-Hemuli-

Tilasin omani viime viikolla, 5 kk ennen haita. Sen teettamiseen menee 4-6 viikkoa. Sulhasen sormusta ei olla viela ostettu mutta hankitaan varmasti sekin aika pian.

Meilla taas on 1 kaaso, 2 bestmania ja 2 miespuolista seremoniamestaria (2-kieliset haat). Kylla minakin vahan mietin, jaako kaaso moisessa miesporukassa yksin, mutta eikohan tama onnistu eika kaasoa ainakaan haittaa . En nyt viitsi pelkastaan numeroiden tasoittamisen takia pyytaa toista kaasoakaan. Eli siita vaan, ei tasta mitaan saantoja ainakaan ole.

Meidan haita vietetaan vasta heinakuussa, eli sita ennen ei ole omaa kokemusta haapaivan jarjestelyista, mutta pitopalveluiden kilpailuttamisesta on. Otin yhteytta kaikkiin kolmeen Suomenlinnassa toimivaan pitopalveluun, ja minusta ne olivat seka kalliita etta palvelu aika tylya. Luulisin, etta aika monet pk-seudulla (mantereella) toimivat pitopalvelut ovat kayneet Suomenlinnassakin juhlia jarjestamassa eli kannattaa kylla ottaa yhteytta mahdollisimman moneen. Itse sain tarjouksia noin kymmenelta pitopalvelulta, eika kukaan esim. nostanut kuljetuksen hintaa sen takia, etta haamme ovat Suomenlinnassa. Useimmat jopa varaavat autopaikat lautalle itse eli sinun ei tarvitse huolehtia siitakaan. Oman (rajallisen) kokemukseni perusteella siis suosittelen pitopalvelun ottamista mantereelta.

Taalta: http://tuomiokirkko.kirkkohelsinki.net/?de...chword=todistus loytyy lomakkeita, mutta tuota mainitsemaani todistusta en kylla enaa loytanyt... Minulla on se kuitenkin tallessa, voin pistaa sen sinulle sahkopostitse, jos lahetat sahkopostiosoitteesi vaikka privana.

Kannattaa kysya suoraan siita kirkkoherranvirastosta tai maistraatista, jossa teidan esteidentutkinta tehdaan - olen kuullut, etta kaytannoissa on aika paljon eroa. Meille riittaa netista loytyva lomake "Todistus kristilliseen kirkkokuntaan kuulumisesta" (loytyy ainakin Tuomiokirkkoseurakunnan sivuilta), johon taytamme itse sulhaseni nimen ja kahden todistajan allekirjoitukset. Tarkistin viela, ja todistajiksi kelpaavat esim. hanen vanhempansa tai mina, mitaan takalaisen kirkon tai papin todistuksia ei tarvita. Mitaan muuta todistusta kirkkoon kuulumisesta ei omasta seurakunnastani tarvita, mutta naissa tosiaan on eroja.

Meille tulee Old Typefaces: http://www.dafont.com/old-typefaces.font - selkea mutta tyylikas. Jotkut koukeroiset fontit ovat ihan kauniitakin, mutta kaikki haihin liittyva teksti on kuitenkin mielestani infopohjaista ja haluan isovanhempienkin pystyvan lukemaan sen ihan omin avuin. Sita paitsi vaaleanpunaisissa kutsuissamme siita tulisi "liian" romanttista - tama sopii meille paremmin. Samaa fonttia kaytetaan meilla kutsuihin, kirkko-ohjelmiin ja menukortteihin. Kirjekuoret ja paikkakortit kirjoitamme kasin.

