Peppi Pitkätossu

^ No voi harmi. Etteköhän kuitenkin saa nuo vihki- ja juhlatila-asiat järjestymään, on Tampereella kuitenkin sen verran tarjontaa.

Haluan kimpun, koska pidän kukista ja kotikin tuntuisi minusta kolkolta ilman viherkasveja ja ajoittain hankittuja kukkakimppuja. En kuitenkaan aio kuljettaa morsiuskimppua kaikkialle mukanani, sillä pidän myös käytännöllisyydestä. Käytän siis kimppua todennäköisesti vain vihkitilaisuudesa ja -kuvissa korunani ja lopun ajan se saa olla somisteena pöydässämme. Hiusvieheeni taas kulkevat mukana koko päivän ja illan ilman sen kummempaa kuljettamistakin... --- Lisäyksenä: en aio heittää kimppuani (häissämme ei ole muutenkaan leikkejä) enkä kuivattaakaan sitä, vaan vien sen häiden jälkeen biojäteastiaan.

Meille kummallekin tulee vain yksi sormus. Kummankin vihkisormukseen on kaiverretettu lyhyt lausahdus (keskinäinen vitsimme) ja hääpäivä. Saavat sitten jälkipolvet ihan rauhassa ihmetellä tuota tekstiä.

Jos näin pääsisi käymään, me aikaistaisimme häitä ja jättäisimme vaikka juhlat kokonaan väliin. Tosin tällä hetkellä suunniteltuihin häihin on alle kaksi kuukautta ja lapsi syntyisi avioliittoon, vaikka saisikin alkunsa vahingossa liian aikaisin...

Varasin juuri suunnitteluajan Kukkaikkunaan... Kyselin viime keväänä hintoja, kukkien saatavuutta ym. muutamista liikkeistä, eikä hinnoissa juuri tuntunut olevan eroa. Valitsin sitten tuon Kukkaikkunan sen kätevän sijainnin ja saamani ensivaikutelman perusteella.

Katsoin vain vastaukset, sillä meillä ei kosittu.

Tässä vertailtavaksi häidemme tarjoilut, 43 €/henkilö (ja 4-12-vuotiaat puoleen hintaan): Jääkellarin lohta, sinappikastike Savustettua kuha-lohirullaa Sillilajitelma Kirjolohenmätiä, sipulia ja smetanaa Porsaancarre, hillottua sipulia Hunajakalkkunaa Raikas vihersalaatti (yrtti-öljykastike) ja lisukkeet (saksanpähkinä, feta, persikka, päärynä) tarjolla erikseen Paahdetut marinoidut kasvikset Kirkas perunasalaatti Marinoidut oliivit ja valkosipulinkynnet Keitetyt perunat Talon leipä ja levite Häränfile Punaviinikastike Maalaislohkoperunat Tofu-kasvishöystö Tumma suklaakakku + erilliset leivokset mahdollisille vegaaneille, keliaakikoille sekä muna- ja kaakaoallergisille Kahvi/tee Koska häämme ovat ravintolassa, hinta sisältää juhlapaikan, tarjoilun, liinat, siivoukset yms. Itse viemme lisäksi kahvipöytään marjamarmeladeja. Juomista ainoastaan vesi sisältyy hintaan, joten lisäkuluja tulee vielä alkumaljoista ja ruokaviineistä (muut juomat vieraat ostavat baarista).

Teetetty silkkipukuni on nyt valmis, kuvavilautus on täällä hääpäiväketjussa. Olen erittäin tyytyväinen pukuuni niin hinnan kuin laadunkin osalta, ompelija teki aivan loistavaa työtä.

Vihkisormukseeni kaiverrutettiin oma sisäpiirivitsimme ja päivämäärä. Nimetkin olisivat sopineet, mutta muistan ne toivottavasti muutenkin kuin sormuksesta lunttaamalla. ;D

Jep, jep, se siitä 8 000 euron budjetista, kymppitonni menee niin että hujahtaa, paitsi jos vierasmäärä jää reilusti alle sadan. Vanhempani maksavat illallisen ja ruokajuomat ravintolassa, minä ja mies maksamme itse loput, ja miehen vanhemmat osallistuvat ommellen, askarrellen, kuljettaen jne.

