-Hemuli-

RedRose - Harka oli tosiaan punaviinissa marinoitua sisafiletta. Se oli kypsennetty suurin piirtein mediumiksi ja aseteltu esille siivuina - sielta loytyi sitten hieman eri kypsyysasteita vieraan maun mukaan. Kysyin kaikenlaista, koska lahinna halusin varmistaa, etta olimme ymmartaneet kaiken samalla tavalla. Suurin osa kysymyksista taisi koskea menujen muokkaamista, lautasliinojen materiaalia, vareja ja hinnoittelua, tarjoilijoiden tyotunteja tai esim. maljakoiden lainaamista, ja pyysin heilta yhteystietoja myos floristille ja Tapiolan Alkoon (tilasin juomat puhelimitse Alkosta ja ne maksettuamme Annin Juhlapalvelu haki juomat kylmaan ja toi juhlapaikalle). Lahetin heille myos itse laatimani listan asioista, jotka tarjoilijoiden piti hoitaa juhlapaikalla kuntoon ennen juhlavieraiden saapumista (mitka kynttilat piti sytyttaa, mitka ei jne). Aika bridezillailua, mutta sain talla varmistettua, etta kaikki sujui juhlapaivana loistavasti.

Olemme lahdossa puolentoista viikon kuluttua viikoksi Jamaikalle, voin tulla sen jalkeen kertomaan omia kokemuksiani. Kyseessa tosin ei ole mikaan haamatka tms vaan mieheni firman vuosittainen lomamatka. Itse en olisi juuri kuulopuheiden ja huonon maineen perusteella valinnut Jamaikaa, mutta hotellimme Half Moon ainakin nayttaa todella hienolta - ja siella tosiaan tarjotaan hotellialueella ihan kaikki tarpeellinen ja enemmankin, ja paketti on all inclusive. En tieda, pidetaanko silla sitten hotellivieraat turvallisessa "kuplassa" vai onko vain kyse hyvasta palvelusta. Jos ehdimme, mieli tekisi kylla kayda muuallakin (esim. vuokrata auto ja ajaa tuonne Ocho Riosin rannalle ja vesiputouksille), mutta katsotaan, miten kay. Edellisvuosina olemme kayneet samaisella lomalla St Kittsissa ja Barbadoksella, ja niista ihastuin Barbadokseen ihan totaalisesti - sinne pitaa paasta uudestaan (mutta asiaa auttaa, jos on mukana aika reipas matkakassa)!

IrisU - sain meilitse ja ehka vahan ihan kasvokkainkin Annin Juhlapalvelusta samanlaisen vaikutelman, mutta ajattelin taman vain johtuvan siita, etta kysyin ihan liikaa kysymyksia ja vaadin heilta aika paljon. Jarjestin omat haamme ulkomailta, joten aikaa muiden pitopalveluiden tapaamiseen ei ollut, mutta lopulta olin kuitenkin valintaamme 100% tyytyvainen. Meilien sanamuodossa nyt ehka oli vahan toivomisen varaa, mutta kaikkiin kyselyihin vastattiin silti ja toivomuksemme otettiin huomioon. Pienissakin asioissa oli paljon joustoa, laskutus selva ja kaikki sujui lopulta ihan nappiin. Haapaivana ruoka ja palvelu oli niin loistavaa, etteivat pienet jarjestelyvaiheen arsytykset enaa jaksaneet vaivata.

