Fröken Strand

Meille ei periaatteessa tule istumajärjestystä. Syynä se, että emme halua ottaa riskiä siinä mokaamisesta. Haluamme, että vieraat voivat itse valita paikkansa, eikä heitä pakoteta istumaan kenenkään tuntemattoman vierassä. Vieraamme ovat muutenkin toisilleen melko tuntemattomia, edes äitimmekään eivät ole (vielä) tavanneet! Todennäköisesti meille tulee kaksi pitkää pöytää, joista toiseen on merkitty paikat hääparille sekä äideille ja morsiamen veljelle. Muuten saavat valita paikansa vapaasti. Eli tuolla mallilla, jos: M=morsian S=sulhanen Mä=morsiamen äiti Mäm=morsiamen äidin mies Mv=morsiamen veli Sä=sulhasen äiti Viivat kuvastavat pöytiä. Mv Mäm Mä M S Sä ------------------------------------------------------- -------------------------------------------------------

Laulaja, sinulla on varmaankin tarkkaa tietoa, onko ko. kappale Kirkkonummen keskustan kirkossa ns. kiellettyjen listalla? Entä Edith Piafin Hymne a l'amour?

Varmaankin todella tyhmä kysymys, mutta jos soitamme musiikkia kannettavalta (tietokoneelta), niin tarvitseeko siihen jotakin lisäkaiuttimia? Mistä niitä saa? Hääjuhlamme on yhdessä yhtenäisessä tilassa ja musiikin ei tarvitse kaikua kaikkialle, pelkkä tanssilattian hyvä kuuluvuus riittää.

Ei siinä ole mitään kummallista. Kaikilla pariskunnilla ei vain ole molemmilla samanlainen vakaumus keskenään uskonasioissa. On olemassa pareja, joista toinen on juutalainen ja toinen kristitty, toinen muslimi ja toinen hindu. Sekä niinkuin meillä - toinen ateisti ja toinen kristitty. Siinä on kyse toisen kunnioittamisesta. Syyt, miksi menemme maistraatissa naimisiin ovat: A) emme voisi mennä muualla, sillä en kuulu kirkkoon - ei ole mahdollista edes olen ateisti, joten haluankin siviilihäät Syyt, miksi meille tulee siviilivihkimisen jälkeen avioliiton kirkollinen siunaus: A) mieheni on kristitty ja haluaa kristilliset häät avioliitto on kompromisseja ja tällä tavalla kumpikin saa oman elementtinsä häihimme En käsitä, mitä kummallista siinä voisi olla. :-?

Sulhasen ystävällä on Hummer (musta) ja sitä olemme salaa havitelleet hääautoksi. Saa nyt sitten nähdä...

Aluksi olin lahjalistaa vastaan, mutta nyt alan kallistua sen kannalle. Syynä vain yksinkertaisesti se, että emme todellakaan tarvitse sekalaisia kauhoja, kattiloita tai pyyhkeitä enää yhtään lisää. Lista tulee varmaankin Stockalle, tosin suuri osa vieraista ei asu Stockmann-paikkakunnalla - mutta internethän toimii... Listalle tulee ainakin jotkut kivat design-valokuvakehykset, Luhdan päiväpeite, Iittalan Taika-sarjan iso lautanen ja muita juttuja, jotka hankkisimme muutenkin itsellemme. Lahjatuotteiden hinnat aiomme pitää tarkoitukselle pieninä, ettei synny vaikutelmaa ahneudesta ja ettei kenenkään tarvitsisisi tuskailla lahjan hankkimisen kanssa. Enemmän arvostamme sitä, että lahja on mieluinen, hinnalla ei ole väliä.

Meillä on varsinainen hääjuhla ja avioliiton siunaaminen 5.4.2008. Vihille menemme sitä ennen maistraatissa, päivää vain ei ole päätetty. Välillä olemme suunnitelleet helmikuuta 2008, välillä jotain muuta. Sulhanen on sitä mieltä, että voisimme mennä hyvinkin naimisiin vaikka heti, mutta hänen sukulaisilleen asiasta ei saisi kertoa. Syynä se, että he "vetäisivät herneet nenään, koska olisimmekin olleet naimisissa jo pidempään". No, minulle tuo olisi täysin poissuljettu vaihtoehto, sillä minulle avioliittomme alkaa maistraatista, enkä sitä halua pitää millään lailla salassa. Saa nähdä, mihin päivään päädymme. Onko muilla ollut samanlaisia "ongelmia"?

Siksi, että mies on kristitty ja minä ateisti. Eli vihkiminen maistraatissa, mutta siunaus sulhasen vakaumuksen mukaisesti kirkossa. Syynä siis ihan vain seka-avioliitto.

Meillekin on tulossa seka-avioliitto maistraattivihkimisellä ja kirkollisella siunauksella. Itse olen syntyperäinen ateisti ja mies ev.lut. Kompromisseja tämä elämä on...

