Rouva Pupu

^Ihanaa matkaa, nautitte varmasti Sydney on jumalaisen ihana paikka!!

^Jos ette ole vielä lähteneet, niin suosittelen TODELLA lämpimästi Sydneyn eläintarhaa! Aivan mahtava paikka, lautalla mennään ja todella hyvin esillä kaikki aussieläimet!!

Kyllä Korkeasaari kalpenee monien ulkomaisten eläintarhojen vieressä, mitä eläinten oloihin tulee.

Lahden virka-ajan ulkopuolella vihkijäitä kyselisin.

Heitä kun on tällä hetkellä kolme mahdollista, henkikirjoittaja Kanerva-Niemi, käräjätuomarit Karppinen ja Kivihalme,

onko kellään kokemusta?

[smiley=dankk2.gif]

Kivihalmetta voin suositella ;D Perhetuttava, ja oli viime vuonna kovasti innoissaan siitä, että Lahden käräjäoikeus aikoi panostaa entistä enemmän vihkitoimintaan. Hyvä huumorintaju.

Tintoretto ja muut joilla siviilivihkijä on ollut hääpaikalla:

Kuinka ajoissa pitää vihkijää olla varaamassa maistraatista, jotta saisimme kesälauantain juhlaamme virallisen osuudenkin paikan päälle? Haluamme ehdottomasti virallisen osuuden juhlamme alkuun, jotta pohjoisesta tulevat vanhempanikin ovat sitä todistamassa. Mihin kellon aikaan vihkijän saa lauantaina, haluaisimme n. klo 16 mutta uskon että Helsingissä on moni muukin pari menossa 2009 elokuun lopussa naimisiin. Olin olettanut, että virallisen osuuden suorittava lukee mielellään muutakin tekstiä mutta näköjään siitäkin jotkut kieltäytyvät. Onneksi on aina mahdollisuus pyytää juhlavieraita lukemaan runo tai muuta kivaa, koska itseäni ei hirveästi lämmitä ajatus 2minuutin virallistamissessiosta.

Meille sanottiin viime vuonna, että Helsingin maistraatti ottaa varauksia tulevalle kesälle tammikuussa. Eli elokuulle 2009 varaisitte vihkijän vasta tammikuussa 2009. Kannattaa tietysti kysellä jo ensi vuonna, voihan olla, että palveluasenne muuttuu.

TOSIN suosittelisin ennen kaikkea Hyvinkään maistraattia, jossa on hoidettu näitä lauantaivihkimisiä jo iät ja ajat, ja seremoniasta tehdään juuri sen näköinen, kuin pari itse haluaa Ei tule mitään kieltäytymisiä! Me varattiin vihkijä Hyvinkäältä tammikuussa 2006 toukokuun 2006 häihin. Oltaisiin haluttu kellonaika 15 mutta siitä tuli sitten 14, koska vihkijän oli oltava eri puolella Uuttamaata klo 16 mennessä.

Meillä kaava meni näin:

Yleistä vihkipuhetta (itse kirjoitettua malliesimerkkien avulla)

Apassi-intiaanien rukous/runo

Tahdon-kysymykset, jonka jälkeen:

Vastattuanne näin kumpikin kohdaltanne myöntävästi Teille tehtyyn kysymykseen totean Teidät aviopuolisoiksi.

Antakaa liittonne merkiksi sormukset toisillenne.

***Sormukset ja pusu***

Vihkisormus on niiden lupausten symboli, jotka Te tänään teette toisillenne. Pitäkää sormusta muistutuksensa tästä hetkestä, jolloin tulevaisuudentoiveenne ja –pyrkimyksenne yhdistyvät.

Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossa toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi tukien toinen toistanne elämänpolkunne mutkissa. Olkaa vahvat poluillanne ja olkaa vahvat liitossanne.

Eli toden totta, tässä oli puolisoiksi julistaminen ennen sormuksia... Mutta kyllä toi järjestys on varmaan aika joustava, vihkijästä riippuen tietysti. Ei tuokaan järjestys kyllä siinä tilanteessa tuntunut yhtään hassulta (varsinkin, kun jännitti niin, että hyvä että tuosta muistaa mitään jälkikäteen ).

Me vietimme häämme vain vanhempien ja sisarusten kanssa juuri siksi, ettemme kestäneet ajatusta ison haloon keskellä olemisesta Ja ei ole yhtään kaduttanut jälkeenpäin: seuraavan kerran, kun olin (isoissa) häissä, ajattelin, että luojan kiitos meillä ei ollut tällaista!