Stockmannilla pystyy mainitsemaan kuljetusasioista lahjalistaa tehdessa, joten eikohan ulkomaankuljetuksestakin saada sinne listalle maininta. Meilla tehtiin niin - koska lahjoja oli listalla vain vahan - ettei lahjoja pystynyt ostamaan ollenkaan netissa, eli vieraiden oli haettava ostokset Stockmannilta, ja listalla oli erikseen maininta, etta halusimme vieraiden tuovan lahjat juhlapaikalle. Hyvin toimi, ja saimme kaiken matkalaukkuun mukaan kotimatkaa varten. Ulkomaankuljetuksesta ei kuitenkaan ole kokemusta.

pom - taalla on kylla kaytettyjen haapukujen myyntipalstoja netissa, tulen kertomaan heti kun muistan, mista sellaisia loytyy. Muistan nahneeni ainakin pari eri paikkaa. Mina aioin alunperin myyda pukuni (ennen sen ostamista), mutta enpa taida raaskia. Eihan sita tule ikina kaytettya missaan, mutta on se silti ihana muisto, ja kun sille kerran on kaunis sailytyslaatikkokin ;D... Pistaisin pukuni myyntiin, jos se olisi maksanut ihan omaisuuden, mutta se oli sen verran edullinen etta toistaiseksi ainakin pidan sen. Jatin sen haiden jalkeen vanhempieni luo ja aiti kaytti sen pesulassa, mutta joku kerta se pitaisi tuoda Suomesta kotiin (vaan jouluna ei taida onnistua, jos on paljon lahjoja matkassa). Muoks. Tallaiset ainakin loytyi: www.sellmyweddingdress.co.uk ja www.thedressmarket.net

107 kutsuttiin, 71 tuli - tosin suurin osa pois jaaneista asui ulkomailla. Ikava yllatys oli se, etta 3 aikaisemmin haihin ilmoittautunutta kutsuvierasta peruutti tulonsa paivaa ennen haita.

Sanoisin, etta haiden jarjestaminen ulkomailta oli melkeinpa helppoa, vaikka me hankimmekin kaiken itse ja erikseen. Juhlapaikkaan ei sisaltynyt muuta kuin sali ja kalusteet, joten itse kilpailutimme ja jarjestimme paikalle myos pitopalvelun, musiikkipuolen yms. Kavimme Suomessa n. 10 kk ennen haita (kirkko ja juhlapaikka oli tahan mennessa jo varattu, paikkoja nakematta) ja seuraavan kerran vasta 2 kk ennen haita, mutta kaikki sujui hienosti! En kontrollifriikkina halunnut oikein antaa muille kovin paljon tekemista, mutta aiti auttoi somistuspuolella aika paljon ja osti koristeita tai askartelutavaraa tarvittaessa. Toisaalta jopa toimme tuikkukupit Englannista Suomeen (kun ei Suomesta loytynyt sopivia) eli sekin onnistuu... suurin osa koristeista tietenkin yritettiin hankkia Suomesta, ettei niita tarvinnut rahdata selka vaarana ulkomailta. Valitsemamme pitopalvelu oli siita hyvan palvelun firma, etta he auttoivat myos juoma- ja kukka-asioissa. Soitin tilauksen Alkoon, ja pitopalvelu haki sielta juomat ja toi ne juhlapaikalle - myos juhlapaikan kukkatilaus hoidettiin heidan kauttaan samaan tyyliin. Kaikilla on nykyaan sahkoposti, ja suunnilleen kaikki asiat hoituivat ihan hyvin sahkoisesti. Tapaamiset ja suunnittelupalaverit pitopalvelun, valokuvaajan, kampaajan, papin ja floristin kanssa hoidettiin noina kahtena kertana, kun olimme ennen haita Suomessa, enka oikeastaan sanoisi, etta valimatka olisi aiheuttanut mitaan ongelmia. Itsellani oli Excel-taulukkoja ja listoja joka paikassa, eli kylla se jarjestelmallisyytta vaatii, mutta vaikeaa haiden jarjestaminen ei ole!

Lahetimme papillekin kiitoskortin (kortissa oli ryhmakuva koko seurueesta, ja pappikin siis kuvassa mukana), silla han oli todella mukava ja hoiti 2-kielisen vihkimisemme hienosti. Tilaisuus oli hanelle hieman erilainen, joten han luultavasti ainakin muistaa meidat.

