Peppi Pitkätossu

Jos morsian pukeutuu värilliseen pukuun, ei vieraiden voida olettaa tietävän sen täsmällistä sävyä tai ylipäätään värillisyyttä. Vieraana aion siis jatkossakin välttää kokovalkoista ja kokomustaa, ja pukeutua kellonajasta riippuen joko vierailu- tai iltapukuun, ellei kutsussa ole erikseen annettu pukeutumisohjeita. Yksittäisiä valkoisia ja mustia vaatteita voi mielestäni aivan hyvin käyttää vieraana häissä, kunhan edes asusteissa on väriä. Omasta hääpuvustani tulee muuten vihreä, ainoastaan asusteeni (kengät, huivi, laukku) ovat luonnonvalkoiset. En todellakaan aio harmistua, jos jollakulla vieraista on vihreä puku. Sitä sen sijaan voisin ihmetellä, jos joku saapuisi juhliimme kokovalkoisessa puvussa, kyseessä kun on talvinen iltajuhla. ;D --- Tässä vielä Tekstiili- ja jalkinetoimittajien pukeutumisopas, jossa on lyhyesti ja ytimekkäästi kerrottu myös pukeutumisesta perhejuhliin.

NiinaJaTimo, kiitos kuvista ja tiedosta! En tosiaankaan olisi viemässä omia laseja, mietin vain "ääneen", löytyykö palatsilta myös tuollaisia vähän massiivisemia aromilaseja. Koko somistusidean lähtökohtana on kuitenkin nopeus ja vaivattomuus: emme halua raahata isoa tarvikekasaa mukanamme emmekä käyttää tuntia kauempaa paikan somistamiseen. ;D Omaan pöytäämme tulevat vain kynttilät ja kimppuni koristeiksi.

Kaikkien hajusteille herkkien vieraiden mielestä on varmaankin todella hauskaa, jos heidän ympärillään poltetaan sataa tuoksutuikkua...

En tiedä yhtäkään saamansa tehtävän toteuttanutta henkilöä. Kaiken lisäksi 12 kk/tuolileikki/Jerusalemin suutari on aivan toivottoman puhkikaluttu juttu, itse kyllästyin siihen jo koululaisena. Tehkää palvelus vieraillenne ja keksikää jokin muu leikki, tai antakaa heidän vain olla ja nauttia tunnelmasta.

Me syömme runsaasti sekä viherpiperryksiä että lihaa, mutta mies on laktoosi-intolerantikko ja minä taas ns. maitotautinen (suolistoni ei kestä homogenoitua maitoa), joten välillä ruoanlaitto on hieman hankalaa. Koska laktoositonta luomumaitoa ei ole (eikä edes voisi olla), käytämme ruoanvalmistuksessa soija- ja kauramaitotuotteita, ja kummallakin on jääkaapissa omat maitonsa. Monesti ruoka jää kuitenkin kyläilypaikoissa syömättä, koska valmistukseen on käytetty maitopohjaisia kasvirasvasekoitteita tai vähälaktoosista kermaa. Eivätkä edes ruoka-ammattilaiset aina oikein ymmärrä, että voisin vaikka lusikoida laktoosia suoraan pussista nassuuni, mutta liian käsitelty maito sekoittaa suolistoni. Ravintolassa valitsenkin yleensä lihaa tai kalaa salaatin kera. Thaimaalaisessa voi sentään yleensä luottaa siihen, ettei ruoanvalmistukseen ole käytetty maitotaloustuotteita. Omissa häissänikin joudun ilmeisesti jättämään täytekakun väliin...

^ Tuo talvihäiden hämyisyys on eräs tärkeimmistä syistä, miksi me olemme varanneet ammattilaisen kuvaamaan - hämärissä sisätiloissa on todella vaikea saada aikaan luonnollisia kuvia, vaikka olisi miten hyvät laitteet. Lisäksi haluamme kuvausta harrastavien vieraidenkin nauttivan ihan vain vieraana olostaan eikä tuntevan velvollisuutta häiden ikuistamisesta. Yhtenä syynä on myös se, että voin hyvillä mielin luottaa valokuvauksen hoituvan, vaikken itse heilukaan niissä juhlissa kameran kanssa. Jos homma olisi annettu jollekin sukulaisista tai ystävistä, saattaisin kesken illan alkaa itsekin kuvailla häävieraita... Harrastan siis valokuvausta ja olen kuvannut erittäin monissa lähisukulaisten pienemmissä juhlissa (syntymäpäivät, lakkiaisjuhlat) ja sattuneesta syystä olen aina ollut se henkilö, josta ei ole yhtään kelvollista valokuvaa. ;D

^ Nuo oikeanpuoleiset ovat ainakin ihan selvät kävelykengät, pohjatkin näyttävät paksuilta ja kuvioiduilta eli ovat tanssikelvottomat.