^ Nuo tarjoilut maksavat 43 €/henkilö, ja alle 12-vuotiaat syövät puoleen hintaan. Esimerkkitarjoiluihin verrattuna tuo tulee henkilöä kohden 8 euroa kalliimmaksi, mutta mäti ja häränfile nyt eivät ehkä ole niitä edullisimpia raaka-aineita. : Lisähintaa tulee todennäköisesti myös suklaakakusta.

Aika lailla samoin kuin Anna-Elina. Markku Ojasen kotisivuilla on lyhyesti ja ytimekkäästi psykologin käsityksiä romanttisesta rakkaudesta. Pidän romanttista rakkautta "nykyajan hömpötyksenä", sillä ajatuksena se on vain joitain satoja vuosia vanha. Aiemmin kumppani valittiin sen mukaan, mikä perheen, suvun tai laajemman yhteisön kannalta oli paras vaihtoehto, toisin sanoen elettiin hyvin pitkälti järjestettyjen avioliittojen aikaa. Rakkauskin oli lähinnä kumppanin kunnioittamista ja tiettyihin sukupuolirooleihin mukautumista. Käsite "naimakauppa" kuvannee hyvin tällaista avioliitto- ja rakkauskäsitystä. Vasta myöhemmin länsimaissa alettiin uskoa, että jokaista varten on "se ainoa oikea", ja kumppanin valinnassa tärkeimpänä kriteerinä olisi pidettävä tunteita - intohimoa, läheisyyttä, omistautumista ym. - eikä hänen sosiaalista sopivuuttansa. Ihmisten parinmuodostusta on romanttisen rakkaudenkin aikakaudella haluttu jollain tavalla säädellä, joten uskonnolliset normit ovat olleet erittäin käyttökelpoisia. Esimerkiksi katolinen kirkko kieltäytyy vihkimästä kertaalleen eronneita. Myös yhteiskunnat säätelevät ihmisten pariutumista mm. määrittelemällä, miten monta aviopuolisoa kullakin voi samanaikaisesti olla. Tosin tällöinkin kyse on vain yhteiskunnan normien mukaan virallistetuista parisuhteista, aviorikoksestakaan kun ei enää (ainakaan länsimaissa) tuomita oikeudessa.

Avioliitto on paljon vanhempaa perua kuin kristinusko tai edes juutalaisuus, ja alunperin se on ymmärretty samanlaisena ihmisten välisenä sopimuksena kuin vaikkapa kaupanteko. Kristitty avioliitto on tästä näkökulmasta ns. nykyajan hömpötystä, aivan kuten ajatus romanttisesta rakkaudestakin. Kuten aiemmista viesteistäni ilmenee, arvostan itsekin avioliittoa tietyssä mielessä enemmän kuin avoliittoa, mutta todellakin vain ja ainoastaan juridisena sopimuksena, joka takaa tietyt edut lain ja yhteiskunnan edessä. Jos joku haluaa sotkea tähän sopimuksen laatimiseen jonkin uskonnon mukaan, siitä vain, mutta kannattaa kuitenkin muistaa, ettei avioliiton solmiminen ole alkujaan ollut uskonnollinen toimitus.