Me sanoimme kutsutuille alusta alkaen, jo vuotta ennen haita, ettei lahjoja tarvitse tuoda ja etta se lasnaolo on tarkeinta - ja ihan oikeasti tarkoitimme tata. Meilla tilanne oli tosin siita erilainen, etta suurin osa kutsuvieraista matkusti haihimme ulkomailta (asumme itsekin ulkomailla) eika Suomeen ikava kylla lenneta mitaan budjettilentoja. Pelkan haaviikonlopun viettamiseen meni jokaiselta vieraalta useampi satanen, ja monet tulivat Helsinkiin jopa viideksi paivaksi. Emme halunneet kenenkaan jaavan pois sen takia, etta "kun pitaa viela lahjakin ostaa" - eika toisaalta olisi ollut mitaan jarkea tuoda meille lahjoja Suomeen, jotka meidan pitaisi sitten saada sielta jotenkin takaisin kotiin. Vieraita tuli ulkomailta yli 40, ja uskoisin etta moni kaveri olisi jaanyt tulematta, jos he eivat olisi oikeasti uskoneet, etta tarkoitimme sita kun sanoimme, ettei lahjoja tarvitse ostaa. Lahjalista meilla oli silti, silla osa kutsutuista (ja kutsumatta jaaneista kaukaisemmista sukulaisista) kyseli sita jo aikaisin. Mutta mutta... itse en ikina menisi haihin ilman edes pienta lahjaa, jonkunlainen muistaminen kuuluu mielestani asiaan. Meidan vieraistamme alle puolet muisti meita lahjalla, suurimmalta osalta ei tullut edes korttia. Jalkeenpain he kylla kiittelivat juhlista eika minua missaan nimessa ota paahan, ettei lahjoja ostettu enempaa, mutta oletin kuitenkin, etta edes kortin olisimme voineet saada jokaiselta juhliin osallistuneelta. Sinkkumiehilta taman ehka ymmarran, mutta useat (hyvatuloiset) pariskunnatkin jattivat muistamatta muuten kuin silla lasnaolollaan, joka tosin oli meille ehdottomasti se paras lahja. Ottaisin mieluummin kaikki ystavamme mukaan juhlimaan kuin puolta pienemmat haat ja monta leivanpaahdinta, mutta ihmettelen tata silti. Toisaalta voisi tietenkin sanoa, etta hyva kun kuuntelivat eivatka turhaan ostaneet lahjoja ;D. Kortin verran olisin silti toivonut muistamista - ne kun jaavat meilla kaikki muistoiksi juhlistamme...

Meilla luettiin tama kirkossa molemmilla kielilla: Sinussa ovat kukat ja takkavalkea, tähdet ja laululinnut, kesän tuoksu, hiljaisuus juuri ennen aamunkoittoa. Rakastan sinua tänään, loistoon pukeutuneena. Rakastan sinua aina - tanssivana, laulavana, lukevana, työtä tekevänä, suunnittelevana, väittelevänä. Tulen rakastamaan sinua pahantuulisena ja väsyneenä, rohkeana ja kauhistuneena, iloisena, pelokkaana ja voitokkaana. Tulen rakastamaan sinua kaikkien säiden ja muutosten keskellä, sillä kaikki sinussa on arvokasta minulle. Ja jokainen päivä, jonka saan elää kanssasi ja ottaa vastaan rakkautesi, on minulle lahja. *** In you are flowers and firelight, stars and songbirds, the scent of summer, the stillness just before the dawn. I love you today, dressed in glory. I will love you always – dancing, singing, reading, making, planning, arguing. I will love you cantankerous and tired, courageous and in terror, joyful, fearful and triumphant. I will love you through all weathers and all change, for all you are is precious to me. And every day I live with you and share your love, is a gift to me.