Mina olen ehtinyt testata melkein joka valmistajan itseruskettavat kosteusvoiteet (siis ne, joita voi kayttaa joka paiva ja kevyt rusketus syntyy vahitellen), ja paras niista on ainakin minun ihollani Nivean Sunkissed Skin - siita on viela olemassa erikseen vartalo- ja kasvovoide. Olen kayttanyt molempia paivittain nyt parin viikon verran, eika siita ainakaan laikkuja tai raitoja tule eli aloittelijakin uskaltaa kokeilla. Levitan sita ihan samalla tavalla kuin tavallista kosteusvoidetta, en mitenkaan turhan tarkasti. Olen vaaleaihoinen eli ostin vaaleaihoisille tarkotetun version, ja viikossa varia tuli juuri sen verran, etta nayttaa talven keskella vahan terveemmalta . En sanoisi sita varsinaiseksi rusketukseksi, mutta kylla ihoni on selvasti paremman varinen. Varsinaisista itseruskettavista olen kokeillut L'Orealin geelimaista Sublime Bronzea - tosi tasaista jalkea, mutta jaloissa vari oli hieman kellertava - ja Garnierin lahes oljymaista sprayta - en nyt muista nimea, mutta talla tulos oli todella luonnollinen ja varin syvyytta pystyy hyvin saatelemaan itse, jos lisaa sita paivittain kunnes on variin tyytyvainen. Minulle riitti kaksi kertaa. Se myos kosteuttaa ihoa kivasti. (Taalla Briteissa saattaa olla eri tuotteita tarjolla kuin Suomessa, mutta eikohan naita yleensa loydy mista vaan...) Missa pain Helsingissa on noita jonkun mainitsemia suihkurusketuskaappeja? Voisi kokeilla sellaista, jos saisi haapaivaksi vahan vahemmalla vaivalla varia pintaan.

Minusta tapetti yksinaan on kylla aika ohutta kutsukortin materiaaliksi. Meillakin on kutsuissa tapettia, mutta liimaan tapetin kartongista tehdyn kutsukortin kanteen. En tosin keksinyt ideaa saastoratkaisuna vaan sen takia, etta se nayttaa todella kivalta. 50 A4-palaa kartonkia maksoi €24 ja yhdesta A4:sta tulee kaksi kutsua. Tapetti oli noin €40 / rulla, mutta kutsuihin ei tietenkaan mene laheskaan koko rullaa - sen kuviot ovat aika suuria, ja niita hyvia kohtia pitaa leikella keskelta tapettia, eli havikkikin on melkoinen. Silkkinauhaa viela useampi kymmenen metria... Minusta naista tulee silti edulliset kutsut, jos nyt haluaa miettia tapetin kayttoa rahaa saastaakseen. Hyvin toteutettuna erilaisia materiaaleja kayttaen voi saada aikaiseksi tosi kauniita kutsukortteja, mutta en lahtisi tekemaan niita pelkan rahansaaston takia - kylla niiden pitaa silti nayttaa kutsuilta.

Tosi tyylikas kattaus teilla, Moonmaid! Yhdessa rullassa on yleensa 10 metria tapettia, menekki riippuu tietenkin poytien pituudesta ja vieraiden maarasta. Voit selvita halvallakin, jos loydat oikeanlaista tapettia - minun mielestani on kuitenkin aika tarkeaa, ettei se ole selkeasti tapetin nakoista. Esim. Moonmaidin kuvasta en valttamatta olisi tajunnut, etta kaitaliina on tapetista. Meidan tapettimme on myos aika erikoista - koristeena kaunista, mutta seinilleni en sita ikina pistaisi! ;D

Meilla siis sulhanen on englantilainen (anglikaani). Minakin halusin alunperin toimituksen englanniksi - samasta syysta kuin Best1 juuri mainitsi, eli englantia osaavat vieraista kaikki paitsi isovanhempani - ja kysyinkin Helsingin anglikaanikirkosta, miten tama onnistuisi, mutta kaytannon syista oli helpointa varata pappi omasta seurakunnastani. Kyseinen pappi puhuu kylla englantia, muttei kovin sujuvasti, eli kokonaan englanninkielinen toimitus ei onnistukaan. Nyt olemme kallistumassa sen puoleen, etta toimitus olisi melkein kokonaan suomeksi, mutta kysymykset, sormusvalat, raamatunluku (2 eri kohtaa, toinen suomeksi ja toinen englanniksi), virsi ja isa meidan molemmilla kielilla. Kuulostaako liian sekavalta? Tavallaan mietin, etta eihan edes sulhanen ymmartaisi suurinta osaa, mutta hanta tama ei tunnu haittaavan. Hanen vanhempansa myos olettivat, etta totta kai vihkiminen Suomessa on suomeksi, mutta jotenkin siita pitaisi saada tarpeeksi selkea ja kuitenkin pitaa molemmat kielet mukana. Riittaako se, etta kirkko-ohjelmasta tehdaan niin kattava, etta kaikki pysyvat karryilla - kuulostaako toimitus silti sekavalta vai olisiko tama vieraiden kannalta vain mukavasti erilainen vihkitoimitus?

