Fröken Strand

Oi ihanaa! Haaveilen itse samasta puvusta! Valkoisena nimenomaan. En ole kyllä käynyt vielä sovittamassa. Olen sen verran pienikokoinen, että toivon etten "huku" puvun sisään... Mutta kaunein näkemäni puku on ehdottomasti!

Oi kiitos! Tässä meille hääkutsuteksi!

Ja tuolla logiikalla bestman = paras mies - sulhanen?!? Itselläni tulee olemaan miespuoleinen kaaso. Tosin kukkakippua ei tule pitelemään - eikä avusta pukeutumisessa... ;D

Uutta: puku, huntu ja kengät =koko asu Vanhaa: äidinäidin vihki- ja kihlasormusyhdistelmä vihkisormukseksi Lainattua: äidin helmikorvakorut (ovat tosin olleet lainassa jo useamman vuoden) Sinistä: ??? Varmaan sitten se sukkanauha...

Itse teen. Ihan parista syystä: tuotteet ovat tuttuja, joten vältyn allergisilta reaktioilta ja lopputulos on taatusti itseni näköinen ja sellainen, jonka haluan. Lisäksi selvitin hintoja Cliniquen meikeillä tehtävälle meikille ja hintaa tuli 120€!!! Jestas! Enpä usko, että se ammattilaisen tekemä meikki niin dramaattisesti parempi olisi, on nimittäin sen verran paljon harjoittelua takana... Nimim. Roskia ei voi viedä ilman meikkiä...

Sama täällä!

Kyllä! Kuulostaa todella suloiselta idealta!

No niin, nyt on sitten anoppikokelaallekin ilmoitettu hääpäivä! Kysyi vain, että "niin, tuolla kirkossako?". Totesin, että ei. Siihen kommentoi vain, että "ai niin, sinähän et kirkkoon ole kuulunutkaan". Enemmän tuntui puun takaa tulleen se, että hääpäivä on lyöty lukkoon. Olenkin jo tuota ateismiani täällä siviili-puolella sen verran mainostanut, että en jaksa enää taustoja uudestaan selvitellä... Mutta summa summarum, hyvin suhtautui, alettiin heti suunnitella vierasmäärää.

Olen ateisti. Piste.

Ei ole käynyt mielessäkään. Käännetäänpä kysymys toisinpäin - kuinka moni olisi valmis eroamaan kirkosta häiden vuoksi? Tai kuinka moni kääntymään muslimiksi? Tietysti ehkä, jos on jokin uskonnollinen vakaumus, niin silloin ymmärrän liittymisen, mutta ateistina en voisi itse kuvitellakaan sellaista. En ole nimittäin koskaan kirkkoon kuulunutkaan. Avioliiton siunauskin on täysin poissuljettu, ao. syystä (lainaus naikkareista): Avioliiton siunaamisen kaava Kaava on erittäin lähellä avioliittoon vihkimisen kaavaa. Käytännössä ainoastaan sormusrukous, sormuslupaukset ja avioliiton vahvistaminen on jätetty pois ja kysymysten sanamuoto on toinen. JOHDANTO 1. Johdantomusiikki (soitinmusiikkia ja/tai virsi) 2. Alkusiunaus 3. Johdantosanat 4. Psalmi 5. Rukous SANA 6. Lukukappale (luetaan raamatunteksti) 7. Puhe SIUNAAMINEN 10. Kysymykset 11. Aviopuolisoiden siunaaminen 12. Virsi 13. Yhteinen esirukous 14. Isä meidän -rukous PÄÄTÖS 15. Siunaus 16. Lähettäminen 17. Päätösmusiikki En näe tässä mitään NIIN poikkeavaa vihkikaavaan verrattuna, että olisin valmis kyseiseen seremoniaan. En ikinä voisi osallistua rukouksiin yms. (Mutta pitää tietysti muistaa, että siviilirekisteriin kuuluminen ei kaikkien kohdalla tarkoita ateistista maailmankatsomusta.)

Sulhasen kotipaikkakunnalla Kirkkonummella. Helsingissä tosin asutaan, joten kovin kauas ei tarvitse mennä.

- Keitettyjä perunoita kuutioina - keitettyjä kananmunia palasina/silppuna - sipulisilppua (raakaa sipulia) - säilykeherneitä - majoneesia - suolakurkkuja kuutioina Määrillä ei mitään erityisen suurta väliä, sekoitetaan keskenään. Ulkonäkö suhteellisen samanlainen kuin tavallisessa perunasalaatissa eli perunat pääosassa. Ohjeen opin ollessani Venäjällä vaihto-oppilaana lukioaikanani. Tarjoilin salaattia yo-juhlissani ja viimeksi tupareissa. Käy erinomaisesti kaupaksi. Ei ole yhtä "äklöä" kuin perinteinen perunasalaatti, vaan pystyy syömään pääruokanakin(kunhan ei liioittele majoneesin määrässä).