^ Sanoisin, ettei tuohon lisaksi tarvita boolia ollenkaan... Maarat nayttavat aika samantapaisilta kuin meidan 67:n aikuisen haissa. Osa joi, osa ei juonut, mutta meilla meni 23 pulloa kuohuviinia (tama oli pari tuntia kestanyt kuohuviinitarjoilu, ei siis pelkastaan alkumaljat), 32 pulloa punaviinia, 20 pulloa valkoviinia, 7 koria olutta, 55 puolen litran pulloa siideria, pari pulloa vodkaa ja pari pulloa viskia. Boolia ei tarjottu, mutta juomapoydalla oli noille viimeisille myos miksereita tarjolla. Kaiken kaikkiaan tuntui silta, etta juotavaa oli paljon, vaikka melkein kaikki menikin. Vieraina tosin oli tusinakaupalla janoisia britteja, muuten ei olisi varmasti mennyt nain paljon alkoholia ;D. Sanoisin siis, etta jos boolia haluatte, niin korkeintaan pari annosta per henkilo, noista muistakin riittaa jo juotavaa koko illaksi. Riippuu tietenkin vahan siita, mihin aikaan paivasta juotavaa on saatavilla. Meilla kaikkea sai koko juhlien ajan, mita nyt puheiden aikana tuli tunnin verran taukoa ellei poydassa olleissa pulloissa ollut viela viinia jaljella. Summa summarum: esimerkissasi on jo aika paljon juotavaa, ei tarvita kovin paljon lisaa.

Yrjonkadun Living Roomista - upea kimppu, mahtavaa palvelua, ei voi kuin kehua! En osaa sanoa kimpun tarkkaa hintaa, silla meille tuli myos hiuskukka, vieheita, rannekukkia, pallokimppu ja kranssi oveen, mutta kohtuuhinnan maksoimme naista kaikista. Olisiko oma kimppuni ollut siina 80-100 euroa...? Ennen kaikkea floristin ammattitaito ja tyylitaju vaikutti - en osannut ihan tarkkaan sanoa, millaisen kimpun haluaisin, mutta hanella oli heti hyvin selkea idea siita, mika sopisi pukuuni, ja lopputulos olikin todella kaunis.

Alkoholia meni meilla ihan hirveasti. Mina pelkasin etukateen vieraiden alkoholimyrkytysta, mies oluen loppumista kesken, ja ostimme kaikkea reilumman laskelman mukaan. Silti melkein kaikki meni, 67:n aikuisen haissa seuraavanlaisesti: 23 pulloa kuohuviinia 20 pulloa valkoviinia 32 pulloa punaviinia 55 puolen litran pulloa siideria 7,5 koria olutta 1,5 litraa viskia 1,5 litraa vodkaa 2,5 litraa limoncelloa Shamppanjatarjoilun ohessa meni myos monta tuopillista olutta, mutta koska vieraat ostivat sita itse baarista, en osaa sanoa, kuinka paljon sita meni. Reilusti. Yllaolevat siis juotiin, ja meille jai yli vain 3 pulloa punaviinia ja 1,5 koria olutta. Pari viinipulloa ja kopallinen olutta lahti kuulemma myos juhlista yolla "matkaevaana" vieraiden mukaan. Alkoholia olisi luultavasti mennyt vahemman, jos sita ei olisi ollut koko ajan saatavilla poydissa tai myohemmin vapaasti haettavissa juomapoydalta, mutta kaikilla oli hauskaa vaikka muutama vieras ehka ottikin lasillisen liikaa... Mukana oli tietenkin myos vieraita, jotka eivat juoneet lainkaan tai kovin paljon, mutta suurin osa vieraistamme oli janoisia britteja ;D - selittaa paljon.