Kaikki tulee niin valmiina ja varauksetkin on pääosin tehty, etten ole stressannut kuin kenkiä. Minun on yleensäkin erittäin vaikeaa löytää sopivat juhlakengät, joten koen saman kenkästresssin aina hankkiessani asun, johon sopivia kenkiä minulla ei ennestään ole... No, ne hääkengätkin onneksi löytyivät ja vaativat enää remmien lyhennyksen suutarilla. ;D

Minä ja mies olemme kutsujina, mutta vastaukset pyydämme äideillemme. Jos pyytäisimme vastaukset meille, osa sukulaisista jättäisi tämän kuitenkin huomioimatta ja soittaisi jomman kumman äidille. Kaverit taas tietävät, että voivat ilmoittautua meillekin, vaikkei kutsussa näin ohjeisteta.

Lapset kyllä saavat eläkettä ja perivät isänsä/äitinsä, mutta avoleski ei voi näitä rahoja noin vain käyttää omien perintöverojensa tai vaikkapa asuntolainan maksamiseen.

Jahas, täällä on sitten 29-vuotias "pikkuneiti", joka on sitä mieltä, että ensin avioidutaan ja vasta sitten suunnitellaan perheenlisäystä. Avo- ja avioparit eivät edelleenkään ole lain ja yhteiskunnan edessä tasavertaisia, joten jälkikasvun tekeminen avoliittoon on melkoinen riski*. Jos huomaisin olevani raskaana, aikaistaisimme vihkimistä ja järjestäisimme juhlat joskus toiste - jos ollenkaan. *Isyyden tunnustaminen on helppoa, mutta oletteko miettineet sitä mahdollisuutta, että toinen vanhemmista kuolee lasten ollessa alaikäisiä? Avoleski on todella huonossa asemassa avioleskeen verrattuna, mistä väistämättä kärsivät myös lapset.

Minulle tulee vihreä silkkinen iltapuku, ja helmet tuntuvat jotenkin ainoalta sopivalta vaihtoehdolta. En kuitenkaan ole erityisen innostunut perinteisistä helminauhoista, joten harkinnassa on tällainen Piramin modernimpi helmikääty: Piramilta pitäisi saada myös käätyyn sopivat korvakorut (riisinmallinen helmi riippuu hopeanapista).

Kuvien onnistumiseen vaikuttaa paljon enemmän kuvaaja kuin käytössä oleva kamera. Jos ette halua maksaa ammattivalokuvaajalle, yrittäkää edes löytää jostain valokuvausta "vakavasti" harrastava tuttava tai alan opiskelija. Itse joudun aina lomilla neuvomaan miestäni, että henkilöistä kuvat otetaan läheltä, metrin tai parin päästä, ja vyötärön tai rinnuksen tasolta, ellei tarkoituksella haluta hieman erikoisempaa perspektiiviä. Jos kuvattavan henkilön taustalle halutaan jokin rakennus tms. nähtävyys, pitää sekä kuvattavan että kuvaajan mennä siitä tarpeeksi kauas. Ei siis niin, että kuvattava henkilö seisoo valtavassa patsaassa kiinni ja kuvaaja menee sadan metrin päähän, jotta saa molemmat kohteet kuvaan... Mies on aina hämmästynyt myös siitä, kun käsken hänen käyttää kirkkaassa auringonvalossa salamaa, jotteivät ihmisten kasvot katoaisi paisteeseen. ;D Varsinkin vastavalossa kuvattaessa salama on todella tärkeä.

^ Ah, hieno homma, taidamme siis hommata kynttilöiden kavereiksi syötävät koristeet. :-P

^ Minä olen jopa suunnitellut kukatonta* kattausta eli pelkkiä kynttilöitä/tuikkuja koristeiksi ruokapöytiin. Nämä ilmeisesti saa myös Finlaysonin palatsin puolesta? Näyttääkö liian pelkistetyltä ja värittömältä? Hieman väriä tulee vihreistä paikkakorteista ja ehkäpä sinne kynttilöiden ympärille voisi ripotella kiiltäväpaperisia konvehteja tyyliin Fazer Mint... Mitään hääkarkkirasioita tai -pussukoita emme kuitenkaan ole tekemässä. Saako tuonne muuten edes viedä omia konvehteja? * Ei siis muita kukkia kuin kimppuni, miehen viehe ja jonkinlainen asetelma noutopöydässä, nämä kaikki ilmeisesti valkoisesta phalaenopsiksesta.

Nuo nykyiset ylitarkat kriteerit passikuville johtuvat siitä, että passia esittävän henkilön ja passissa olevan kuvan yhteneväisyys on tarvittaessa voitava tarkistaa tietotekniikan avulla. Tunnistusohjelma poimii siis kuvasta tietyt pisteet ja mittasuhteet, joita verrataan tarkastettavan pärstävärkkiin. ;D Tällä tunnistustavalla voidaan muuten etsiä jopa isosta väkijoukosta tiettyä henkilöä, kunhan vertailukuva (esim. passikuva) on otettu näiden ohjeiden mukaisesti. Isoveli valvoo ja sitä rataa...