Työkaveri otti vaimonsa nimen joskus pari-kolme vuotta sitten. Ei sitä kukaan tuntunut ihmettelevän. Kyseessä on vieläpä mies, joka työskentelee äärimmäisen miesvaltaisella alalla. Hän vain lähetti sähköpostitse tiedotteen, jossa kertoi menneesä naimisiin ja ottaneensa uuden nimen. Vaihtoi melko tavallisen suomenkielisen nimen napakkaan skandinaavi-nimeen.

No jaa... Minulla ei ole samannimisiä sukulaisia muita kuin äitini. Syyt, miksi pidän oman nimeni: + nimeni on mielestäni kaunis + en tunne muita samannimisiä äitini lisäksi + periaate, miksi pitäisi ottaa miehen nimi? + olen tehnyt työelämässä itseni tunnetuksi omalla nimelläni + minä olen minä, nimeni on osa persoonaani + ruotsinkielinen nimeni on kansainvälisempi kuin suomenkielinen

Meille tulee molemmille kihlasormuksiin seuraavanlainen riti-rimpsu: 14.8.2006 XX.XX./4.5.2008 Eli tässä vaiheessa siis lukee jo tuo kihlauspäivä, 14.8.2006, myöhemmin lisätään virallinen hääpäivä mentyämme vihille maistraatissa (päivä ei vielä tiedossa) ja lopuksi vielä avioliittomme siunaamisen ja ja hääjuhlan päivä 4.5.2008. Vihkisormukseksi minulle tulee isoäitini vanha vihki- ja kihlasormusyhdistelmä, joten teksti tulee siksi omaan kihlaani.

No voi hyvät hyssykät sentään... Väännetään sitten rautalangasta: Lävistyskoruksi voi vaihtaa tällaisen: Eli morsiusneidon ei tarvitse näyttää tältä: En puhunut lävistyksistä itsessään vaan niistä koruista(?), joita kyllä voi vaihtaa siivompaan... Itsellänikin on ollut aikanaan napakoru( ), jonka mm. intissä ollessani vaihdoin ihan turvallisuussyistä siromman malliseen versioon. Eli tiedän kyllä, miten lävistyksiä hoidetaan...

Lisää kuvia?

Eivät. Minulle sulhasen täti totesi jo pitkän tovin kihlautumisemme jälkeen kertoessaan jostakin kaukaisesta sukulaisesta, että "kyllä sinäkin sen opit tuntemaan, JOS aiot suvussamme pidempään viihtyä"... Itse pahastuin kyllä asiasta. Ihan kuin tässä oltaisi kihloihin menty sillä ajatuksella, että vuoden päästä pistetään kattilat jakoon... Oli aika ajattelematonta. En tiedä, mikä on ollut tädin reaktio, kun kuuli, että hääpäivä on lyöty lukkoon. No eipä kyllä kiinnostakaan. Sulhasen kanssa tässä naimisiin mennään, eikä tädin!

Aivan uskomattoman upeat kengät sinulla, Kiralove!

Meille tulee molemmat. Eli mahdollisesti näin: 14.8.2006, 29.2./5.4.2008 Nimiä eikä muuta tekstiä ole, joten pitäisi nuo mahtua minulle pienisormisellekin...

No, ehkä minäkin... Mutta tosiaan tuli mieleen jossakin lukemassani kotimaisessa häälehdessä ollut juttu, jossa hääpari piti Halloween-häät. Koristelu, vaatteet ja kaikki muutkin oli suunniteltu synkkään sävyyn. Morsiamella musta korsetti-puku ja muutenkin kaikki oli tummanpuhuvaa. Voisitteko kuvitella siihen sopivan morsiusneidon, jolla on hempeät enkelikiharat ja vaaleanpunainen, pitsinen röyhelömekko? Tuskin - eli vähän sama asia käännettynä toisinpäin! Samoin myös, jos kahden ateistin häissä vieraana oleva Pekka-setä alkaa saarnata jumalan armosta tai häitä mökillä saunomalla juhliva hääpari saa vieraakseen iltapukuun sonnustautuneen ystävän. Mielestäni on tärkeintä kunnioittaa hääparin toiveita, koska heidän päivänsä se on.

En ole ihan varma vielä kannastani, mutta voi olla, että en halua MINKÄÄNLAISIA polttareita. En pidä noista nolausjutuista, enkä käytä alkoholia, joten en erityisemmin pidä baarissa riekkumisestakaan (tosin kyllä ihan selvinpäinkin on joskus kiva lähteä hyvällä porukalla bilettämään). Lisäksi en oikein ole sisäistänyt polttareiden ideaa, sillä päiväni vapaana naisena ovat kyllä jo kaukana takana... No, mitä sitten jäisi jäljelle? Kasvohoidot, saunominen, syöminen? En nyt tiedä, tarvitsisiko järjestää jotakin erityistä päivää tuota varten, joten voipi olla, että tämä morsian jää ilman polttareita - aivan omasta tahdostaan.

