Jump to content
Naimisiin.info

Suomityttö muuttaa Espanjaan miehen perässä - neuvoja, kohtalotovereita?


Recommended Posts

Näin siinä sitten kävi :D Lähtö tuli...mutta mutkiakin on matkassa.

Mies on Venezuelalainen jolla on myös Espanjan kansalaisuus. Ite sain töitä nyt ainakin kolmeksi kuukaudeksi - mutta mitä sitten? Jos jään työttömäksi? Kun asutaan avopuolisoina, onko mulla oikeus olla maassa?

Muutenkin kaikki käytännön neuvot olisi nyt tarpeen, sillä kaikki tapahtuu todella nopeasti. Huonekalut laitan osaksi myyntiin, osa jää varastoon...jonnekin :D

Muita jotka on jättäneet kaiken ja tehneet tällaisen ratkaisun..?

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Hola!

Hyvää muuttoa Espanjaan!

Täältä löytyy tietoa oikeuksistasi Euroopassa.

http://ec.europa.eu/finland/news/topics/ci...ns/index_fi.htm

http://ec.europa.eu/youreurope/nav/en/citi...g/index_fi.html

CIMO maaoppaat

http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/maaoppaat.htx

Yleisesti ottaen EU-kansalainen voi työskennellä toisessa EU-maassa ja opiskella.

Muuten voi olla 3kk kerrallaan ilman mitään selityksiä toisessa EU-maassa ja sen jälkeen pitää ilmoittaa oleskelustaan. Eri maissa tuon oleskeluajan kesto ja käytäntö voi vaihdella. Kannattaa tarkistaa.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Moikka!

Itse olen tullut Espanjaan miehen perässä :) Ja tiedän etten suinkaan ole ainoa.

Oma mieheni ei myöskään ole espanjalainen, vaan tuolta etelä-Amerikasta.

Mun asiat on hoitunu tosi mukavasti ja ei varmasti sullakaan oo ongelmia jos puhut espanjaa ja

englantia. Siis englanti ja espanjankieli auttaa työnhaussa.

Minä myin melkein kaikki huonekalut kerääkseni hiukan rahaa. Ei se ollut ollenkaan hullumpi

vaihtoehto. Ota toki yhteyttä jos haluat :) Kerron lisää omista kokemuksistani.

alussa kaikki tuntui niin äärettömän hankalalta.

Nyt alkaa jo elämä hymyillä ja vakiintua.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Heipä hei, pyöriiköhän täällä vielä Espanjan suomalaisia?

Itse olen muuttanut Espanjaan pysyvästi viime alkukeväästä, miehen ja työn perässä. Periaatteessa kaikki on tosi kivasti, meillä on hyvät työpaikat, kiva asunto ja muutenkin hyvin, mutta kova yksinäisyys vaivaa aina välillä. Meillä on avomieheni kanssa jonkin verran ikäeroa, minun ollessa nuorempi osapuoli ja minulla ei täällä ole oikeastaan yhtään "omaa" kaveria. Mieheni kaverit on ovat oikein mukavia ihmisiä, mutta melko erilaisissa elämäntilanteissa, eivätkä niitä henkilöitä, joille tulee mieleen soittaa spontaanisti ja pyytää kahville. Tiedän, että Suomessakaan tämä ei enää onnistuisi niin helposti, sillä myös siellä ystäväni ovat menneet töihin ja "tulleet aikuisiksi", mutta silti kaipaan sitä, että olisi omia ystäviä, joille voisi soittaa, kun on huono päivä ja jutella murheistaan. Nyt ainoa ystäväni on avomieheni, mikä ei ole huono vaihtoehto, mutta muillakin olisi tarvetta. Muutamissa suomalaisten tapaamisissa olen käynyt, mutta kuten aiemminkin ulkomailla asuessa olen huomannut, pelkkä sama kansalaisuus ei ikävä kyllä riitä ystävyyden muodostamiseen. Suurimman osan ajasta kaikki on ihan ok, mutta huomaan, että yksinäisyys tulee aaltoina. Ikävintä on se, että avomieheni kokee itsensä kovin avuttomaksi näissä tilanteissa ja haluaisi niin kovasti auttaa, muttei pysty. Tiedän, että ajan myötä tilanne varmasti helpottaa, mutta se ei tätä hetkeä kovasti helpota. Jos on kohtalotovereita, niin olisi kiva kuulla teidän kokemuksia! Onhan tämä viesti periaatteessa OT kokonaan, mutta olen huomannut, että täällä pyörii aika paljon ulkomailla asuvia/ ulkomaalaisen kanssa asuvia.

