Malssi

^ Harjoitus tekee mestarin. Kun vertaan omia ensimmäisiä ja nykyisiä kukkia, niin ero on ihan valtava. Kannattaa siis vaan ihan rauhassa "tutustua materiaaliin", kyllä se siitä lähtee!

^ Entäs, jos joillekin tulee tasapeli? Mun mielestä 10 kysymystä olisi maksimi, nimim. "kokemusta on", vaikka pöytäkoot olisivatkin sellaiset, että kaikki saavat miettiä vastausta. Ja kannattaa tosiaan pitää yleensa huolta siitä, että vanhempien pöytään ei vahingossakaan eksy vastauslomaketta, ei ole oikein mukavaa sitten "palkita" sukulaisia ja vain kiittää muita vieraita hyvästä pelistä...

Ihmeessä, laita vaan anoppivisa kiertoon! Kaikilla oli tosi mukavaa, anopit mukaan lukien.

Kyllä minäkin panostaisin enemmän niihin "pysyviin" asioihin, kuten valokuvaukseen ja sormukseen (-ksiin), kuin ruokaan. Joskus ollaan heitetty miehen kanssa ilmoille ajatuksia häistä ja jokin pieni maalaistalo tai "kartano" kiinnostaisi hirveästi. Ruoaksi ollaan sit heitelty ajatuksia keitosta. Keitto on hyvä valinta ilman muuta, ja kaikkia ei tarvitse miellyttää. Joillekin se voi tietty tuoda mieleen sen, että "ruokaan ei haluttu panostaa rahaa", mutta mitäs sitten. Niille, jotka siitä uskaltavat avautua, voi sanoa, että haluttiin panostaa enemmän meidän yhteiseen avioliittoon tästä lähtien ("että revi siitä"). Jos joku avautuu etukäteen, niin voit tietty pyytää häntä sijoittamaan puuttuvan tonnin, jos päivän menu häntä kovasti häiritsee... Ja kuten joku sanoikin, jos suomalainen on tyytyväinen, se kertoo siitä kahdelle - jos tyytymätön, siitä kuulee kaksikymmentä. Joten kannattaa unohtaa, jos joku jotain negatiivista sanoo.

Hmh, mä ostin muutama kuukausi sitten aidot Uniquet Sokokselta, ja ajattelin totutella niihin kaasoilua varten. En tiedä, onko kellään muulla tätä ongelmaa, mutta mulla ne irtoavat, vaikka mitä tekisin, heti, kun tulee vähänkin kuuma. Ne siis jotenkin kostuvat (lue: hiki tulee) ja lopsahtavat irti. :huh: En sit laittanut niitä häihin - ois se ollu pikkasen noloa, jos hameen alareunan alta oiskin yhtäkkiä kuoriutunu kaksi irtotissiä... Eli kokemuksia kaivattais tästäkin asiasta.

Öh...mun mielestä 50 euroa on vierailta iso summa. Ap:hen sen verran, että kyllä mä joutuisin kuitenkin myös hetken jos toisenkin sulattelemaan sitä, jos omilta tai puolison vanhemmilta tulisi viisikymppinen. Mutta sulateltavahan se kuitenkin olisi (vaikka sitten kuinka ihmetyksen kera). Ei opiskelijana kyllä ihan rahoissa heiluta, paitsi ehkä sitten, jos jatkuvasti nostaa opintolainaa ja on töissä. Täysipäiväisenä opiskelijana (ilman lainaa) mulla ei tosiaan olis viittäkymppiä antaa lahjaksi, oli se sit kuinka noloa tahansa. Vaikka mun lahjat voi olla pieniä, niin ne on täydestä sydämestä annettu. Ja arvostaisin itse lahjaksi saatua viisikymppistä suunnattomasti. Appi- ja omiin vanhempiin tulee kyllä vielä sen verran, että haluaisin heidän mieluummin osallistuvan häiden kuluihin niin halutessaan, kuin antavan jonkin lahjan. Sitäkin ap ihmetteli, kun ei sieltä suunnalta ollut otettu osaa järjestelyihinkään.

