Voi kamala mitä luettavaa!!!! Olen todella pahoillani kaikkien teidän puolesta. Meillä ei toistaiseksi ole tullut suurempia ihmettelyjä vastaan (tosin hääkutsujakaan ei ole vielä lähetetty). Ainut ajatelematon kommentti tuli sulhon bestmanilta, joka totesi, että minulla ei sitten vissiin ole valkoista prinsessahääpukuakaan... No, mies sitten kyllä oikaisi asian välittömästi. Omat sukulaiseni eivät uskonnollisia häitä edes voi odottaakaan, koska meillä tuo ateismi tulee jo äidinmaidossa. Sulhanen kuuluu valtionkirkkoon ja siitä emme ole vielä täysin varmoja, tietävätkö hänen sukulaisensa uskonnottomuudestani. No, jokatapauksessa, kirkkovihkiminen ei edes olisi mahdollista, joten noita juttuja on aivan turha edes pähkäillä. Mielestäni nuo typerät kommentit saa jättää omaan arvoonsa. Olisivatko ev.lut. kirkkoon kuuluvat esim. valmiita menemään naimisiin muslimimenoin? Tai vaikka sitten tämä perinteinen: kääntymään vaikka muslimiksi tai hinduksi häiden ajaksi? Sitä sopii heiltä kysyä, jos muiden aatemaailmaa käyvät arvostelemaan. Itse olen sen verran ehkä jo tottunut noihin ihmettelyihin uskonnottomuudesta, joten asiattomuudet eivät enää saa otsasuontani tykyttämään. Koulussa ihmeteltiin elämänkatsomustiedon tunteja (paitsi lukiossa), kaverit eivät voineet ymmärtää, miten jollakin ei ole kummeja tai vaikka kastemekkoa kaapissa, armeijassa piti hakea vapautusta uskonnon tuputuksesta ja jotkut ihmettelivät, miten jaksaa lähteä niin vaikean byrokratian rattaisiin... Eipä enää paljon hetkauta. Ja toisaalta, ajatelkaapa asiaa näin: kyllä varmasti myös esim. juutalaismenoin vihittävä saa oudoksuntaa osakseen tai ihan kuka tahansa "erilainen". Uskonnottomat nyt vaan ovat vähemmistö. Enemmistön ehdoilla sitä kuitenkin demokratiassa mennään, halusi tai ei. :-/