Sini77

Rouva
  • Content count

    63
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Sini77

  1. Heidi, luulisin, että jonkinlainen huivi tai bolero on ihan paikallaan talvella kirkossa. Vaikka siellä olisi ihan normaali huoneenlämpö, en minä ainakaan yleensä pärjää talvisin sisälläkään ihan vaan t-paidassa, varsinkin, jos olen juuri tullut ulkoa sisälle. Ja kirkossa, vaikka tunnelma on varmasti lämmin, voi lämpötila olla vähän siellä viileämmän puolella. Itse käytän helmikuisessa siunauksessamme valkoista pashminaa. Pukuni on olkaimeton, joten jos siellä kovin kylmä on, ei tuo pashminakaan niin hirveästi lämmitä, mutta on se tyhjää parempi. Keeppiä käytän sitten ulkona.
  2. Entisessä työpaikassani käytettiin Zamiaa usein. Voin suositella. Hintataso on korkeahko, mutta ei mitenkään poikkeuksellinen, ja kimput ja asetelmat ovat aina taidolla ja tyylillä tehtyjä.
  3. Minä löysin viime viikolla More&Moren valkoisen, villakankaisen keepin. Se sattui olemaan vielä mallikappale, joten sain sen aika edullisesti. Yritin itse asiassa epätoivoisesti löytää kaunista, hyvin istuvaa, valkoista / vaaleaa villakangastakkia, mutta ei ole ainakaan vielä tullut vastaan.
  4. Konjakkia (Larsenin veeässää) ja Amarettoa.
  5. Todella upea lahja, anniinah!! Saakos sitä udella, että mistä olet ihanan Turun saariston matkapaketin ostanut?
  6. Minä allekirjoitan tämän täysin. En voi ymmärtää, miksi miehen nimen antaminen meidän mahdollisille, tuleville lapsille pitäisi olla mulle niin helppo ja luonnollinen päätös, mutta mun nimen antaminen onkin sitten joku ihme poikkeus, jota ei voi edes harkita. Mua V*#UTTAA, kun omakin, muuten niin ihana ja edistyksellinen, siippani on osoittautunut tämän "miehen nimi se olla pitää" koulukunnan edustajaksi. Tästä on kyllä käyty jo monta tulikivenkatkuista keskustelua. > Mun nimi on sitä paitsi paljon kauniimpi, kuin tulevan mieheni. En ole siis vielä päättänyt, mitä teen, mutta luultavasti pidän oman nimeni. Mieheni ei siis nimeäni ota. Mulla muuten on äidin nimi, eikä meillä muuta ole silloin aikoinaan edes harkittu. Sulhaseni on siis konservatiivisempi ja kalkkiksempi kuin omat vanhempani!!!!! Ou mai gaad!
  7. Me ei oteta tästä sen suurempaa stressiä, kun kumpiki osaa sen verran veivata, että kyllä tässä nyt yksi häävalssi sentään saadaan menemään ihan itse itseään valmentaen. Toinen juttu onkin sitten, että meistä olis tosi hauskaa käydä vähän Åken oppeja kuuntelemassa. Sekin vaan maksaa, eikä ole ihan välttämätöntä, joten täytyy kaiketi tinkiä, kun tuppaa noita menoja siunaantuman muutenkin...
  8. Minä olen kaksinkertaisena kaasona maksanut omat pukuni ja kampaukseni molemmilla kerroilla. Vaatimuksia pukeutumisen suhteen ei ollut, joten ostin sitä, mikä minua miellytti. Nyt rajanveto onkin sitten helppo tehdä, kun omat kaasoni ovat näitä samoja rouvia, joiden kaasona itse olen toiminut. Hekin siis maksavat omat vaate- ja kaunistautumiskulunsa, kuten minä tein heidän häissään.