Olin avokin kanssa juontajana viime kuussa avokin siskon häissä. Yksi suosituimmista ja naurua herättäneimmistä ohjelmanumeroista oli peli nimeltä Anoppi. Anopit laitettiin selät vastakkain istumaan ja molemmat sai kyltit "morsiamen nimi" ja "sulhasen nimi". Sitten kyseltiin kysymyksiä "Kumpi inhoaa kotikaljaa?", "Kumpi on muuttanut useammin?", "Kummalla on enemmän serkkuja?", "Kumpi imuroi useammin?" ja anoppien tehtävä oli arvata kummasta on kyse. Kilpailun ollessa kyseessä oikeasta vastauksesta sai aina pisteen. Kovan kaksintaiston jälkeen toinen anopeista julistettiin voittajaksi. Ohjelmanumeroon kuului voittajaksi julistamisen yhteydessä ojennettava diplomi "Onneksi olkoon, sinä olet 'Anoppi, joka tiesi liikaa'!" Diplomin olivat allekirjoittaneet kaasot ja bm:t (molempia kaksi). Voittaneen anopin "JES!"-ilme muuttui "täh?"-ilmeeksi, kun diplomi luettiin ääneen. Homma toimi kuitenkin huumorilla ja pidin itse tärkeänä sitä, että myöskään "vähemmän" tiennyt anoppi ei saanut nenilleen ja ollut pelimielessä "huonompi pelaaja". Mut suosittelen! :D

Mahtaako joku tietää, saisko Stockmannilta noita stripsejä? Muutama kuukausi sitten Tarjoustalo markkinoi Rembrandtin stripsejä täällä Turussa, mutta en ehtinyt ajoissa ostoksille ja Tarjoustalo ei sit ole saanut tilattua maahantuojalta lisää...

Mun mielestä kaikkien aikojen paras täyte on banaani-ananas. Banaania haarukalla murskaksi ja sekaan ananasmurskaa (ja kenties hieman sitruunaa, niin täyte ei tummu, vaikka ei se mustaksi , eikä lähellekään, muutu ilmankaan). Kakun voi myös kostuttaa ananasmehulla. Kerros kyseistä seosta ja päälle kermavaahtoa (tai Flora vispiä, se on parempaa koostumukseltaan ja mielestäni myös maultaan). Täyte saa monilta kehuja raikkaudestaan, ja etenkin siitä, että sopii hyvin aikuiseen makuun (miksei tosin lastenkin, heiltä ei vaan ehkä yhtä herkästi tule mielipidettä).

Tässä ois muutama, joita soveltamalla saattais saada jotain aikaan: Ekaks tällainen matala "rusetti"-tyylinen, johon saa keskelle laitettua koristeen. Sit ois tällanen pyöreä... Ja tällaisia, nää on mun mielestä kauniita. Edelliset kaikki englanniksi. Sit amoriini.comin sivustolta löytyy vanha keskustelu samasta aiheesta. Siellä joku on skannannut ohjeita askartelun pikkujättiläisestä, mut laitan tähän vaan linkin sinne, ettei tästä mitään oikeusjuttua tuu Eli tässä: melkein sivun alareunassa. Muok: kirjotusvirhe.

^ Edellinen kuulostaa mukavalta! Sen verran vain lisäisin siihen, että lopun Yourselves kirjoitetaan yhteen.

^Kiitti vastauksesta! Väri lienee karmiini, siis karmiininpunainen... Joo, itse oon just lapsuuden jämävärejä käyttänyt aluksi. Pitääpä mennä vierailemaan Suomalaisessa sit, sais ostettua vaan just niitä nappeja, joita tarttee.

Tarkennan vielä kysymystä, eli minkä merkkisiä värejä? Ootko ostanu jostain yksittäisiä vesivärinappeja (ja saakohan niitä esim. Suomalaisesta kirjakaupasta? ), vai onko nuo värit ihan "paletissa" kiinni? Itsekin värjäsin nimittäin aluksi vesivärinapeilla ja niistä tuli mielestäni parempia, kuin Tiimarin "nestemäisillä" väreillä. En vaan keksinyt, mitä olisin tehnyt ylijäävillä sinisillä ym. väreillä, joten oli pakko vaihtaa sit noihin Tiimariversioihin.

Amondae, sulla on tosi kauniit värit! Mitä värejä oot käyttäny noihin? Tosi hienoja!!! Korttien saajat ilahtuu varmasti tosi paljon!

Samaa mieltä, kuin edellinen, eli ei voi.