Link to comment
Share on other sites

Hei

missä päin Espanjaa asustat? Olemme tulossa joulun aikaan melkein kahdeksi kuukaudeksi ja mitä todennäköisemmin syksyllä kokonaan Espanjaan. Nyt tulemme Alicanten lähistölle, mutta syksyn lopullinen paikka on vielä hakusessa.

Itse olen asunut pitkään yksin ulkomailla, ennen tätä muutaman vuoden kotimaassa asumista. Tiedän oikein hyvin tunteesi siitä, että ei ole ketään jolle soittaisi sateisena päivänä ja pyytäisi piristävälle kahvikupposelle. ;) Ilman muuta tilanne muuttuu, mutta se ei varmasti juuri tällä hetkellä auta.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Meillä on tilanne muuttunut ja tullaan Suomeen :flirt: Nyt pelottaa ruljanssi Suomen päässä sitten, kun ei olla asuttu niin kovin pitkään vielä yhdessä!

Täällä Espanjassa ei ollut työmahdollisuuksia varsinkaan tuolle miehelle, rakennusalan kriisi on vienyt arkkitehdeiltäkin työt :girl_mad: Vastoinkäymisiä kohdattiin muutenkin niin paljon että päätettiin tulla Suomeen takaisin!

Kauhulla olen lukenut näitä tarinoita Suomen oleskeluluvasta ym, täällä mañana-maassa kaikki oli niin helppoa...vaikkakin viranomaiset antavat keskenään ah niin ristiriitaisia tietoja ettei ole tosikaan! Ja helppoa oli myös hukkua massaan, oltiin kuin pisarat valtameressä ilman minkäänlaista perusturvaa tms. Joten lentoliput odottaa ensi kuuta laukussa! Espanjaan paluuta ei tosin olla suljettu pois, kunhan tilanne muuttuu :girl_sigh:

Link to comment
Share on other sites

Hei

missä päin Espanjaa asustat? Olemme tulossa joulun aikaan melkein kahdeksi kuukaudeksi ja mitä todennäköisemmin syksyllä kokonaan Espanjaan. Nyt tulemme Alicanten lähistölle, mutta syksyn lopullinen paikka on vielä hakusessa.

Itse olen asunut pitkään yksin ulkomailla, ennen tätä muutaman vuoden kotimaassa asumista. Tiedän oikein hyvin tunteesi siitä, että ei ole ketään jolle soittaisi sateisena päivänä ja pyytäisi piristävälle kahvikupposelle. ;) Ilman muuta tilanne muuttuu, mutta se ei varmasti juuri tällä hetkellä auta.

Asumme Barcelonassa ja on hassua, kun viimeksi eilen kuulin yhdeltä tutun tutulta, että Barcelonassa asuu paljon suomalaisia. Itse kun en ole moneenkaan törmännyt. Tiedän kyllä senkin, että ajan kanssa passivoituu (tämä on kolmas kerta kun asun ulkomailla) ja ei oikein jaksakaan laittaa hirveästi energiaa uusien kavereiden etsimiseen, eli omaa laiskuutta se on myös osittain. Samoin olen sitä mieltä, että suomalainen kulttuuri on myös vain niin erilaista. Kun espanjalainen löytää toisen espanjalaisen jossain puolella maailmaa, niistä tulee parhaat ystävät välittömästi ja vaikuttaa, että ne on tunteneet toisensa ikuisuuden. Oma poikaystäväni bongasi esim. Suomessa kotikaupunkini kirjaston kokin, joka on espanjalainen ja meni sinne usein syömään, koska sai suurempia annoksia kuin muut. :girl_haha:

Tällä hetkellä on kiva, kun töissä on niin kiire, ettei töiden jälkeen oikein ehdi muuta kuin salille ja viikonloput menee perus kotipuuhissa yms. Eli kyllä se taas tästä, vanhemmat ja viisaammat ovat sanoneet, että saattaa mennä muutaman vuodenkin, että löytää itselleen "oikeita" kavereita.

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...
×
×
  • Create New...