  9. Ymmärrän kaikki nämä pukukoodin puolesta esitetyt argumentit, mutta itse en kuitenkaan sitä kutsuun voi laittaa. Meidän molempien suvut ovat perinteisiä duunarisukuja, joissa ei moisista koodeista välitetä. Ei siis tietenkään myöskään niin, että juhliin ei osattaisi pukeutua, eikä siellä osattaisi käyttäytyä, mutta pukeutumisohjeita (niin etiketin mukaista kuin se onkin) en voi kuvitella kutsuun laittavani. Oma isäni esimerkiksi omistaa yhden puvun, joka on vaalean harmaa. Hän on ehta blue collar-mies, eikä siis työssään ole koskaan pukua tarvinnut. En voisi kuvitellakaan sanovani isälleni, että hän ei pukuinensa "kelpaa" häihini vieraaksi. Hän on sentään isäni, jota kunnioitan, ja jonka pukeutumiseen en pahemmin tohdi puuttua. Jos hän nyt haluaa vaikkapa vuokrata tumman puvun (josta kyllä suuresti yllättyisin) niin ok, hieno homma, mutta se on kuitenkin täysin ja totaalisesti sivuseikka. Jos itse saisin pukukoodillisen kutsun, noudattaisin sitä siis mielelläni enkä pitäisi asiaa mitenkään kummallisena. Oma ja mieheni suku kuitenkin pitäisi..ja todella kummallisena pitäisikin. Siksi meidän täytyy vaan luottaa vieraidemme taitoon valita omat juhlavermeensä,ja olla välittämättä, jos pari "yllätystä" eksyy joukkoon.
  10. Nimenomaan. Yhdyn Peikon kommenttiin. Meille naimisiinmeno on "vain" jatke yhdessäololle. Toki se on iso askel, mutta en koe, että sen myötä me tai meidän suhteemme muuttuu miksikään. Hääjännitys on asia erikseen. Jos se on avioliitto, joka pelottaa, eikä häät, niin siinä tilanteessa täytyy tarkasti miettiä, mitä haluaa. Avoero on kuitenkin käytännön tasolla (mutta ei tietenkään välttämättä henkisesti) helpompi kuin avioero. Ota omat ajatuksesi vakavasti, ja mieti tarkasti, mitä haluat. Häiden siirtäminen voi olla hyvä ajatus, jos haluaa ottaa pienen aikalisän ja tarkastella omaa elämäänsä ja parisuhdettaan. Vaikka se tuntuisi kuinka vaikealta, tuhat kertaa vaikeampaa on todeta heti häiden jälkeen, että tämä ei kuitenkaan ole sitä, mitä haluan. Muoks. Silkkipusero ehtikin väliin. Viisaita sanoja häneltäkin.
  11. Yksi sormus kuulemma ehdottomasti. Ei siis uutta sormusta, mutta hääpäivän päivämäärä kaiverretaan kihlaan. Mulla ei tästä sen kummempaa mielipidettä ole, mutta sulholla näköjään on, ja hyvä niin. Mulle toki parit dimangit vielä kelpaa mainiosti !
  12. Meillä minä en kuulu kirkkoon, ja sulhanen kuuluu ja haluaa kirkkohäät. Olemme ratkaisseet asian kirkollisen siunauksen muodossa. Menemme siis naimisiin aiemmin maistraatissa. Muiden ratkaisuja en arvostele, mutta henk. koht. en koskaan liittyisi kirkkoon tällaisesta syystä. Sen verran olen periaatteen nainen, että kun itselläni riittää kunnioitusta uskontokuntiin kuuluvia kohtaan, odotan myös kunnioitusta ja ymmärrystä omaa vakaumustani kohtaan. En ole loukkaantuvaa tyyppiä, mutta siitä todella loukkaantuisin, jos joku vaatisi minua liittymään kirkkoon vihkiseremonian takia.
  13. Jep jep! Helsingissä juhlitaan mekin ja toivon mukaan mahdollisimman keskustassa. Vaihtoehtoina tällä hetkellä G18 ja Tulli- ja pakkahuone.