Meilla kaytetaan tapettia seka kaitaliinana etta kutsukortteihin. Kutsut ainakin nayttavat hienoilta . Tapetin kaytannollisyydesta kaitaliinana epailen lahinna sita, miten se pysyy poytien paissa suorassa eika veda rullalle... mutta eikohan se onnistu, meilla kun ei ole edes kakkossuunnitelmaa. Meidan tapetti maksaa tuon 40€/rulla, mutta sita menee vain 2-3 rullaa eli ei ihan hirveaa maaraa. Poytamme ovat niin kapeat, etta se pitaa leikata pituussuuntaan puoliksi ja joka rullasta riittaa siis tuplasti pituutta.

Suomenlinna? Siella on monta kaunista juhlatilaa, joissa on linnamaista tunnelmaa. Pitopalvelunkin saa tuoda itse.

Meille tulee rosée Cavaa

Jos haanne ovat lauantaina ensi vuoden elokuussa, Tenalji von Fersen, kuten muutkin Suomenlinnan juhlapaikat, on jo varmaan varattu, mutta kannattaa kokeilla! Peruutuksiakin tulee. Se nyt tulee kuitenkin minullekin mieleen ainoana noin suurena juhlatilana, josta itse tiedan.

Loytyyko keneltakaan kokemuksia Helsingin Bulevardilla sijaitsevasta Liisa's Form & Florasta? Olen kuullut hyvaa palautetta tyylikkaista kukka-asetelmista muihin tilaisuuksiin, mutta onko kukaan hankkinut morsiuskimppua tai muita haakukkia heidan kauttaan?

Laitoin "joku muu vastaus" ja tarkoitan silla, etta mielestani liityn naimisiin mennessani mieheni sukuun mutta pysyn tietenkin ehdottomasti osana myos omaani. Eli sukua tulee lisaa vaan, en siirry mihinkaan ;D Nimenvaihdos ei mielestani vaikuta tahan mitenkaan. Vaikka en ottaisikaan mieheni nimea, liityn silti mielestani hanen sukuunsa, ja uuden nimen ottamallakin pysyn edelleen omassa suvussani.

Meillekaan ei tule bandia emmeka halua perisuomalaisia humppahaita. Sulhanen ja suurin osa vieraista on ulkomaalaisia, joten tata ei onneksi edes kukaan odota. Haluamme silti kunnon bileet ja tanssia aika sekalaista musiikkia, joten palkkaamme hommaan ammattidj:n. Ensimmainen tanssi on, mutta sitakaan ei valssata. Musiikkilista on jatkuvasti muuttuva ja kehittyva tiedosto, mutta talla hetkella meilla on muutama big band/swing-henkinen tanssi illan aluksi ja sen jalkeen sekaisin soulia, motownia, poppia, rokkia, pari lattaribiisia ja muutama hidas. En ajatellut jakaa niita mitenkaan setteihin vaan antaa dj:lle lyhyen listan suosikeistamme seka vapaat kadet soittaa lisaa samantapaista tunnelman mukaan. Ammattitaitoinen dj ainakin osaa "lukea" tanssilattian menoa ja soittaa sita, mika ihmisia eniten tanssittaa. Mutta mielestani haat voi siis ehdottomasti pitaa taysin ilman elavaa musiikkia. Kyllahan minakin swing-bandista uneksin, mutta juhlapaikka on sen suhteen aika hankala...

Mina vaihdan. Asun tosin ulkomailla, joten taalla siita on toivottavasti hyotya - joudun silti tavaamaan sen joka paikassa. Taalla kovasti tykataan omasta (tytto)nimestani, ja kaverit yrittavat ehdottaa oman nimen pitamista, mutta se kuulostaa hauskalta vain englantilaisittain, eli vaarin, lausuttuna ;D Nimeni ei ole kovin harvinainen Suomessa eika minulla ole siihen mitaan sen ihmeempia siteita, eli en ole edes harkinnut sen pitamista. Pidan tulevasta nimestani, silla se on aika harvinainen ja sopii hyvin etunimeni kanssa. En koe, etta englantilaisen nimen ottamalla menettaisin suomalaisuuttani mitenkaan. Ja kylla minun mielestani on parempi, etta perheella (sitten joskus!) on kaikilla sama sukunimi. Yhdysnimea saattaisin muuten harkita, mutta nailla nimilla siita ei kylla tule mitaan... Tosin eras ystavani ei aio ottaa avomiehensa sukunimea, jos he menevat naimisiin. Han kokee, etta avomiehen italialainen sukunimi (mies on puoliksi italialainen, puoliksi englantilainen, mutta taalla koko ikansa asunut) jotenkin muuttaisi hanen identiteettiaan.