En kuulu kirkkoon ja sulhanen kuuluu ja aina olen sanonut, että ei kirkkohäitä eikä siunaustakaan... Miehelle asia on ollut näihin päiviin saakka ihan ok. Kerroimme naimisiin menosta anopille (häät kesäkuussa 2008) niin hän jo alkoi hössöttää kirkkoja jne ja kun sanoin, että siviilivihkiminen tulee, nosti hän hirveän metakan asiasta että "hänen pojalleen pitää olla OIKEAT häät ja saamme sellaiset luvan järjestää!". Siviilivihkiminen maistraatissa ei siis tule kuuloonkaan. Sulhanen taas on niin mammanpoika, ettei saanut tuossa tilanteessa sanottua mitään tai puolustettua minun näkökulmaa. Loppupeleissä anoppi kutsui poikansa kahdenkeskiseen keskusteluun MEIDÄN HÄISTÄ ja kertoi miten kuviot pitää mennä ja hän ehkä voi hyväksyä minut, mikäli otetaan se siunaus.  >

Voi huoh, kai tässä on pakko vastentahtoisesti astella alttarille ottamaan se siunaus vastaan ja käydä maistraatissa ennen ko. päivää, että saa välit palautettua edes jonkinlaiseksi. Tää tuleva anoppi haluaa puuttua minun äitini hääpukeutumiseenkin, mihin stopin viimeistään laitan. Saakoon siunauksen, että vähän rauhoittuu, mutta siihen perinteet sitten jäävätkin. Hääkolttu nimittäin vaihtuu jatkobileissä varsin nopeesti omantyyliseeni hääminiin.  ;D

Kylläpä suututtaa tuollainen asenne > Ihan niin kuin siviilihäät eivät olisi oikeat häät Harmi, jos sinun on pakko taipua siihen siunaukseen, mutta joskus kai sitä joutuu venymään sukurauhan takia...

Sorry, mutta lentoja Ausseihin ei välttämättä saa alle tonnilla :-/ Jos lennot esim. 1200 per naama (täysin realistinen), ei jää paljoa budjettia perille. Majoitukset siellä on kyllä halpoja, vaikka ei ihan reppupaikoissa asuiskaan, mutta silti... Ja niin kauas ei kannata lähteä kauhean lyhyeksi aikaa (itse en lähtisi alle kolmeksi viikoksi, mutta kaksi viikkoa lienee aivan ehdoton minimi). Siellä on niin paljon nähtävää!

^Äläs nyt, mun mielestä sun tarina oli ihana ;D Lämmitti toisen siviilivihityn mieltä

Ja yhteen aiempaan kirjoitukseen pakko kommentoida, että maistraattihäät voi tuntua joo karuilta, mutta se on ihan eri asia kuin siviilivihkiminen, joka voi tapahtua kuitenkin ihan missä vaan. On maailmassa muitakin upeita vihkipaikkoja kuin kirkot...

Itse olin 31 v. kun menin viime vuonna naimisiin. Sulhon ikä alkaa edelleen kakkosella

Meillä oli pienet häät: vain perheet paikalla, siviilivihkiminen ulkona, juhlan muodosti hyvä ravintolaillallinen. Ajatus hyvistä bileistä kavereille ja lähimmille sukulaisille houkutti aluksi, mutta jotenkin se konsepti unohtui aika pian, koska se ei olisi ollut meidän juttu. En olisi halunnut olla ison juhlan keskipisteenä, ja jotenkin koko avioliittoon astuminen tuntui juhlallisemmalta, kun se toteutettiin ikään kuin meidän juttuna, vain mun ja mun miehen kesken. Meillä oli kyllä vaatteet isojen häiden malliin, kävin kampaajalla, valokuvaaja otti potretit.

Jos nyt vähän pohtii tuota ikäasiaa, niin olen aina tiedostanut, että en viihdy ison huomion keskipisteessä. Ja ajatus vain kahdestaan suoritettavasta vihkimisestä on tuntunut ennenkin kivalta, kun avioliitto on siinä kuitenkin se tärkein, ei ne häät. Mutta voi hyvin olla, että nuorempana olisi päätynyt perinteisiin, isompiin häihin (kirkossa ne ei olis kyllä koskaan mulle olleet). Nyt, vanhempana ja yhden pitkän suhteen kariutumisen jo kokeneena, oli ehkä enemmän rohkeutta tehdä häistä juuri itsensä näköiset.