Viime kesänä kavereiden häissä väistin kimppua, mutta näin sitä vain suunnitellaan omia häitä... Mutta niin, meidän häissämme ei heitetä kimppua eikä sukkanauhaa, emme oikein koe noita angloamerikkalaisia tapoja omiksemme.

Ihan omasta halustani vaihdan 11-kirjaimisen sukunimeni 4-kirjaimiseen, eipähän tarvitse enää äheltää kassalla, kun ei nimi meinaa millään mahtua kuittausriville. ;D Ei vaan, aika itsestäänselvää oli, että meille tulee yhteinen sukunimi. Miehen sukunimi on lyhyenä ja ytimekkäänä enemmän minunkin makuuni. Toinen vaihtoehto olisi edesmenneen mummoni tyttönimi, mutta mies tuskin suostuu sitä ottamaan.

Omista polttareistani tulee todella pienen porukan illanvietto, jos niitä vietetään pelkässä "tyttöporukassa" - minä, kaaso ja tuleva anoppi rock-konsertissa tai jotain muuta vastaavaa... Suurin osa ystävistäni ja kavereistani on miehiä, ja heistä taas suurin osa yhteisiä avomieheni kanssa. Olen siis aina viihtynyt paremmin miesten kuin naisten seurassa, ja kaasona toimiva paras ystävänikin on kaltaiseni poikatyttö.

Ostin juuri ensi talveksi Mekasta Tapas-merkkiset harmaanvalkoiset mokkanilkkurit, maksoivat alennuksessa 40 euroa. Myös muissa kenkäkaupoissa on ollut tarjouksessa ja normaalihintaan vaaleita saappaita vaikka kuinka paljon, vink vink. Sisätiloissa ajattelin sitten kyllä käyttää tanssimiseen sopivia avokkaita tai sandaletteja, kunhan sellaiset nyt jostain löydän...

Jospa yrittävät vain saada teidät yläkertaan johonkin pienemmistä huoneista, jotta voivat myydä samaksi päiväksi/illaksi alakerran kokonaisena jollekin suuremmalle hääseurueelle?

Kiitos Elli, pitääpä ottaa selvää tuosta Bluestakin. Minulle ei edes saa tehtyä mitään nutturakampausta, joten kampaukseen saattaisi riittää tuntikin. Bluessa on ilmeisesti hinnoiteltu erikseen myös päivä- ja iltameikit?

Olen kyllä katsellut hintoja netistä, halusin vain tietää, saako missään ryhmäalennusta ja kuinka ison ryhmän noihin kampaamoihin ylipäätään saa kerralla kammattavaksi ja meikattavaksi. Tässäpä hieman havaintoja listahinnoista: Placesta saisi edullisesti fööni- ja rullakampauksen (25 ja 30 euroa), mutta juhla- ja hääkampauksen (60 ja 150 euroa) hinnat ovat aivan järjettömät. En todellakaan maksa pariin kertaan tehdystä rullakampauksesta ja kukkasen kiinnittämisestä 150 euroa vain siksi, että hiukset laitetaan häitäni varten. Meikkaukset näyttäisivät kuitenkin olevan suunnilleen samoissa hinnoissa kuin muissakin paikoissa: häämeikki 70 euroa (sis. koemeikin), päivämeikki 30 euroa ja iltameikki 42 euroa. Tukkateekin listahinnat taas ovat kauttaaltaan järjettömät. Jos tulkitsin hinnastoa oikein, hääkampaus olisi 78 euroa ja koekampauksesta pitäisi vielä erikseen maksaa 52 euroa, meikkaus 52 euroa ja koemeikki 42 euroa. Morsian siis joutuisi maksamaan 224 euroa ja muut 77-104 euroa! Kiitos ei, suuntaamme jonnekin muualle. PS-Hiusstudion hinnastossa taas ei ole muita kampauksia kuin föönaus, pitkien hiusten kampaus sekä lyhyiden ja pitkien hiusten hääkampaus. Hinnat tosin vaikuttavat kohtuullisilta, kampaukset ovat 25-95 euroa ja meikkaukset 25-55 euroa. Hääkampaus ja -meikkaus sisältävät vielä kaiken lisäksi koeversiot, joten morsian maksaisi enimmillään näistä kaikista 140 euroa. Muut saisivat kampauksen ja meikin 50-60 eurolla. Hieman vain epäilyttää, ehtisivätkö siellä tosiaankin meikata neljä naista suht. lyhyessä ajassa. Jos en saa Napsista vastausta sähköpostitiedusteluuni, on minun kai jossain vaiheessa lähdettävä varta vasten katsomaan hintoja ikkunasta. Jotenkin sitä nykyään vain on tottunut siihen, että hinnat näkee joko verkkosivuilta tai saa vähintäänkin sähköpostiste.

Alkusalaateilla täytetään vieraiden vatsat, jotteivät he syö niin paljoa broileria ja vasikkaa.