Meillä tarjoilujen suunnitteluun ovat vaikuttaneet nämä minun maito-ongelmani, muiden ihmisten hyvin yleinen laktoosi-intoleranssi sekä vegaani- ja vegetaristivieraiden osuus. Eli vaikka vegetaristeille kelpaisivatkin maitotaloustuotteet, tehdään kasvisruoat vegaanisina (= maidottomina), jotta myös me maito- ja laktoosiongelmaiset voimme niitä huoletta syödä. ;D Näistä samoista syistä kakku on maidoton tummasuklaakakku. Tosin se sitten sisältää kananmunaa eikä käy vegaaneille eikä välttämättä kaikille vegetaristeillekaan, mutta he saavat omat leivoksensa. Lisäksi suklaakakku tuntuu jotenkin kermakakkua sopivammalta jälkiruoalta talvijuhliin. Kalkkunasta kyllä sinänsä pidämme, mutta lykkäsimme sen mieluummin alkuruokien joukkoon korvaamaan paahtopaistin, jota saa syödä suunnilleen kaikissa suomalaishäissä. Lihapääruoaksi sitten valikoitui tuo häränfile. Harkitsimme myös lammasta, mutta sen aika on mielestäni myöhemmin keväällä. Jos en aivan väärin muista, Finlaysonin palatsilla noudetaan ruokaa molemmin puolin pöytää, eli jonoja on kaksi. Tämä nopeuttaa ruoan noutamista todella paljon, joten ei ole mitään syytä laittaa kaikkea kerralla tarjolle. Lisäksi muistelen, että palatsilla on aina noutopöytätilaisuuksissakin katettu pöytiin kahdet aterimet, mikä siis tarkoittaa sitä, että alku- ja pääruoat tarjoillaan erikseen. Tämä kaikki perustuu kuitenkin vain omiin mieli- ja muistikuviini, joten asia kannattaa tarkistaa viimeistään siinä vaiheessa, kun lopulliset tarjoilut ja vierasmäärä ilmoitetaan.

Ai niin, sovimme myös tarjoiluista, joille sitten tulikin hintaa ihan mukavasti... Jääkellarin lohta, sinappikastike Savustettua kuha-lohirullaa Sillilajitelma Kirjolohenmätiä, sipulia ja smetanaa Porsaancarre, hillottua sipulia Hunajakalkkunaa Raikas vihersalaatti (yrtti-öljykastike) ja lisukkeet (saksanpähkinä, feta, persikka, päärynä) tarjolla erikseen Paahdetut marinoidut kasvikset Kirkas perunasalaatti Marinoidut oliivit ja valkosipulinkynnet Keitetyt perunat Talon leipä ja levite Häränfile Punaviinikastike Maalaislohkoperunat Tofu-kasvishöystö Tumma suklaakakku + erilliset leivokset mahdollisille vegaaneille, keliaakikoille sekä muna- ja kaakaoallergisille Kahvi/tee Lisäksi viemme kahvipöytään marjamarmeladeja. Alkujuomana tarjoillaan joko kuohuviiniä tai marjalikööritotia sekä ruokajuomina alkoholitonta ja -holillista viiniä ja kivennäisvettä (ja vettä). Muita juomia vieraat saavat omalla kustannuksellaan tilata baarista.

Minä ainakin oletan, että ensin tarjolle laitetaan alkuruoat ja vasta ensimmäisen noutokierroksen jälkeen pääruoat. Näin muistaakseni toimittiin eräissä kesäjuhlissakin, joissa olimme miehen kanssa palatsilla vieraina, ja tämä käsittääkseni on se oikeaoppinen tapa tarjoilla useamman ruokalajin noutopöytäateria. Olen muuten aina ihmetellyt tätä joidenkin tapaa tarjoilla kylmät ja lämpimät ruoat samanaikaisesti - yhhyh. Minulle ainakin on luontaista syödä ensin lautasellinen alkuruokia ja sen jälkeen toinen lautasellinen pääruokia.

Tarkoituksenamme oli laatia avioehto, joka sulkee avio-oikeuden perittyyn ja lahjaksi saatuun omaisuuteen, sekä testamentit, jotka takaavat leskeksi jääneelle kuitenkin hallintaoikeuden myös tähän omaisuuteen. Oikeusavustaja ei suostunut laatimaan testamentteja, koska meillä ei vielä ole mitään perittyä omaisuutta eikä myöskään tietoa, onko sellaista tulossa. Lisäksi oikeusavustaja väitti, että vaikka meillä olisikin yllä kuvailemani avioehto eikä toisen kuollessa meillä olisi yhteisiä lapsia, leski perisi myös avioehdolla avio-oikeuden ulkopuolelle määrätyn omaisuuden, joka menisi verisukulaisille vasta lesken kuoltua - ellei leski olisi ehtinyt hävittää sitä. Ja juuri tähän tilanteeseen siis pitäisi olla testamentti, jolla perittyyn ja lahjaksi saatuun omaisuuteen annettaisiin leskelle vain hallintaoikeus. Jokseenkin käsittämätöntä, jos laki todellakin menee näin, kuten myös se, ettei testamenttia voida laatia, ellei siinä voida eritellä omaisuutta, jota testamentti koskee. Tai sitten ko. oikeusavustaja vain yritti säästää valtion varoja ja hätistää meidät yksityisen asianajotoimiston asiakkaiksi... >

