Peppi Pitkätossu

Talvihäissä ei yleensä ole mahdollisuutta juoksennella ulkona...

Ainakin Suomen Jalokivituotteen sivuilla on esitelty erilaisia safiireja hintatietoineen. Hinta riippuu kiven laadusta, hionnasta, väristä ja tietysti koosta.

Hmm... Aiotteko siis kasata ne tortillat valmiiksi? Meillä ainakin mies syö helposti 3-4 tortillaa kerralla, ja tunkee ne niin täyteen lihaa, etteivät enää edes mene rullalle.

No tuo elokuun loppu on varmaankin eräs rauhallisimmista ajankohdista matkustaa Lappiin - kesäsesonki on päättynyt eikä ruskasesonki ole vielä alkanut. Saariselän ja Rukan Holiday Club -kylpylähotellit ovat ihan hyvätasoisia, mutta majoittuisin ehkä mieluummin mökkiin tai huoneistoon kuin varsinaiseen hotelliin, ja kävisin hotellin puolella sitten vain kylpemässä ja hoidoissa. Tosin Ruka ei ehkä ole ihan Lappia ja on muutenkin hieman liian tuttua seutua, joten itse valitsisin tuon Saariselän.

Ah, kieltämättä hieman hankala vuodenaika. Toisaalta asiaa voi miettiä niinkin, että on kuitenkin mahdollista, että tuolloin on kaunis, lämmin sää, ja toisaalta sekin on erittäin mahdollista, että palatsilla on jokin sopiva tila vapaana. Aika pieneksi jää siis se todennäköisyys, että teidät vihittäisiin ulkona loskan keskellä tai jossain ahtaassa nurkassa. Tässä vielä rohkaisuksi Ilmatieteen laitoksen tilastoja äitienpäivän säästä.

Ylläksellä palveluiden läheisyydessä on ihan hirveä ryysis sesonkiaikaan (= puoli Helsinkiä mökkeilemässä, kuten Rukallakin) ja rauhallisemmilta alueilta taas on matkaa palveluihin. Itse Ylläs ei myöskään ole erityisen kaunis, tunturia kun on jyrätty kummaltakin puolelta rinteiksi.

Miu, mihin aikaan vuodesta häänne ovat? Palatsiahan ympäröi Wilhelm von Nottbeckin puisto, joten vihkimisen voisi ehkä järjestää siellä?

Vastasin "muu selitys". Minulle ei tule perinteistä morsiuspukua vaan teetetty, värillinen iltapuku. En todellakaan aio tuhota sitä häiden jälkeen vaan käyttää vielä toistekin juhla-asuna joko sellaisenaan tai hieman muokattuna. Video ja kuvat olivat ihan mielenkiintoisia, mutta hieman omituisia häävideoksi ja -kuviksi, sillä sulhanen/mies tuntui jotenkin olevan niissä vain kulissina tai avustajana eikä toisena päähenkilönä.

Ahaa, ymmärsin sitten ehkä hieman väärin, mitä tarkoititte tuolla luonnolla. Eli jos viereisessä tunturissa saa olla myös hiihtokeskus, kuten Luostolla on, kannattaa ehkä tutustua Saariselän tarjontaan, kuten tuolla joku jo aiemmin ehdottikin. Saariselältä löytyy ainakin kylpylähotelli ja kansallispuisto, mutta aitoa Lappia ette siellä välttämättä näe.