  14. En kyllä osaa yhtään arvioida, mutta ruokaillessa paikka oli ainakin täynnä. Lähdin juhlista aikaisin, enkä tiedä oliko siellä kannat katossa-meininki loppuillasta, mutta jos näin, niin sitten pöytiä on pitänyt raivata tieltä. Pitopöytä vei perimmäisen huoneen kokonaan, joten se on voinut olla tanssitilana myöhemmin illalla, kun seisova pöytä on siirretty pois. Jaa..eipä tästä selostuksesta taida paljon hyötyä ollakaan..
  15. Häissä en ole Vallmogårdissa ollut, mutta eräillä syntymäpäiväjuhlilla kylläkin. Paikka on todella viehättävä, ja ruoka oli hyvää. Yleisvaikutelma oli siisti ja valoisa. Ei siis sellainen holvikaaria ja kynttilöitä-henkinen. Juhlat vietettiin tosin päiväsaikaan ja alkukesästä. Hämärällä ja toisin koristeltuna paikka voisi näyttää hyvinkin erilaiselta. En tiedä, onko siellä tietty pitopalvelu, joka täytyy ottaa. Ko juhlissa palvelu pelasi ainakin erinomaisesti. Ruoka lisääntyi pitopöytään kuin huomaamatta, ja muutenkin homma hoitui nopeasti ja vaivihkaa. Onnea tuleviin häihin! Vallmogårdissa niistä tulee varmasti upeat!
  16. Häät järjestää ja niistä vastaa morsiuspari. Kaasot ja bestmanit pyydetään mukaan yhteiseen "projektiin" ystävyyden osoituksena. Tässä mun mielipide. Ei kerta kaikkiaan mene jakeluun tämä "tehtävään rekrytoidaan paras ja sopivin yksilö" mentaliteetti. Sehän nyt pätee jokaiseen asiaan, että ei ole kiva jos jotain lupaa, eikä pidäkään lupaustaan. Silloin on parasta olla lupaamatta yhtään mitään. Mutta jos sulhanen haluaa tietyn ystävänsä bestmanin virkaa hoitamaan, niin sitten asiat hoidetaan niin, että ko. bestmanille ei anneta sellaista vastuuta, että häiden järjestely siitä vaarantuu. Dehillä on erinomainen ongelmanratkaisukyky! Kukaan ei loukkaannu, kaikki on tyytyväisiä!
  17. IitaPiita, mullakin on häät helmikuussa 07. Tarjouspyynnössä Kansallissaliin mainitsinkin tarkan päivän, ja sain tarjouksen tänään. Alustavaa tilavarausta ei tarvitse mielestäni säikähtää. Tarjouspyynnön tekeminen ei kuitenkaan sido mihinkään, vaan kaiken voi vielä siinä vaiheessa perua. Täytyyhän tässä voida pyytää tarjouksia eri paikoista, että on mitä verrata. Rake-salissa vietettiin juuri ystäväni häitä, ja he ottivat paikalle oman pitopalvelunsa, jolla oli kohtuulliset hinnat. Tilavuokra on Rakessa kuitenkin satoja euroja kalliimpi, kuin esim. Kansallissalissa, joten pitopalvelujen kilpailuttaminen onkin järkevää. Rake-salissa ei ainakaan vielä tänä vuonna kellään keitraajalla ei ole yksinoikeutta toimia. Paikka oli kerrassaan mainio. Puitteet olivat upeat ja sijaintikaan aivan ydinkeskustassa ei ole hullumpi.
  18. Laitoin Pakkashäät2006:n innostamana tarjouspyynnön perjantaina Kansallissaliin, ja tarjous odottikin minua tänään sähköpostissa. Kyllä vain, 750 eurolla tilan saa klo 24 asti. Sen jälkeen peritään lisämaksua 150 euroa tunnilta. Tämän lisäksi ylimääräisiltä tunneilta veloitetaan 64 eur/tunti tarjoilija- sekä 62 eur/tunti vahtimestarikuluja. Sikakallista siis!
