Naimisiin intialaisen miehen kanssa

[MrsIndia]

Taidan näillä foorumeilla olla ensimmäinen laatuaan - intialaisen miehen kanssa avioituva. :-)

Jos muita kuitenkin palstoilta löytyy, olisi kiva kuulla kokemuksi hääseremonioista ja miten juhlistitte Suomessa/Intiassa. Tällä hetkellä olemme suunnitelleet viettävämme häämme Suomessa, ja Intiassa olisi vain perheen ja lähimpien ystävien pienet juhlat. Tällä kertaa pienet todella tarkoittavat pieniä, suunnitelmissa on n. 25 henkeä (eikä 250) ;-)

 

[Marijoo]

Täältä löytyy toinen intialaisen miehen kanssa avioituva. Häitä vietetään kesällä, Suomessa siis. Ainakaan vielä ei ole suunnitelmissa viettää häitä myös Intiassa. Kunhan nyt saadaan nämä häät pois alta niin mietitään sitten jospa juhlitaan myös miehen kotimaassa. Pienet häät olis kyllä kivat Intiassa, mutta se taitaa olla toiveajattelua.

[Sissiliini]

Täältä löytyy kanssa yksi. Ensi toukokuussa naimisiin. Oliko teillä jo häät? Olisi kiva kuulla kokemuksia. Ohjelmaa ja vihkikaavaa mietin kovasti. Oliko teillä jotain intialaisia perinteitä?

[shaadi]

Ei intialaisen, mutta hindun. Uskontokunnalla on tässä kyllä merkitystä. Vietimme pienet maistraattihäät Suomessa ja "pienet" häät miehen kotimaassa. Anoppi onnistui kutistamaan juhlaväen määrän reilusti alle sataan ja seremoniat suoritettin lyhyen kaavan mukaan. Häät kestivät siis ainoastaan 2-3 päivää. Olen ainut tuntemamme länsimaalainen vaimo, joka on ylipäätään käynyt läpi ko. prosessin, eikä ihme. Ihan joka neitoselle se ei sovi.

 

Seremonioita on todella monta eikä kukaan viitsinyt selittää niitä minulle etukäteen. Joihinkin seremonioihin osallistuvat myös vanhemmat, sisko, veli ja "esittelijä". Jos näitä ei ole, niin ne vaan otetaan jostain. Esim. minä en ollut ennen tavannutkaan meidän esittelijää eli se siitä esittelijästä. Siskoksi sain miehen sedän vaimon. Mitään omaa ei kannata yrittää sisällyttää ohjelmaan, vaan jättää koko homma miehen perheelle ja sitten vaan ottaa vastaan, mitä tulee. Kurkumaseremoniasta sellainen varoitus, että se on sitten tosi keltaista valkoisella iholla. Jos et ole yhtä hento kuin intialaisnaiset vaan mallia viikinki, pukeutumista täytyy suunnitella erityisen huolellisesti, koska mikään bangleseista lähtien ei mahdu päälle. Samoin meikkaaja täytyy olla omasta takaa, koska intialaisnaiset eivät käytä yhtä vahvaa pakkelia kuin suomalaiset. Parasta taisi olla henna-tatuoinnit ja niihin voit jonkin verran vaikuttaakin. Valitse kengät, jotka on helppo sujauttaa jalkaan.

 

Morsiamen ei kuulu näyttää iloiselta, koska hän jättää perheensä. Puvun ei ole pakko olla punainen ja eri päiville on eri asut. Ja kuuma tulee. Paperitöitä helpottaa, jos menee Suomessa naimisiin. En usko, että Intiassa hindu-vihkimiset ovat virallisia, joten maistraatin kautta joutuu joka tapauksessa menemään. Jos morsian on eri uskontoa, kahden uskonnon häät voidaan pitää myös perä perää, jolloin häät kestävät esim. viisi päivää (1 kristitty ja 4 hinduhääpäivää) tai länsimaissa vietettynä kaksi päivää. Hääpäivää ei periaatteessa itse päätetä, vaan se menee taivaankappaleiden mukaan.

 

Jos tuohon lähtee, täytyy olla todella ennakkoluuloton ja nöyrä asenne. Morsian voi joutua esim. koskettamaan jonkun mummon jalkoja jne ja se on sitten paras anopin mieliksi tehdä.

 

Minusta intialaisten perinteiden sisällyttäminen länsimaisiin häihin on vaikeaa erityisesti Suomessa, koska täällä ei taida kovin paljon olla saatavilla intialaisia palveluita. Toisekseen häihin sisällytettävät perinteet eivät jäisi morsiamen päätettäväksi, vaan appivanhemmat valitsisivat tärkeimmät seremoniat. Itse laittaisin punaisen puvun ja intialaisia koruja, ottaisin hennat käsiin ja jalkoihin sekä sisällyttäisin timantit yms. häämeikkiin. Tarjolla voisi olla intialaista sormiruokaa, koko menu voisi olla pelkkää kasvisruokaa, koristeet eksoottisia kukkia ja morsian voisi saapua paikalle intialaisen musiikin saattelemana. Hunnun sijasta sekä morsian että sulhanen käyttäisivät kasvojen eteen tulevaa kukkalaitetta. Kotoa lähtemiseen ja saapumiseen liittyvät seremonia ja siunaamiset eivät kaipaa juhlaväkeä, joten ne ovat helppo toteuttaa appivanhempien mieliksi. Englannissa on mahdollista järjestää parin tunnin mittainen "pikaseremonia", johon on sisällytetty vain tärkeimmät osuudet eli (muistaakseni) tulen kiertäminen, perheiden lahjat, parin siunaaminen ennen ja jälkeen (jolloin myös esittelijää lahjotaan), kotoa lähtemiset ja siinä välissä sitten paljon mantroja ja muuta.

Muokattu: November 23, 2013, käyttäjä: shaadi

[Marijoo]

Me pidettiin häät aikalailla suomalaisen kaavan mukaan. Pidettiin ne siis Suomessa. Vihkijä oli käräjänotaari, joka tuli paikan päälle ja puhui sekä englantia että suomea. Olemme molemmat ns. uskonnottomia ja näin ollen häissämmekään ei ollut mitään uskonnollisia seremonioita, joten niitä ei tarvinnut miettiä ja sovitella. Miehen vanhemmat tosin ehdottivat hindulaista pappia häihimme, mutta torppasimme idean täysin. Sitten jos pidämme toiset häät Intiassa niin asia erikseen. Ajatus toisista häistä on kyllä jäänyt eikä appivanhemmatkaan ole hiillostaneet asian suhteen eli tuskinpa niitä vietämme Intian maaperällä.

 

Mutta itse hääjuhlasta. Miehen puku oli Intiasta, mutta länsimaalaistyylinen. Oma puku oli perinteisesti valkoinen. Ruoaksi tarjosimme sekä intialaista että suomalaista ruokaa. Siinä tais olla mainittuna kaikki, mikä oli häissämme intialaista eli sisällöltään oli kyllä suomalaiset häät. Lisäksi intialaista musiikkia soitimme jonkun verran.