Ehdinkin jo vastata titaanilaaduista tuolla ammattilaisosastolla (vaikken ammattilainen olekaan ), mutta kopioin vastauksen vielä tännekin: Heti aluksi kerron, etten ole ammattilainen, joten vastaukseni perustuu vain omiin kokemuksiini (vihkisormuksemme ovat titaaniset) ja titaanisormuksia myyvien verkkokauppojen tietoihin. smile.gif Tiedän, että sormuksissa käytetään maailmalla ainakin kolmea eri titaanilaatua: Ti998, Ti6/4 ja Ti6/6/2. Näistä ensimmäinen on pehmeintä laatua, kaksi jälkimmäistä taas lujempia lentokoneteollisuudessakin käytettyjä laatuja. Materiaalin hinnassa ei tietääkseni ole juuri eroja, mutta mitä lujempaa titaani on, sitä vaikeampaa sen työstäminen on. Niinpä ulkomaisessa verkkokaupassakin 8 mm leveä flakkasormus maksaa Ti998-laadusta tehtynä 80 dollaria, Ti6/4-laadusta tehtynä 120 dollaria ja Ti6/6/2-laadusta tehtynä 195 dollaria. Yleisin sormuksissa käytettävä titaani on Ti998-laatua, koska sen kokoa pystyy tarvittaessa muuttamaan jonkin verran. Lisäksi se on kaikista puhtain titaanilaatu eli sen titaanipitoisuus on yli 99 %. Ti6/4:ssä on titaania 90 %, alumiinia 6 % ja vanadiinia 4 %. Ti6/6/2:ssa on titaania 84 %, alumiinia 6 %, vanadiinia 6 % ja tinaa 2 %. Tässä vielä lainaus ruotsalaisesta titanringar.com-verkkokaupasta: Epäilen, että kaikki suomalaisetkin korusepät käyttävät vain tuota Ti998-laatua. Saamiesi hinta-arvioiden erot eivät siis varmaankaan suoraan johdu käytetystä materiaalista, vaan liikkeen sijainnista, tunnettavuudesta ja korusepän taidoista työstää titaania - mitä enemmän hän joutuu käyttämään aikaa titaanin työstämiseen, sitä kalliimpi valmis sormus on.

Erittäin yksinkertaistetusti: 18 karaatin kullan kultapitoisuus on 750 ‰ = 75 % ja 14 karaatin kullan kultapitoisuus on 585 ‰ = 58,5 %. Puhdas kulta on pehmyttä metallia, joten mitä suurempi korun kultapitoisuus on, sitä helpommin se kuluu.

Jos nuo aiemmat laskelmasi kymmenen laatikollisen hintaerosta pitävät paikkansa, pienenee hintaero noin 48 euroksi, jos oletetaan, että Suomesta ostetuista tölkeistä saadaan pantti takaisin, mutta Tallinnasta ostetuista ei: (200 € - 10 x 3,60 €) - (109 € + 10 x 0,72 €) = 47,8 €. Jotain merkitystä noilla panteillakin siis on. Tuollaisella hintaerolla ei enää edes pääsisi tuntipalkoille, ellei sitten satu muutenkin pitämään matkustelusta eikä laske tekemälleen ylimääräiselle työlle hintaa.

Ei ole. Tai sitten mekin avioidumme hölmösti, kun käymme vain iltapäivällä maistraatissa ja juhlimme illalla sukulaisten ja ystävien kanssa. Jos mieheni olisi ehdottomasti vaatinut siunausta, olisin siihen varmaankin pitkin hampain suostunut, mutta onneksi sillä ei ollut hänellekään sen suurempaa merkitystä. Minä nimittäin en halua mitään uskonnollista instituutiota millään tavalla osalliseksi omiin perhetapahtumiini.

Ei. Joudutte tinkimään joko hotellista tai rauhallisesta, kauniista luonnosta.

Onneksi ei enää tarvitse pähkäillä tällaisia asioita eikä varsinkaan käyttää näkemiseen 500-600 euroa vuodessa... Tai, no, eiköhän tuo ikänäkö ala vaivata kymmenen, viidentoista vuoden kuluttua.

Elli_Noora, meille tulee aulaan bändi soittamaan 3-4 tunniksi kahdeksasta tai yhdeksästä eteenpäin, joten tervetuloa tanssilattialle.

Jeps, meilläkin mies aina silloin tällöin kyselee, "mitä sinä sinne Naimaan-foorumille nyt kirjoitat"...