Me juhlimme haitamme heinakuisena perjantaina, ja seka vihkiminen etta haajuhla jarjestettiin ihan normaalilla tavalla - vain perjantaiksi lauantain sijaan. Kukaan ei jaanyt juhlista pois viikonpaivan takia, mutta toisaalta heinakuu on tietenkin lomakausi muutenkin. Koko sulhasen suku seka lahes kaikki ystavamme myos lensivat juhliin ulkomailta ja olivat siis muutaman paivan lomalla joka tapauksessa, ja omakin sukuni on aika pieni. Jos otetaan huomioon, etta sukulaisissa oli mukana opiskelijoita, ulkomailla asuvia ja elakkeelle jaaneita, vain alle kymmenen haavieraan piti ottaa haitamme varten toista lomaa. Meilla tama siis toimi tavattoman katevasti. Lahetimme kutsut hieman tavallista aikaisemmin, jotta vieraat saivat enemman varoitusaikaa juhlien viikonpaivan suhteen - muistaakseni kutsut lahtivat melkein 4 kk ennen haita. Vihkiminen oli kuitenkin klo 14 eli emme myoskaan siirtaneet juhlia viikonpaivan takia illaksi. Kukaan ei edes kysynyt mahdollisuudesta liittya seuraan vasta myohemmin illalla, vaikka toki tamakin olisi voitu jarjestaa. Minulla on perjantaihaista pelkkaa positiivista sanottavaa: paikkojen ja palveluiden varaaminen oli todella helppoa, ja kaikille jai viela haajuhlan jalkeenkin kokonainen viikonloppu vapaaksi.

Eilen illalla askartelin omat kiitoskorttimme. Kannykalla otettu kuva on himppasen epaselva, mutta tallaiset niista tuli. Lahinna ne toimittavat kirjeen ja valokuvanpidikkeen virkaa: sisaan tulee 13 x 18 cm:n kokoinen kirkon portailla otettu ryhmakuva koko juhlaseurueesta ja kirjoitustilaa on koko toinen puoli, silla mies haluaa brittityyliin kirjoittaa kaikille personalisoidut kiitokset pidemman kaavan mukaan. Sukulaisille lahteviin kiitoskortteihin laitetaan mukaan myos oma potrettimme seka pari muuta kuvaa, jos joku on jo niita ehtinyt toivoa. Ne, jotka eivat olleet juhlissa mukana, saavat ryhmakuvan sijaan perinteisemman potrettikuvan ja lahjan ostaneille kavereille, jotka eivat olleet mukana juhlimassa mutta tuskin potrettiamme edes haluaisivat, lahtevat ihan vain pienemmat kiitoskortit ilman kuvaa. Jokaiselle jotakin! Emme edes harkinneet "tavallista" kiitoskorttia, silla asumme Englannissa, suurin osa vieraista tuli taalta ja taalla on todella harvinaista nahda haaparin potretilla varustettuja kiitoskortteja - itse asiassa en ole ikina saanut ainuttakaan. Yleensa kortit tulevat ilman kuvaa, joko korttina tai jopa varsinaisena kiitoskirjeena. Ryhmakuvan lahettaminen oli mielestamme siita kiva idea, etta vieraat saavat samalla kuvan itsestaan juhlapaivana ja hienon kuvan omaan albumiin muistoksi.

Kavin lopulta taalla: http://www.sininetsivut.fi/innet/ateljee_n...e-marja_milsap/ Sain sielta kauneimman ja siisteimman nakemani ranskalaisen manikyyrin, jalki oli todella huippuluokkaa. Hintakaan ei ollut paha, ja ranskalainen manikyyri oli ihan samanhintainen kuin tavallinen. Liike on Annankadulla, kerrostalon 4. kerroksessa, josta sita ei ihan hevilla loyda (ovessa lukee jotain ihan muuta), mutta paikan etsiminen kannattaa! Suosittelen ehdottomasti.

