Sini77

Rouva
  • Content count

    63
  • Joined

  • Last visited

About Sini77

  • Rank
    Juniori

Contact Methods

  • ICQ
    0

Profile Information

  • Paikkakunta
    Helsinki
  1. Heidi, luulisin, että jonkinlainen huivi tai bolero on ihan paikallaan talvella kirkossa. Vaikka siellä olisi ihan normaali huoneenlämpö, en minä ainakaan yleensä pärjää talvisin sisälläkään ihan vaan t-paidassa, varsinkin, jos olen juuri tullut ulkoa sisälle. Ja kirkossa, vaikka tunnelma on varmasti lämmin, voi lämpötila olla vähän siellä viileämmän puolella. Itse käytän helmikuisessa siunauksessamme valkoista pashminaa. Pukuni on olkaimeton, joten jos siellä kovin kylmä on, ei tuo pashminakaan niin hirveästi lämmitä, mutta on se tyhjää parempi. Keeppiä käytän sitten ulkona.
  2. Entisessä työpaikassani käytettiin Zamiaa usein. Voin suositella. Hintataso on korkeahko, mutta ei mitenkään poikkeuksellinen, ja kimput ja asetelmat ovat aina taidolla ja tyylillä tehtyjä.
  3. Minä löysin viime viikolla More&Moren valkoisen, villakankaisen keepin. Se sattui olemaan vielä mallikappale, joten sain sen aika edullisesti. Yritin itse asiassa epätoivoisesti löytää kaunista, hyvin istuvaa, valkoista / vaaleaa villakangastakkia, mutta ei ole ainakaan vielä tullut vastaan.
  4. Konjakkia (Larsenin veeässää) ja Amarettoa.
  5. Todella upea lahja, anniinah!! Saakos sitä udella, että mistä olet ihanan Turun saariston matkapaketin ostanut?
  6. Minä allekirjoitan tämän täysin. En voi ymmärtää, miksi miehen nimen antaminen meidän mahdollisille, tuleville lapsille pitäisi olla mulle niin helppo ja luonnollinen päätös, mutta mun nimen antaminen onkin sitten joku ihme poikkeus, jota ei voi edes harkita. Mua V*#UTTAA, kun omakin, muuten niin ihana ja edistyksellinen, siippani on osoittautunut tämän "miehen nimi se olla pitää" koulukunnan edustajaksi. Tästä on kyllä käyty jo monta tulikivenkatkuista keskustelua. > Mun nimi on sitä paitsi paljon kauniimpi, kuin tulevan mieheni. En ole siis vielä päättänyt, mitä teen, mutta luultavasti pidän oman nimeni. Mieheni ei siis nimeäni ota. Mulla muuten on äidin nimi, eikä meillä muuta ole silloin aikoinaan edes harkittu. Sulhaseni on siis konservatiivisempi ja kalkkiksempi kuin omat vanhempani!!!!! Ou mai gaad!
  7. Me ei oteta tästä sen suurempaa stressiä, kun kumpiki osaa sen verran veivata, että kyllä tässä nyt yksi häävalssi sentään saadaan menemään ihan itse itseään valmentaen. Toinen juttu onkin sitten, että meistä olis tosi hauskaa käydä vähän Åken oppeja kuuntelemassa. Sekin vaan maksaa, eikä ole ihan välttämätöntä, joten täytyy kaiketi tinkiä, kun tuppaa noita menoja siunaantuman muutenkin...
  8. Minä olen kaksinkertaisena kaasona maksanut omat pukuni ja kampaukseni molemmilla kerroilla. Vaatimuksia pukeutumisen suhteen ei ollut, joten ostin sitä, mikä minua miellytti. Nyt rajanveto onkin sitten helppo tehdä, kun omat kaasoni ovat näitä samoja rouvia, joiden kaasona itse olen toiminut. Hekin siis maksavat omat vaate- ja kaunistautumiskulunsa, kuten minä tein heidän häissään.