No käsityksensä huumorista kullakin... : Mutta se siitä... Joo, olen tosiaan sitä mieltä, että ei tässä nyt kenenkään tarvitse tyyliään lopullisesti muuttaa, kyse on kuitenkin vain yhdestä päivästä. Ja olen mm. edellisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä tuosta meikin maksamisesta. Voisi olla ihan hyvä idea. Ei siskoja välttämättä vaaleanpunaisiksi tyllillä kuorrutetuiksi barbie-nukeiksi tarvitse muuttaa. Tummilla sävyillä saa kauniita meikkejä aikaan (kunhan nyt siitä mustasta huulipunasta luovutaan) ja ne rastat todellakin saa kasattua kauniiksi kampaukseksi. Ja puvuthan olivat jo valmiina! Lähinnä nyt saarnaan niiden käytöstapojen puolesta. Ehkä tuosta aiemmasta kirjoituksesta sai jotenkin väärän kuvan. :-/

Hmmm... Nyt meni vähän ohi? Yhden homon tunnen ja hänen pukeutumisena on kyllä täysin esimerkillistä. Enkä moitittaavaa löydä suomenruotsalaisistakaan... Mutta asiaan... Rastat ovat mielestäni ihan ok (vaikka henkilökohtaisesti en niitä ymmärrä). Saihan esim. Eva Wahlström rastakampauksestaan linnanjuhliin todella tyylikkään! Lähinnä puhunkin nyt noista lävistyksistä kasvoissa. En tosiaan käsitä, miksi jonkun pitäisi laittaa kettinkiä korvasta nenään roikkumaan? Jos tekee niin vapaa-ajalla, niin juhlissa siitä voi kyllä luopua. Kyse on kuitenkin muiden ihmisten huomioimisesta. Ja edelleen niistä etikettisäännöistä. Jos häät ovat vapaamuotoiset, joissa voi pukeutua miten haluaa, niin ehkä sitten. Mutta nyt morsian on kuitenkin järjestänyt siskoilleen iltapuvut, joihin eivät kyllä todellakaan kuulu hakaneulat pitkin poskia. Ehkä noille morsiusneidoille sopisi laittaa käytöksen kultainen kirja kauniiseen käteen. Edelleen tämä vanhanaikainen suvaitsematon tiukkapipo täältä kommentoi: vaihda morsiusneitoja, jos eivät asiaa suosiolla neuvottelujen jälkeen ymmärrä! Aivan varmasti ymmärtävät asian kyllä sitten viimeistään aikuisina...

No, gootit sun muut edustavat kuitenkin (onneksi) marginaalista vähemmistöä, joten mielestäni on täysin oikeutettua odottaa asiallista ulkoasua juhlassa, jossa muutenkin noudatetaan tiettyjä käytöstapoja. Siistin ulkoasun vaatimus ei mielestäni ole ollenkaan kohtuutonta. Eihän urheilijaltakaan hyväksytä verkkareita juhla-asuksi... Mielestäni alkuperäinen morsian voi pyytää asiallisesti siskoaan pukeutumaan sopivuuden rajoissa, ilman että "teini saisi traumoja". Jos eivät pääse yhteisymmärrykseen, niin sitten kannattaa suosiolla pyytää toista avustajaa. Kyse on kuitenkin hänen hääjuhlastaan. Sisko voi aikanaan juhlia häitä omalla tavallaan...

Kuinka kauan ennen avioliiton siunausta (jos teille sellainen tulee) olette menneet siviilisti/virallisesti naimisiin? Meillä oli tarkoituksena mennä 4.4. naimisiin ja siunaus+juhlat ovat 5.4. Kirkkoherranvirastossa kuitenkin ihmettelivät, että "vasta sitten". Ja muistuttivat ottamaan vihkitodistuksen mukaan. Sulhanen toi esille vaihtoehdon aiemmin naimisiinmenosta ja itse aloin myös miettiä asiaa. Miten pitkä tai lyhyt tuo väli on teillä muilla ollut?

Meille tulee maistraattiin todistajiksi kummankin vanhemmat (=äidit). Avioliiton siunaamiseen ja juhlaan vieraita tulee sitten n. 70.

Tottakai voit pukeutua hääpukuun. Aivan omasta valinnastahan se on kiinni. Ei tuohon ole eikettisääntöjä. Itse olen joskus mennyt iltapukujuhlasta aivan tavalliseen yökerhoon jatkoille ja kyllä silloinkin tuli ihmetteleviä katseita, mutta myös ihailevia kommentteja. Hääparihan erityisesti herättää huomiota ja ihailua, missä sitten liikkuukaan, joten ei välttämättä kannata ajatella, etä kaiki päiden kääntyminen olisi negatiivista. Ja aivan varmasti jokainen ymmärtää, että hääpäivänä haluaa näyttää morsiamelta!