Yhtenä ikäkysymyksenä sanoisin myös, että päätimme mennä hyvin nopeasti naimisiin, alle kahden vuoden seurustelun jälkeen. Molemmilla oli jo takana pitkät suhteet, ja elämänkokemus ikään kuin kertoi, että nyt on tosi kyseessä eikä viivyttely mitään auta

...Mielestäni nuo typerät kommentit saa jättää omaan arvoonsa. Olisivatko ev.lut. kirkkoon kuuluvat esim. valmiita menemään naimisiin muslimimenoin? Tai vaikka sitten tämä perinteinen: kääntymään vaikka muslimiksi tai hinduksi häiden ajaksi? Sitä sopii heiltä kysyä, jos muiden aatemaailmaa käyvät arvostelemaan....

Loistavasti sanottu ;D Olen jo kauan ajatellut, että jos joku käy vielä joskus tästä asiasta kanssani vääntämään, aion vastata juuri jotain tuon suuntaista. Onneksi kukaan ei ole kauheasti hätkähtänyt siviilivihkimistämme.

^Hienoa Jos vihkijänne on mies nimikirjaimilla J.K., on hyvin todennäköisesti meidän hyviä perhetuttuja

^Kaikenhan voi tehdä siviilihääseremoniassa juuri niin kuin kirkkohäissäkin, siis häämarssit, puvut ja kimput, mutta kaikki uskontoon liittyvä vaan puuttuu.

Jos haluatte muutakin kuin vain lyhyen siviilikaavan lukemisen, niin voi olla, että jokainen henkikirjoittaja ei siihen suostu. Mutta kuten muuallakin olen mainostanut, esimerkiksi Hyvinkään maistraatin vihkijät toteuttavat kyllä kaikki hääparin toiveet. Meidänkin vihkijä sanoi oikein erikseen, että hänelle on tärkeää, että seremonia on juuri sellainen, kuin itse haluamme. Eli hänelle olisi vallan hyvin sopinut musiikit sun muut ohjelmanumerot, me vaan itse haluttiin pysyä aika lyhyessä systeemissä (puhe ja sormusten vaihto oli, mutta ei muuta ohjelmaa).

Jos saan pikkusen mainostaa, niin Lahden käräjäoikeuden väki vihkii myös oikein mielellään nykyisin

...Minusta tuntui tärkeälle että mies tiesi etten haluaisi missään nimessä kosintaa ulkomaanmatkalla...

Minua kyllä kosittiin ulkomaanmatkalla ja se oli aivan ihana hetki, tottakai Eikä olisi tullut mieleenkään asettaa etukäteen jotain toiveita :-?

^Brisbane on aika peruskaupunki. En jäisi sinne asumaan, vaan menisin Gold Coastille. Siellä on lähinnä rantaa, ja sitten vaikka kuinka monta teemapuistoa: vesipuisto, huvipuisto yms yms. Itse olen asunut aina Surfer's Paradisessa, siellä on ainakin kauppoja, ravintoloita ja sen sellaista ihan kivasti tarjolla, ja sitten se ranta. Mutta JOS teemapuistot ei sytytä, niin rantalomailua siellä lähinnä vaan voi harrastaa. Elokuussa ei siis välttämättä kandee jäädä sinne pitkäksi aikaa...

Sydneystä vinkkaisin esimerkiksi eläintarhan sellaisista tykkääville. Perusnähtävyyksien lisäksi suosittelisin "omana" vinkkinä sellaista rantakävelyreittiä (n. 6 km) joka vie Coogee Beachiltä Bondi Beachille. Polku kulkee ihan rantaviivassa, ja maisemat ovat fantastiset! Polku menee usean rannan ohi, ja matkalla on myös hautausmaa yms. erilaista nähtävää. Kun asuin sielläpäin tein ton kävelyn kerran viikossa, kun se oli jotenkin niin mahtava maisemiltaan! Bussilla Coogeehen (muistaakseni 373) ja rannan pohjoispäästä löytää polun. Toki reitin voi kävellä toisinkin päin, mutta musta oli kivempi mennä aurinkoa kohti (eli pohjoiseen siellä down under ).

Meillä kaikki onnittelivat heti vihkimisen jälkeen spontaanisti ulkona vihkipaikalla. Tosin vieraita oli vain kourallinen... Onneksi sää ei yllättänyt ikävästi, mutta plan B oli meilläkin sisätilojen suhteen olemassa.