  9. Ymmärrän kaikki nämä pukukoodin puolesta esitetyt argumentit, mutta itse en kuitenkaan sitä kutsuun voi laittaa. Meidän molempien suvut ovat perinteisiä duunarisukuja, joissa ei moisista koodeista välitetä. Ei siis tietenkään myöskään niin, että juhliin ei osattaisi pukeutua, eikä siellä osattaisi käyttäytyä, mutta pukeutumisohjeita (niin etiketin mukaista kuin se onkin) en voi kuvitella kutsuun laittavani. Oma isäni esimerkiksi omistaa yhden puvun, joka on vaalean harmaa. Hän on ehta blue collar-mies, eikä siis työssään ole koskaan pukua tarvinnut. En voisi kuvitellakaan sanovani isälleni, että hän ei pukuinensa "kelpaa" häihini vieraaksi. Hän on sentään isäni, jota kunnioitan, ja jonka pukeutumiseen en pahemmin tohdi puuttua. Jos hän nyt haluaa vaikkapa vuokrata tumman puvun (josta kyllä suuresti yllättyisin) niin ok, hieno homma, mutta se on kuitenkin täysin ja totaalisesti sivuseikka. Jos itse saisin pukukoodillisen kutsun, noudattaisin sitä siis mielelläni enkä pitäisi asiaa mitenkään kummallisena. Oma ja mieheni suku kuitenkin pitäisi..ja todella kummallisena pitäisikin. Siksi meidän täytyy vaan luottaa vieraidemme taitoon valita omat juhlavermeensä,ja olla välittämättä, jos pari "yllätystä" eksyy joukkoon.
  10. Nimenomaan. Yhdyn Peikon kommenttiin. Meille naimisiinmeno on "vain" jatke yhdessäololle. Toki se on iso askel, mutta en koe, että sen myötä me tai meidän suhteemme muuttuu miksikään. Hääjännitys on asia erikseen. Jos se on avioliitto, joka pelottaa, eikä häät, niin siinä tilanteessa täytyy tarkasti miettiä, mitä haluaa. Avoero on kuitenkin käytännön tasolla (mutta ei tietenkään välttämättä henkisesti) helpompi kuin avioero. Ota omat ajatuksesi vakavasti, ja mieti tarkasti, mitä haluat. Häiden siirtäminen voi olla hyvä ajatus, jos haluaa ottaa pienen aikalisän ja tarkastella omaa elämäänsä ja parisuhdettaan. Vaikka se tuntuisi kuinka vaikealta, tuhat kertaa vaikeampaa on todeta heti häiden jälkeen, että tämä ei kuitenkaan ole sitä, mitä haluan. Muoks. Silkkipusero ehtikin väliin. Viisaita sanoja häneltäkin.
  11. Yksi sormus kuulemma ehdottomasti. Ei siis uutta sormusta, mutta hääpäivän päivämäärä kaiverretaan kihlaan. Mulla ei tästä sen kummempaa mielipidettä ole, mutta sulholla näköjään on, ja hyvä niin. Mulle toki parit dimangit vielä kelpaa mainiosti !
  12. Meillä minä en kuulu kirkkoon, ja sulhanen kuuluu ja haluaa kirkkohäät. Olemme ratkaisseet asian kirkollisen siunauksen muodossa. Menemme siis naimisiin aiemmin maistraatissa. Muiden ratkaisuja en arvostele, mutta henk. koht. en koskaan liittyisi kirkkoon tällaisesta syystä. Sen verran olen periaatteen nainen, että kun itselläni riittää kunnioitusta uskontokuntiin kuuluvia kohtaan, odotan myös kunnioitusta ja ymmärrystä omaa vakaumustani kohtaan. En ole loukkaantuvaa tyyppiä, mutta siitä todella loukkaantuisin, jos joku vaatisi minua liittymään kirkkoon vihkiseremonian takia.
  13. Jep jep! Helsingissä juhlitaan mekin ja toivon mukaan mahdollisimman keskustassa. Vaihtoehtoina tällä hetkellä G18 ja Tulli- ja pakkahuone.
  14. En kyllä osaa yhtään arvioida, mutta ruokaillessa paikka oli ainakin täynnä. Lähdin juhlista aikaisin, enkä tiedä oliko siellä kannat katossa-meininki loppuillasta, mutta jos näin, niin sitten pöytiä on pitänyt raivata tieltä. Pitopöytä vei perimmäisen huoneen kokonaan, joten se on voinut olla tanssitilana myöhemmin illalla, kun seisova pöytä on siirretty pois. Jaa..eipä tästä selostuksesta taida paljon hyötyä ollakaan..
  15. Häissä en ole Vallmogårdissa ollut, mutta eräillä syntymäpäiväjuhlilla kylläkin. Paikka on todella viehättävä, ja ruoka oli hyvää. Yleisvaikutelma oli siisti ja valoisa. Ei siis sellainen holvikaaria ja kynttilöitä-henkinen. Juhlat vietettiin tosin päiväsaikaan ja alkukesästä. Hämärällä ja toisin koristeltuna paikka voisi näyttää hyvinkin erilaiselta. En tiedä, onko siellä tietty pitopalvelu, joka täytyy ottaa. Ko juhlissa palvelu pelasi ainakin erinomaisesti. Ruoka lisääntyi pitopöytään kuin huomaamatta, ja muutenkin homma hoitui nopeasti ja vaivihkaa. Onnea tuleviin häihin! Vallmogårdissa niistä tulee varmasti upeat!