Ostin ennen haita pari erisavyista kevytta huulipunaa, joille olisi jatkokayttoakin, ja otin kaikki omat huulipunat ja -kiillot aamulla meikkaajalle mukaan. Jos mikaan ei olisi sopinut, olisin saattanut ostaa oikeaa savya meikkaajalta, mutta han oli sita mielta, etta yhden oman punani ja huulikiillon yhdistelma oli taydellinen vari. Minulle laitettiin siis jo aamulla meikkia tehdessa omia huulipunia ja pystyin lisaamaan ihan samoja paivan mittaan. Niiden lisaksi laukussa oli puuteripaperia, jolla taputtelin pariin kertaan kasvoilta kiiltoa pois. Muuten meikki kylla sailyi taydellisena koko pitkan paivan eika sita tarvinnut korjailla.

Olin pari vuotta sitten jouluhaissa (viikkoa ennen joulua), joissa tarjottiin alkumaljana englantilaista "glogia" eli mulled wine. Vuodenaikaan ja haiden tunnelmaan todella hyvin sopiva vaihtoehto. Sita oli ihana siemailla takkatulen lammossa .

Meidan ensimmainen tanssimme oli Carly Simonin "Nobody does it better" ja sen jalkeen tanssittiin Dean Martinin "You're nobody till somebody loves you", Billy Joelin "She's always a woman" ja Aretha Franklinin "You send me". Ihania ja tanssittavia kappaleita kaikki!

Ammattilainen meikkasi, en edes harkinnut meikin tekemista itse. Kavin kylla kunnollisessa koemeikissa, joka vakuutti minut meikkaajani taidoista ja nakemyksesta - ilman koemeikkia en olisi uskaltanut lahtea haapaivan meikkaukseen. Ammattilaisen tekemassa meikissa suurin ero oli todella perusteellisesti tehty pohjustus: meikki sailyi taydellisena ihan koko paivan, lisasin vain huulikiiltoa ja painelin nenanpaata pariin otteeseen puuteripaperilla. Itse tehty meikki ei todellakaan (ainakaan omilla taidoillani) olisi kestanyt yhta kauniina noin 15 tuntia!

Meilla paikkakortit kiinnitettiin haakarkkeihin - vahemman tavaraa poydalla ja nattia tuli!

^ Oikeita ruusuja ainakin voi kayttaa koristeena, ne eivat ole millaan tavalla myrkyllisia.

^ Meilla niita kirjoituksia riittaa, koska vieraskirja tuntui tekevan kierrosta aika myohaan illalla. Eri asia sitten, saako kaikkien kasialasta enaa siina vaiheessa selvaa... Yritin kylla patistaa siskoani kierrattamaan kirjaa poydasta toiseen, mutta heti haatanssin jalkeen lahteneet sukulaiset eivat siltikaan ehtineet kirjoittaa sinne mitaan. Eli pitaisin siskon paremmin kurissa. Mita tekisin toisin? 1. Sulhanen olisi voinut teroittaa toiselle bestmanilleen vahan tarkemmin puheenpidon peruspointeista, ettemme olisi kaikki nukahtaneet puolen tunnin mittaisen puheen harhaillessa paamaarattomasti aiheesta toiseen. 2. Emme ole viela saaneet kuvia, mutta osa suunnitelluista ryhmapotreteista jai ottamatta, koska osalliset eivat olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja unohdimme ne myohemmin. Valokuvaajalla oli kylla lista, mutta han jai hiljaa taka-alalle ja kuvien organisoiminen jai seremoniamestareiden harteille. 3. Kiertaisin myos juhlassa illalla vahan enemman poydasta toiseen vieraille juttelemassa - jai vahan sellainen olo, etten nahnyt kaikkia vieraita tarpeeksi. Oli vaan liian hauskaa siella tanssilattialla... Ei mitaan vakavaa, haapaiva jai mieleen ihan nappiinsa onnistuneena, taydellisena paivana!

Meilla ei ollut kakun paalla varsinaista koristetta vaan pitopalvelu koristeli valmiiksi jokaisen kerroksen nain:

Ihan perusjutut tein - yhdella sivulla menu suomeksi, toisella menu englanniksi ja kolmannella illan ohjelma molemmilla kielilla.