Tummasuklainen hääkakkumme koristellaan ilmeisesti muutamalla vihreällä kymbidin kellolla:

Kannattaa ehkä vielä harkita, sopivatko tortillat sittenkään juhlaruoaksi. Tortillat ovat kyllä maukkaita, mutta niiden syöminen voi olla todella sotkuista. Miten olisi jokin helpommin syötävä texmex-ruoka?

Juhlapaikka, sillä meidät vihitään maistraatissa.

^ Ihan mielenkiintoista, mutta miten tämä liittyy siviilivihkimisen lisäksi haettavaan kirkolliseen siunaukseen?

Vihkiminen maistraatissa

Ei millään pahalla, mutta pitäisikö nämä pari viimeistä kommenttia nyt ymmärtää niin, että suhteen kestävyys tulisi testata vähintäänkin lapsella ja talonrakennuksella, ennen kuin kannattaa edes harkita avioitumista? Lisäksi joistakin aiemmista kommenteista saa sellaisen kuvan, että itse hääjuhla on tärkeämpi kuin solmittava avioliitto! Lapsen oltua tulossa on siis päätetty lykätä avioitumista hamaan tulevaisuuteen, jottei raskaus vain häiritse "päivää prinsessana". Mielestäni tällaista ajattelumallia voi jo ihan syystäkin paheksua... Meille avioituminen on edelleenkin lähinnä juridinen sopimus - haluamme olla lain ja yhteiskunnan silmissä perhe ihan jo näin kahdestaankin, ja vasta sitten harkita, antaisimmeko perheellemme luvan kasvaa. Jos olisin sattunut tulemaan vahingossa raskaaksi vaikkapa viime kesänä yli puoli vuotta ennen suunniteltuja häitä, olisimme vain aikaistaneet vihkimistä ja jättäneet hääjuhlan tarpeen vaatiessa kokonaan väliin, jotta lapsi olisi voinut syntyä avioliittoon, juridisesti tunnustettuun perheyksikköön. Tunnen myös itseni paljon luottavaisemmaksi tuon perheenlisäyksen suunnittelun suhteen, kun tiedän, että mies on virallisesti halunnut olla kumppanini ja jakaa elämän kanssani. Haluan, että olemme yhdessä ennen kaikkea toistemme ja itsemme vuoksi, emmekä "vain" lasten takia.

En nyt esittele mitään esimerkkitekstejä, mutta tässä muutamia seikkoja, joita kannattaa pohtia: Sopiiko rahatoive varsinaiseen kutsuun? Rahatoiveesta voi kertoa myös juhlaohjesäännössä/lisätietokirjeessä tai ilmoittautumisten yhteydessä. Jos rahalahjatoiveesta kerrotaan kirjallisesti, sopiiko teksti tyyliltään muihin kutsun teksteihin? Jos varsinainen kutsuteksti on hyvin lyhyt ja ytimekäs, voi loru kipoista ja kupeista vaikuttaa kummalliselta, ja jos kutsussa on runoja, mietelauseita ym. "ylimääräisiä" tekstejä, voi pelkkä tilinumero alalaidassa vaikuttaa töksähtävältä. Pitäisikö rahalahjatoiveen yhteydessä kertoa, mihin rahat on tarkoitus käyttää? Ihmiset tuntuvat suhtautuvan suopeammin rahatoiveisiin, jos he tietävät, mihin heidän lahjoittamansa raha käytetään. Hääjuhlien rahoittamista lahjarahoilla ei välttämättä katsota kovin hyvällä.

Anteeksi, että utelen, mutta tässä virkkeessä oli ilmeisesti jokin ajatus- tai muotoiluvirhe? Siis kai te olitte menossa naimisiin, jos olitte ehtineet kihlautuakin? Kihlaus kai kuitenkin edelleen tarkoittaa lupausta avioliitosta...