Ruoat voi jakaa osiin sen mukaan, ovatko ne kylmiä vai lämpimiä ja suolaisia vai makeita. Esimerkiksi ensin voisi mainita salaatin/-t, kylmät kalat jne., sitten lämpimän pääruoan ja halutessa voi lopussa mainitan hääkakun (tai jos on erillinen jälkiruoka, niin sen ensin). Ruokien perään voi laittaa suluissa esim. (L, G), ja merkkien selitykset loppuun, jos tilaa jää. Pöydässä olevat laput toimii tietty myös, makuasia... Viinien nimet voi mainita halutessaan, ainakin itse tykkäisin nimistä (jos vaikka haluaisin ostaa samaa, tai sitten ihan mielenkiinnosta). Jos alkumaljatiedot mahtuvat, niin nekin voi laittaa, mutta menun luulisi vievän tilaa ainakin jonkin verran A4-paperin kolmasosasta?...Toivottavasti oli edes vähän apua.

Edit. Tärkein unohtui, eli tosi kauniita on! Ja mun mielestä on ihanaa, että ne on erilaisia! Satiininauha vetää monet nestemäiset (tussi)värit itseensä hassusti, reunoista tulee suttuiset. Tai pikemminkin sellaiset "viivaiset" ulospäin. Kohovärit voisivat sopia, tai ehkä jotkin kangasvärit. Satiininauhan alle voisi taittaa pahvinkin, sillai vaakasuunnassa tms., että toinen puoli on nauhan alla ja toinen päällä nimeä varten.

^^ Huh, olipas listaa... (Edit: OT, mutta suosittelisin hommien luottamista bestmanillekin, vaikken tilanteestanne toki tiedäkään...) Itse ajattelisin, että lähinnä haluan kaason pitävän omat jalkani maassa, koska huikentelevaisuuteen ja paisutteluun on itsellä taipumusta. Haluan kuitenkin, että kaason koko aika ei mene häiden ajatteluun, suunnitteluun ja soittelemiseen paikasta toiseen. Ajattelinkin pyytää siskoani, jonka tiedän saavan minut suht rauhalliseksi tilanteessa kuin tilanteessa. Pukeutumisapua, kyydin kampaajalle ja hieman organisointiapua juhlapaikalla (lähinnä lahjapöytä ja vieraskirja) toivoisin myös saavani sitten joskus.

Kyllähän se tosin "paikkakortittomissa" häissä tuppaa käymään niin, että parit menevät vierekkäin...eli se varmaan monista tuntuu "kivemmalle", etenkin, jos ei entuudestaan muita paljon tunne. Ei se ole ainakaan meitä silti estänyt tutustumasta muihin.

Toki, tässä vielä erikseen: http://haha.nu/creative/how-to-make-roses-from-maple-leaves/

Sain toissapäivänä väsättyä noista ruusuista jo pitkään toivomani ovikranssin (en muista, onko mulla koskaan ennen edes ollut sellaista). On tosi mukava tulla kotiin, tulee niin hyvä mieli, että on saanut jotain kivaa tehtyä! Muoks: Tossa kuvassa yks ruusuista tosin repsottaa, mutta kääntelin sen sit myöhemmin oikeampaan asentoon.

Jos olette menossa Tallinnaan ostoksille, niin toinen, ainakin itse hyväksi koettu vaihtoehto on myös puolikuiva Odessa, jos ei ihan kuivaa kuoharia halua.

Täältä Turusta ainakin löytyy kastanjoita, joita voi hyvin kuivata koristeeksi (sopivat myös lasipurkkeja täyttämään). Kaikenlaisia oksia voi tietty myös kuivata ja halutessaan esim. spreijata, osan voi kuivata marjoineenkin (pihlaja ym.). Poimimiseen täytyy tietty kysyä lupa, jos ei "omia" puita ole... Tässä vielä yksi linkki, jonka löysin taannoin, jospa siitä sais inspistä. Eli "näin teet ruusuja vaahteranlehdistä". Ruusuja vaahteranlehdistä

Salza08: Pajua voi tarvittaessa myös liottaa vuorokauden tai pari esim. vauvan ammeessa, jotta sitä voisi punoa myöhemminkin. Riippakoivun oksista voisi tulla myös hyviä kranssipohjia, kun ne sitoo kukkalangalla.

Minä menin kyllä viimeksi kimpunheittoon mukaan, vaikka kihloissa olenkin. Hääpäivä ei tosin ole vielä tiedossa. Tuohan se kimppu onneakin! Ja jos kukaan ei tiedä, että teillä on jo päivä sovittuna, niin jos kuitenkin kimpun nappaat, käy ainakin toteen se ennustus, että teillä on seuraavat häät. Muoks. Hirmu vaikeita lauseita, piti vähän selventää...