^ Nykyään hääpuvun värillä ei enää ole niin väliä, joten perheellinenkin nainen voi aivan hyvin pukeutua puhtaanvalkoiseen. Kannattaa siis pikemminkin valita hääpuvun väri (ja malli) sen mukaan, mistä pitää, missä tuntee olonsa luontevaksi, ja mikä pukee parhaiten. Minulla ei ole lapsia ennen avioitumista, mutten aio pukeutua valkoiseen, koska se ei vain sopisi omiin väreihini eikä olisi ollenkaan minun tyylistäni.

^ Paitsi että toisen vanhemman kuollessa, jos ja kun lapset vielä ovat alaikäisiä, on edessä erittäin sotkuisia perintö- ja edunvalvontajärjestelyitä. Lisäksi lasten elämään vaikuttaa väkisinkin se, saako heidän elossa oleva vanhempansa leskeneläkettä tai paljonko tämä joutuu maksamaan perintöveroa. Kummankin vanhemman eläessä ei ole mitään merkitystä, ovatko he avo- vai avioliitossa. Elämässä ei kuitenkaan voi ennustaa, mitä seuraava päivä tuo tullessaan, joten itse en ainakaan uskaltaisi tehdä lapsia avoliittoon.

^ Ainakin Burdalla kaavapaketti (3403), joka sisältää herrainliivin, smokkivyön sekä erilaisten solmioiden ja solmukkeiden kaavat ja ohjeet. Tuleva anoppi tekee näillä pojalleen liivit ja plastronin. :-)

Välisovituksia suosittelen minäkin. Olen tähän mennessä käynyt ompelijalla kolme kertaa: ensimmäisellä tapaamisella vein kankaan ja suunnittelimme puvun mallia aiemmin lähettämieni kuvien perusteella; toisella kerralla sain päälleni yläosan sovituskappaleen, jonka avulla tehtiin tarkemmat suunnitelmat yksityiskohdista; ja kolmannella käynnillä sovitin oikeasta pukukankaasta kokoon harsittua pukua. Kummallakin sovituskerralla on pukuuni tehty joitain pienempiä tai suurempia muutoksia ja korjauksia. Seuraava sovitus on parin viikon kuluttua, ja tuolloin puvussani pitäisi olla vuorikangas ja helman tyllitkin paikoillaan. :-)

Oma sormukseni maksoi noin 500 euroa enkä todellakaan työskentele korualalla. Sormuksessani on hyvälaatuinen timantti, mutta kooltaan se on jotain muuta kuin valtava - en siis maksanut näyttävyydestä vaan laadusta, kestävyydestä ja nikkeliallergiani kannalta hyvästä raaka-aineesta.

Oma titaaninen vihkisormukseni on viikonloppuvilautuksella hääpäiväfoorumilla... Poistan kuvan viimeistään maanantaina.

Eiköhän se johdu siitä, että myyjä ajattelee vihkisormuksen tulevan jokapäiväiseen käyttöön ja esittelee siis vain sormuksia, jotka tämän kestävät. Sadallakin eurolla saa toki kestäviä sormuksia, mutta ne eivät ole kultaisia vaan teräksisiä tai titaanisia, ja niitä taas ei kovin monessa koruliikkeessä ole myynnissä.

Naisen pukeutuminenhan määräytyy miehen mukaan, ts. mitä juhlavampi sulhasen puku on, sitä juhlavamman ja näyttävämmän tulisi myös morsiamen puvun olla. Sopivia "pukupareja" ovat esimerkiksi frakki ja juhlapuku/näyttävä morsiuspuku sekä tumma puku ja iltapuku/pelkistetympi morsiuspuku. :-)