  19. Onkohan Rake-sali mennyt jo remppaan tuolloin..? Jos ei, niin paikka on aivan oivallinen ja ihan ydinkeskustassa. Vuokra on kyllä hiiiirrmuisen kallis. Tilavuokra yli tonnin. Itse harkitsemme Tulli- ja pakkahuonetta Katajanokalla talveksi 2007. Tilavuokra taitaa olla 850 euroa, mutta pitopalveluksi pitää ottaa Amica, joka on varmasti hyvä, mutta tosi kallis. Sinne saa viedä omat juomat ja on kivasti keskustan tuntumassa.
  20. Meillä taitaa mennä toisin päin. Itse vihkiminen tehdään siis siviilisti, mutta sulhon toivomuksesta liittomme myös siunataan, ja käytännön syistä tuona siunauspäivänä myös juhlitaan häitä. Omat vanhempani taitavat olla tästä siunauksesta hieman hämillään. Meidän perheessä ja suvussa kirkkoon kuulumattomuus ja uskonnottomuus juontaa juurensa jo mun isoisän vanhempiin, joten aatteet ja vakaumus on todella tullut minullekin jo äidin maidossa. Onneksi siihen vakaumukseen kuuluu olennaisena osana myös toisten kunnioittaminen, joten yhtään poikkipuolista sanaa emme ole kuulleet emmekä varmasti kuulekaan. Vanhempani osallistuvat mukisematta kirkko-osuuteen, kuten muidenkin häissä ja ristiäisissä ym., mutta pientä hämmennystä se varmasti aiheuttaa, eikä ihme. On ne mun äiskä ja iskä kuitenkin onneksi niin ihanat!
  21. Just niin PatHe! Tälle sitä paitsi on perustettu oma ketju, jossa saa marista ja työntää niitä herneitä neniin niin maan perusteellisesti, jos vaan mieli tekee. Älkää rakkaat siskot ja veljet ottako näitä niin kauhian vakavasti!!
  22. Minulle kaasous on ehdottomasti kunnia ja olenkin kaasoillut jo pari kertaa. Viime kerralla kunnia muuttui kuitenkin yllättäen taakaksi itse hääjuhlassa, kun keittiöhenkilökuntaa ei oltu palkattu alkuunkaan riittävästi. Toimin siis pakon sanelemana ruokailun ajan tarjoilijana (paikassa oli seisova pöytä, mutta kannoin selkä vääränä likaisia astioita keittiöön) ja loppu illan sain "kunnian" toimia tiskarina. Tiskasin ja ladoin astioita tiskikoneeseen ja kaappiin kalliissa kampauksessa ja meikissä vielä silloinkin, kun kaikki muut olivat lähteneet juhlapaikasta jatkoille. Morsian tuli jopa hakemaan minut takaisin keittiöön, kun jossain vaiheessa päätin, että nyt tämä tyttö siirtyy boolimaljan ääreen ja tanssilattian puolelle. Olin siis tosiaan raatanut likaisten tiskien parissa koko hääjuhlan ajan ja hän kuulosti vieläpä närkästyneeltä, että kehtasin ottaa tauon. Pakko myöntää, että tästä jäi aikas huono mieli. Morsiamelle en kuitenkaan sanonut asiasta, sillä olemme todella vanhoja ystäviä, ja se oli kaikesta huolimatta (toivottavasti) hänen ainoa hääpäivänsä. En ole loukkaantuvaista sorttia ja tällaiset asiat unohtuvat pian. Taisi olla itse juhlakalullekin aikamoisen stressaava päivä. Kaikesta huolimatta polttareiden järjestely ja kaikenlainen häähumuilu ystävieni kanssa on yksinkertaisesti kivaa! Siitä tulee samanlainen tunne, kuin jos löytää ja saa antaa jollekin läheiselleen todella hyvän lahjan. Tämä kuulostaa kauhealta lässytykseltä, mutta antamisen ilo on mielestäni tosiaankin sitä aidointa sorttia! p.s. Olen aiemmin vain surffaillut täällä, mutta jäin niin pahasti koukkuun heti kättelyssä, että täytyy nyt itsekin osallistua keskusteluun.