No Virgin Blue on ainakin perus halpalentoyhtiö:

http://www.virginblue.com.au/

Ja ennen niin kallis Qantas on myös joutunut laskemaan kotimaan hintojaan, kun kilpailua tuli markkinoille. Viimeksi kun olin (reilu kaks vuotta sitten) käytimme molempia yhtiöitä, ihan hinnan mukaan.

Cairnsissa on kyllä elokuussa ihan lämmintä, mutta Sydneyssä voi olla koleaa. Päivälämpötila on siellä silloin muistini mukaan ehdottomasti alle 20 astetta, ja öisin voi olla reilusti alle 10 astetta. Kaupunkilomailuun ihan OK, mutta rantakelejä siellä ei silloin vielä ole.

Majoitukset saa Ausseissa kyllä halvalla, eli se helpottaa ainakin vähän budjettia.

Meillä oli siviilivihkiminen, koska olemme ateisteja. Emme siis myöskään kuulu kirkkoon. En ole koskaan ollut missään tekemisissä kirkon kanssa, niin miksi sitten elämäni ihanimpana päivänä?

Suututtaa monien siviiliparien kohtaama asenne, että heillä ei ole "oikeat" häät >

Sekin on pakko sanoa, että kirkolla on ollut Suomessa vihkimisoikeus suhteessa hyvin vähän aikaa, eli todellinen perinnehän kirkkohäät ei edes ole. En nyt muista ihan tarkkaan, mutta vihkimisoikeus taitaa olla 1900-luvun alun perua.

^Antakaas kun mie kerron ;D

TexFit on siis uuden Kampin keskuksen rakennuksen Fredan päässä, Fredan ja Urho Kekkosen kadun kulmassa. Sisään mennään kadulta, ei keskuksesta. Ikään kuin vinosti vanhaa Kampin metroasemaa vastapäätä (jos seisoo selin vanhaan metroasemaan niin, että vasemmalla etuviistossa on Tennari, niin tää on oikealla etuviistossa).

Niillä on suht hupaisa nettisaitti: http://www.texfit.fi jossa esim. puhelinnumero on sikäli väärin, että suuntanumero 9 on siinä ekana numerona ihan niin kuin se pitäisi aina valita.

Meillä oli häät perhepiirissä, vihkiminen ulkona ja päivän viimeinen ohjelmanumero oli illallinen ravintolassa Helsingissä. Oltiin erkkerissä hieman pääsalista erillään, mutta kuitenkin periaatteessa samassa tilassa. Kun tuli aika lähteä naisten huoneeseen, kyllähän päät kääntyi ;D Mulla oli siis ihan normaali hääpuku, suht yksinkertainen ja laahukseton, mutta perinteinen hääpuku kuitenkin. Halusin pukeutua ehdottomasti niin; mun mielestä pieni vierasmäärä ei vaikuta häiden kulkuun mitenkään. Toki on eri asia, jos ei vaan halua pukeutua perinteiseen asuun. Mutta jos sulla on ihana puku jo kaapissa, pistä päälle vaan!

Siviilisti vihkiminen ei mun mielestä sinällään vaikuta polttarikysymykseen, vaan juhlattomuus. Meillä kun ei ollut edes parhaita kavereita häissä, niin ei myöskään ollut kaasoa tai bestmaniä. Mun työkaverit vei mut syömään, ja kaksi läheisintä ystävää vei toisena iltana syömään ja baariin pitkän kaavan mukaan. Molemmat jutut oli iloisia yllätyksiä (tiesin kyllä että nää pari kaveria järkkää jotain, oli lipsahtanut), enkä tosiaan "juhlattomana" olisi mitenkään enempää voinut odottaa

Syinä meidän valintaan oli osaksi se, että mä varsinkin kammosin ajatusta isojen juhlien keskipisteenä olosta. Haluttiin pitää juhlat intiimeinä ja panostaa itseemme. Vältimme paljon stressiä ja tietysti rahaakin säästyi, vaikka se ei ollut missään nimessä suurin syy häiden pienuuteen.

Koko päivän oli ihanan seesteinen ja onnellinen olo. Erityisesti mieleen on jäänyt se, kun menimme illallisen jälkeen hotelliin ja ihan alkajaisiksi vaan pötköttelimme täysissä häätamineissa sängyllä halaillen, ja puhuimme miten ihana ja onnellinen olo meillä on.

Hauskaa oli myös kävellä Helsingin Etelärannassa, kun kaikki autoilijat tuijotti meitä niin, että hyvä ettei kolareita tullut ;D

Siviilivihkimisemme oli kaunis hetki tottakai, mutta jännityksen takia muistikuvat siitä on hieman hatarat - siksi se ei voi olla ikimuistoisin hetki...