Viherpipertäjä???? En kyllä itseäni tuosta sanasta tunnista, armeijakin käytynä, jääkiekkoa pelasin nuorempana ja työssä olen alalla, joka on hyvin miehinen... Niin - ja ääneni meni viime vaaleissa kokoomukselle. Mutta lihaa en syö. En punaista enkä valkoista. Lihaksi luen sellaisen, joka osaa (tai on osannut) kävellä. Syy tähän on hyvin simppeli. Äitini on ikänsä ollut kasvissyöjä eettisistä syistä. Ja luonnollisesti myös sitten on valmistanut minulle lapsena kasvisruokaa. Kun en lihaa ole tottunut syömään, niin tietenkin se maistuu pahalta. Kokeilin armeijassa ollessani kerran maistaa lihamakaronilaatikkoa (puolustusvoimat tarjoaa myös kasvisruokaa!), josta sain kamalat vatsanväänteet. Eli elimistöni ei ilmeisesti siis sulata lihan proteiinia enää, koska lihaa en ole ikinä syönyt. Tämä on oma päättelyni. Eli olen kasvissyöjä siksi, että liha on pahaa. Kalaa syön silloin kun huvittaa. Liivatetta en karta, ihan siitä syystä, että esim. jogurtti, johon liivatetta on käytetty, ei maistu lihalle. Luonnollisestikaan. Sama juttu eläinperäisen juoksetteen kanssa. Eipä tuo lihan hyljeksintä ole koskaan ollut mikään suuri ongelma. Kaikkialla lähipiirissä asiaan on suhtauduttu järkevästi. Juhlissa en ole koskaan ilman ruokaa jäänyt. Minulla on myös muutamia ruoka-aineallergioita, joidenka vuoksi ruokailutottumukseni ovat tavanomaisuudesta poikkeavat. Ja olenpa vielä absolutistikin... Eli kaikki nuo menevät yleensä samaan piikkiin. Ei kukaan jaksa ihmetellä yhtä osaa ruokarajoitteisuudestani - eli kasvissyöntiä. Nämä keskustelupalstat ja julkisuuden kommentit ovat sitten eri asia. Ihmisillä kun on tuo outo tapa lokeroida muita. Jos et syö lihaa, niin se tekee sinusta vihreitä äänestävän kettutyttö-luomuviljelijän, jolla on hennalla värjätyt rastat... :

:-? > KYLLÄ! Minulle tulee ainakin yksi kaaso ja sulhaselle bestman. Miksei voisi tulla???? Aivan samat tehtävät heillä on kuin jos meille tulisi kirkollinen vihkiminen. En oikein ymmärrä kysymystä...

Aamen! ;D Asia koskettaa minua siinä määrin, että olen itse syntyperäinen ateisti. En siis koskaan ole kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan (=minua ei siis ole kastettu, konfirmoitu tms.). Sulhaseni taas on ev.lut. seurakunnan jäsen. Meidät vihitään siviilimenoin. En voisi ikinä kuvitellakaaan, että ottaisin aktiivisesti osaa uskonnolliseen toimitukseen. Eli voin siis olla kristillisissä (tai muslimi- tai hindu-) hautajaisissa tai häissä vieraana, mutta vain seuraamassa. Eli virsiä en laula, en osallistu rukouksiin yms. Miksi osallistuisinkaan? Eli tästä syystä en todellakaan halua seremoniaa, jossa on elementtejä, joita pidän epäuskottavina. Siunauksessahan on käsittääkseni rukous, virsiä ja muuta uskonnollista - ei kai se muuten siunaus olisikaan! Sulhanenkaan ei varmasti haluaisi siunaustilaisuutta, jossa morsian istuisi hiljaa penkissä ja katselisi kattoa! Sama juttu kun kävin asepalveluksen. En olisi ikinä voinut osallistua sotilasvalaan (tein juhlallisen vakuutuksen), sillä en olisi voinut vannoa jotakin sellaisen nimeen, johon en usko. Jokainen tietysti tekee omat ratkaisunsa, mutta epäilenpä, ettei kovinkaan moni oikeasti ateisti halua uskonnollista seremoniaa. Ei häihin eikä hautajaisiin.

Pukua en ole vielä hankkinut, mutta se tulee olemaan valkoinen. En pidä oikein noista perinteisistä hääkengistä, olen nähnyt ehkä yhdet, jotka olisin kelpuuttanut. Muutenkaan en pidä järkevänä maksaa yli 100 € (rumista) kengistä, joita käyttäisin väin yhden päivän. Tämä ketju antoi rohkeutta haaveilla värillisistä kengistä. Tarsalalla on useita mieleisiäni, vaaleanpunaiset kimppuun soinnutetut kengät voisivat olla kivat!