Minakaan en ymmarra, miksi aikuisia ihmisia pitaisi vakisin leikittaa - mitaa vikaa on vapaassa seurustelussa ja tanssimisessa?!? Haapaivana on muutenkin tarpeeksi ohjelmaa (ohjelmalla tarkoitan siis ruokailua, puheita ja musiikkia), ja osaavathan ihmiset nyt normaalistikin iltaa istuessaan keskustelun jalon taidon... Kunhan suurin osa haavieraista tuntee muita vieraita edes jonkun verran, kaikilla on varmasti hauskaa ilman pullonpyoritysta tai piiloleikkejakin, todennakoisesti paljon hauskempaa :

Meillakin otetaan miljookuvat vihkimisen jalkeen kirkon ulkopuolella - osassa naista ovat myos perheet ja ystavat mukana - ja ruokailun jalkeen karkaamme merenrantaan kuvattavaksi. Nain puku pysyy yllatyksena, vieraat eivat joudu odottelemaan missaan vaiheessa kovin kauan (heille tarjotaan juotavaa ja pikkusuolaista tuon ensimmaisen kuvauksen aikana) ja saamme potretteja erilaisilla taustoilla.

Minun mielestani vieraat voivat ihan hyvin maksaa itse omat lippunsa, tai siis nain meilla tehdaan. Lautta on kuitenkin osa HKL:aa ja helsinkilaiset ainakin paasevat tavallisilla matkakorteillaan yms. Ajattelin niin, etta Suomenlinnaan meno ei sinansa eroa muihin kirkkoihin tai juhlapaikkoihin menemisesta (paitsi ettei sinne paase autolla), eika vieraille maksettaisi ratikkalippuja muuallekaan. Ymmarran kylla senkin kannan, etta vieraille maksetaan lauttaliput, ja olisihan se tietenkin aika huomaavaista. Omasta mielestani se on kuitenkin bonusta, jota kukaan vieraista tuskin odottaa. Ei kenenkaan pitaisi siita loukkaantua, etta "joutuu" maksamaan pari euroa lauttalipusta - ja haaparille sadan edestakaisen lipun ostaminen kay todella kalliiksi!

En ole juhlinut Tenaljissa, mutta nain valokuvaajaa varatessani, etta meidan valokuvaaja on ollut siella ottamassa kuvia juuri haista, joissa seka vihkiminen etta illanvietto sujuivat samoissa tiloissa. Voisit saada jotain vinkkeja heidan nettisivulla olevista kuvista, kaypa katsomassa osoitteessa http://www.juhlakuvauspalvelu.fi/galleria6/galleria6.htm. Toivottavasti naista on apua.

Tassa yksi kuva, pista vaikka sahkopostiosoitteesi mulle privana, niin voin lahettaa pari itse ottamaani kuvaa. Kirkko on siis todella valoisa ja aika koruton, mielestani todella ihanan pelkistetyn kaunis Itsellani oli ihan samanlaisia huolia ennen kirkossa kayntia, mutta ei syyta huoleen - itse asiassa olen kirkon valintaan jopa tyytyvaisempi kuin juhlapaikkaan (meilla myos Pirunkirkko), se on todella kaunis ja juuri sopivan kokoinen - kaytavaa ei tarvitse kavella monta sataa metria. Alttarin edessa olevat portaat ovat myos nayttavat ja morsiuspari nakyy sielta varmasti hyvin takapenkkiin asti Itse pidan myos siita, etta alttaritaulun sijaan siella on kolme suurta ikkunaa, joista nakyy (haapaivanamme toivottavasti kirkas ja sininen) taivas. Tervetuloa muuten paivakirjaani tuonne 2007-osastolle lukemaan lisaa juttua Suomenlinnasta!

Muistin keskella yota (en voinut nukkua, joten mietin haajuttuja ;D) etta myos Maggie Sotteron puvut ovat aika edullisia, monet niista ovat £400-£600.

Pronuptian puvuista loytyy tosiaan myos edullisempia malleja, normaalihinnat ovat £500:sta ylospain. Oma pukuni sielta oli vahan alle £600 - Readingissa palvelu oli hyvaa, ja muistivat monen viikon jalkeenkin suomalaisen nimeni! Huomasin muuten uusimmasta Brides-lehdesta, etta marraskuussa Pronuptiasta puvun ostavat saavat kaupan paalle myos morsiusneidon/kaason puvun (tai voihan sita itsekin iltapukuna kayttaa, jos ei ole kaason puvulle tarvetta...)