sormusta, mutta eivät silti ole kihloissa tai naimisissa. Puhumattakaan sitten niistä, jotka eivät kihlauksesta tai avioliitosta huolimatta käytä sormusta, pitävät sitä jossain muussa sormessa kuin nimettömässä jne... Meistä on tässä sormusasiassakin niin moneksi!

Toissapäivänä meidät sitten Vantaalla vihkaistiin. Paikka oli ihan siisti ja nätti, NorahJ sitä tosi osuvasti muutamaa viestiä aiemmin kuvailikin. Lyhyt oli tilaisuus, mutta arvokas ja mieleenpainuva kuitenkin. hipsukka2007, jos haluat, voin lähettää sulle joitakin kuvia maistraatin tiloista, jos laitat mulle vaikka privaviestillä sähköpostiosoitteesi.

Mä kun en oikein mistään muista "perinteistä" ole pitänyt häiden osalta kiinni, niin tämän ajattelin toteuttaa. Siis: [highlight]uutta: [/highlight]vaatteet, sormus, alusvaatteet, pukukorut [highlight]vanhaa: [/highlight]käytettynä ostetut kengät [highlight]lainattua: [/highlight]sormus siskolta [highlight]sinistä: [/highlight]sinertävä kivi siskon sormuksesssa

No tässäpä minun mielipiteeni. Avioliitto on juridinen sopimus, jossa osapuolet saavat toistensa suhteen tiettyjä oikeuksia ja myös velvollisuuksia. Me näemme avioliiton solmimisen täsmälleen tästä näkökulmasta, emmekä sen takia halua siitä sen isompaa numeroa tehdä. Rakkaus taas sitten on ihan toinen asia. Se on täysin meidän välisemme asia, eikä siihen tarvita minkään ulkopuolisen tahon määritelmiä tai julistuksia. Rakkaussuhteemme on siis virallisen ja muodollisen sitoutumisen yläpuolella, meille paaaaljon tärkeämpää se sitoumus, jonka keskenämme olemme ihan kahdestaan tehneet. Järkisyistä naimisiinmeno on järkevää, ei julmaa. Ja edelleen, tässä on kyse vain minun mielipiteestäni.