En voisi kuvitellakaan hankkivani lasta ennen avioliittoa. Syitä tähän on useita. 1) Mielestäni tuo isyydentunnustaminen on vähintäänkin nöyryyttävää lapsen äitiä kohtaan. Aivan kuin naimaton nainen olisi joku "jakorasia", jonka lapsen isästäkään ei voi olla varma. Ja sitten pitää vieä jollekin sossutantalle vakuutella, että kyllä tuo se isä nyt ihan varmasti on... > 2) Juridiset syyt, kannattaa olla naimisissa. Aivan kaikkien kannalta. Avopuolisot eivät kuitenkaan ole lain edessä lähiomaisia, vaan täysin toisilleen "vieraita" ihmisiä. Ja elämässä voi aina sattua jotain... :'( 3) Jos on valmis hankkimaan lapsen, miksi ei olisi valmis sitoutumaan? Avioeron voi aina ottaa, mutta lapsestaan ei voi erota. Mielestäni olisi huolestuttavaa, jos mies olisi valmis saamaan lapsen, mutta ei haluaisi minua vaimokseen. 4) Yleinen suhtautuminen avioliittoon. Vaikka olemme kihloissa ja avoliitossa, niin silti olen muiden silmissä vain tyttöystävä. Kyllä sanalla vaimo on aivan erilainen merkitys kuin tyttöystävällä. Niihin A- ja B-kysymyksiin vastaisin, että jos nyt tulisin raskaaksi, niin häitä aikaistettaisiin. Tosin teoreettine kysymys, sillä lääkityksieni takia joudun harkitsemaan raskauden ajankohdan hyvin tarkkaan. Eli lapsi ei edes voisi tulla yllätyksenä. Jos kuulisimme, että toinen ei voisi lapsia saada, niin sitten ehkä jäisimme lapsettomaksi. En osaa sanoa. Elämä ei kuitenkaan mene aina suunnitelmien mukaan ja kaikkeen ei voi varautua. Adoptiokin on vaihtoehto. Ja loppukaneettina vielä, että jokainen tallaa tavallaan. Eli en siis tyrmää toisten ratkaisuja tai pidä niitä väärinä. Jokainen toimii eri motiiveilla. Tämä on oma mielipiteeni. Ja onneksi myös mieheni.

Valssi - muusta ei edes keskusteltu! Muoks. Näin se mieli voi muuttua, nyt viime metreillä haeksitaan häähidasta!

Ensimmäinen kerta, kun kuulen vihkiryijystä ja/tai -huovasta... Eli tuskinpa meille ainakaan tulee.

Tyhmä kysymys varmaan, mutta onko tuo korsetti aivan terveellinen? :-[ :-? Tulee vaan mieleen omat historianopinnot, joissa puhuttiin mm. naisten korsetin aiheuttamista sisäelinvaurioista 1800-luvulla... :-/ Näyttää kyllä varmasti kivalta, mutta miltä se tuntuu? Itsellä on noita lantionseudun/alavatsan kroonisia ongelmia ja mietin vain, että alkaako korsetti ahdistaa tai puristaa liikaa?

Ei ilmeisesti tiennyt! Tiesi kyllä, että luen näitä juttuja, mutta kun kerroin saaneeni vastauksen johonkin kysymykseeni, niin kommentti oli: "ai, mä kun luulin, että sä vain luet niitä juttuja, etkä kirjoittele itse..." :

Edellisiä kannatan... Aika katastrofaalinen olisi hääpäivä, jolloin pitäisi juosta vessassa tai sitten liian hyvän nesteenpoiston seurauksena tulisi lähtö sairaalaan nesteytykseen... :'( Nestehukka nimittäin tulee hyvin helposti. =JUOKAA VETTÄ!!!!

Ei tule. Ei oikein sovi juhlamme tyyliin ja luulenpa, että tuon informaation saamme muutenkin esille. En muuten ole koskaan ollut häissä, jossa olisi ollut häälehti. Lisäksi kaiken valmistelujen alle hukkuu muutenkin... :

Täysin valkoinen perinteinen hääpuku. Ja huntu!

Meillä on aika pitkälti sama tilanne. Eilen illalla kysyin sulholta, että tuleeko meille mahdollisesti morsiuskaari (meillä on vihkiminen hääpaikalla ja jotenkin sinne pöytien väliin pitäisi tehdä joku oma tila vihkimiselle). Sulhanen kääntyi katsomaan minua hitaasti ja totesi "Morsiuskaari? Ja mikähän ihme se sellainen on?" Keskustelu morsiuskaaresta loppui siihen. Muutenkin homma menee meillä niin, että minä ideoin ja sulhanen kommentoi, mikäli kokee asian merkitykselliseksi. Pukuni haluaa kuulemma arvioida (menemme yhdessä shoppailemaan) ja hääkakkuna pitää olla mansikka- tai kinuskikakku. Häämarssit, -valssit ja muut aiheet menevät tähän tyyliin: "Ihan sama, sinä sen kuitenkin päätät..." Pirttihirmun vikaa???!!!