Kampissa on avattu uusi pesula Tex Fit, joka mainostaa hääpuvun pesua 19,99€. Olen pesettänyt muita vaatteita siellä ja jälki on ollut hyvää mutta tuosta hääpuvusta ei vielä ole kokemuksia...

Mä sitten kokeilin tuota rohkeasti, kun hinta houkutteli, ja pukuni on sen verran yksinkertainen, että en uskonut heidän voivan sitä pilatakaan.

En maininnut pukua viedessä, että helma on likainen - oletin, että puku käydään kuitenkin tarkoin läpi. No kappas, kun sitä menin hakemaan, kaikki harmaa peruslika ei suinkaan ollut helmasta pois. Tyttö yritti ensin jotain, että ne on pesseet pois sen verran kuin lähti, mutta olin tyytymätön ja kyllä hän sen heti otti uusintapesuun (ilman mitään lisäveloitusta). Oli laittanut mukaan lapun, että helmaa pitää katsoa, ja kas kummaa, uusintapesusta pukuni kotiutui täysin puhtaana. Eli ongelmana oli ollut vain liian varovainen ja ylimalkainen pesu ekalla kerralla. Uskaltaisin siis suositella tätäkin paikkaa, mutta kannattaa erikseen mainita tahroista

Lisäys: Tässä paikassa piti maksaa pesusta jo jättäessä, eikä vasta noutaessa.

No jos asuu ihan keskustassa ja haluaa viettää perus rantalomapäivän, lähtisin ehdottomasti Bondi Beachille. Ei välttämättä lähin, mutta suurin ja kaunein ja menevin (ja saattaa olla lähinkin, en nyt vaan muista). Sanoisin, että bussimatka on alle 30 min, mutta noi riippuu tietysti aina tosi paljon liikenteestä. Mä asuin sellaisella alueella kuin Randwick, jonne meni keskustasta 20-45 min aina vuorokauden ajasta riippuen... Iso ostos- ja liikennekeskus on Bondi Junction, mutta itse meren rantaan on siitä vielä jonkinmoinen matka. Bondista pääsee sitten etelään päin rantoja pitkin kävellen aina Coogeehen asti, mikä oli mun lähiranta aikoinaan

Ausseissahan on nykyisin parikin halpalentoyhtiötä, joiden kautta lennot on kyllä ihan puoli-ilmaisia, jos sitä pohjoisen retkeä miettii Ja Qantasinkin on ollut pakko laskea kotimaan hintojaan noiden myötä.

Mä olen asunut Sydneyssä, kun olin siellä yliopistovaihdossa. Tykkäsin kaupungista IHAN SIKANA. Olin lähes tippa linssissä, kun kävin siellä nostalgiamatkalla pari vuotta sitten.

Marraskuu on ehkä sään puolesta varmempi Sydneyyn kuin lokakuu - marraskuussa kävin ainakin jo biitsillä ;D

Sydneyssä on musta ihanaa merellisyys ja rannat, ja tietysti lahti, joka kiemurtelee pitkälle sisämaahan. Laivalla on ihana lähteä keskustasta päiväretkelle kauemmalle rannalle (ns. North Beaches, esim. Manly), eläintarhaan tms. Lahden suun eteläpuolen rantaviivaa pystyy seuraamaan kävellen aivan ihana reitin, Coogee ja Bondi-rantojen välisen pätkän. Henkeäsalpaavat maisemat!

Päiväretken päässä on esim. Hunter Valleyn viinitilat.

Oma paras matkavinkkini Ausseihin olisi, että käy Sydneyssä ja sitten itärannikolla vähän pohjoisempana - esim. purjehdusta Whitsunday-saaristossa ja Cairns. Cairns on ihan tunnelmallinen paikka, josta on mahdollisuus vaikka mihin retkiin. Olen itse meri-ihminen, sukellan, snorklaan jne, joten siksi toi on mulle ihan mekka. Mutta jos on täys maakrapu, Sydneyn houkutukset varmasti riittää ;D

Kerron kaikille mielellään lisää matkavinkkejä, jos vain osaan. Olen kiertänyt yhteensä Sydney, Melbourne (ml. Philip Island & Great Ocean Road), Adelaide, Alice Springs, Ayer's Rock, Darwin, Kakadu, sekä itärannikolta esim. Byron Bay, Brisbane, Surfer's Paradise, Whitsunday Islands (Airlie Beach), Mission Beach, Magnetic Island, Cairns, Cape Tribulation.