wee

Mitä sanoo etiketti kellon väristä (hopea/kulta / muu, mikä?) entä mallista (kannella vai ilman)? Minkä kokoinen pitää olla? Onko eroa jos käyttää akateemisessa tilaisuudessa tai häissä? Mitä muuta pitää tietää?

^ ja ^^ Uskoisin, että 99% käyttää alusvaatteita arkenakin, joten järkiostos!

Kuulin tästä nyt ekaa kertaa.

Mut joo... taidan olla vähän liian vanha näihin tämmöisiin...

Ainoastaan "alkuperäinen Bridezillas" eli Season 1 kiinnostaa: se on mulla videolla ja parin vuoden välein katselen. Vaikka siinäkin oli jo annos ilkeyttä, se ei mielestäni ollut kuitenkaan vielä tätä nykymenoa: Mun mielestä noi usalaiset hääohjelmat on nyt tehty hätäisesti pelkkä sos.porn. mielessä, mikä ei ole minusta viihdyttävää. Ihan tarpeeksi sitä kissatappelua ja paskanjauhantaa on muutenkin joka paikassa. En tosin muutenkaan ole mikään realityn fani. Suomalaisiakaan hääohjelmia ei tule enää seurattua, joskus vahingossa näen sieltä täältä jotain. Mutta toki rouvat saa katsella siinä missä morsiot ja sinkutkin.

Ja loppuviimeksi; sano ihan pokalla sille tilojen vuokraajalle, että sä olet jo ottanut yhteyttä asianajajaan ja homma lähtee pyörimään lakiteitse, mikäli hän haluaa siitä kärhämöidä. Periksi ei saa antaa, jos kerran tietää olevansa oikeassa.

Kuluttaja-asiamieshän on näitä asioita varten

Yllä olevien kanssa samaa mieltä. Älä anna periksi.

Eikös teillä ollut ongelmia jo ihan alusta asti tän vuokraajan kanssa, vai muistanko väärin?

-- ymmärrystä ei riittänyt kun oma vaatimaton kosinnan tyyppinen olisi vain se ainoa oikea, eikä kukaan muukaan saisi haluta yhtään enempää.

Näitä viestejä luetaan ja tulkitaan näköjään monella eri tavalla. Itselleni on noussut päällimmäiseksi mieleen ajatus siitä, että jotkut saattavat odottaa olosuhteisiin nähden hieman liikoja kosinnalta (tyyliin kosinnalle vuokrattu tila kadunvarsimainoksesta ja Alkon kallein samppanja). Mikä minusta taas on eri asia kuin se, että vain vaatimaton kosinta tai yhteinen sopiminen olisi se ainoa oikea tapa.

Se kyllä on taivahan tosi, että ajatuksenlukijoita on aika harva ja miehistä vielä harvempi, joten suu auki ajoissa.

edit. lisätty pari sanaa

Jos lompakko on heikolla hapella (häihin pitäisi säästää mutta pää pitäis pitää kunnossa )

ja jos "amiksen" Oppitukka on taas täyteen buukattu, niin edullisia kampaamopalveluita

löytyy vielä kevättalven-kevään(-kesän?) 2011 parturi-kampaamo TopStudion Hiusmuotoilukoulusta, Niskakatu 14.

Toki työskentely kestää pitempään kuin kauemmin alalla olleilla, mutta itse ainakin olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen, kun kävin tänään leikkauttamassa hiukset 13 eurolla (vaikka aikaa menikin 1h 45min; ehdinpähän lukea monta Cosmoa ). Opiskelijat tekee työt valvotusti kuten muissakin vastaavissa paikoissa.

^ Ei v*ttu!!

Kaley Te törkeät huomionvarastajat! Piiskaa teille! Nyt HETI pyytämään anteeksi miehesi serkulta. Itse asiassa perutte kihlauksenne ja järjestätte juhlat miehen serkulle ja sen hoidolle poikaystävälle! Toivottavasti olet jatkossa edes hieman hienotunteisempi. Sääliksi käy sitä tyttöparkaa.

Siis tosiaan käy sääliksi sitä tyttöä...

Kyllä minun mielestäni. Häät on hienot juhlat, joissa omasta mielestäni juhlapari tarjoaa ruuat, ja siihen kuuluu, että otetaan huomioon toisten tarpeet (allergiat yms, ei siis nirsoiluja).

No nimenomaan tuollaisen nirsoiluvaikutelman tästä sain:

tämä ihminen on aika vainoharhainen ruokiensa suhteen ja myös nirso, joten hän ei todennäköisesti uskaltaisi kuitenkaan syödä mitään pitopalvelumme antimia, paitsi ehkä keitettyjä perunoita, ja niitäkin varmaan vain jos hän saisi ottaa ruokaa ensimmäisenä, ettei kukaan muu vain ole koskenut lautastaan ruuan ottimilla, ettei niihin olisi tarttunut mitään sopimattomia aineksia.

Mietin, että olisiko valtaisan tökeröä ehdottaa hänelle, että hän toisi omat eväät mukaansa varmuuden vuoksi?

Olisi se kyllä aika tökeröä.

Todellako?

tämä ihminen on aika vainoharhainen ruokiensa suhteen ja myös nirso, joten hän ei todennäköisesti uskaltaisi kuitenkaan syödä mitään pitopalvelumme antimia, paitsi ehkä keitettyjä perunoita, ja niitäkin varmaan vain jos hän saisi ottaa ruokaa ensimmäisenä, ettei kukaan muu vain ole koskenut lautastaan ruuan ottimilla, ettei niihin olisi tarttunut mitään sopimattomia aineksia.

Mä soittaisin ko. hlölle ja kysyisin, miten hän haluaa ruokansa suhteen meneteltävän. Näin mä tein meidän häissä yhden kasvissyöjäperheen kohdalla (kerroin menun ja kysyin, löytyykö siitä tarpeeksi). Jos menee turhan monimutkaiseksi, niin vois kysyä, miten on yleensä juhlissa tehnyt, onko ottanut omat eväät vai..? Jotkut nimittäin ottaa.

"hyi romantiikkaa ja ruusuja, alasti sohvalla saunan jälkeen töksäytetty 'pitäiskö kirkko varata' oli niin meidän näköinen 'kosinta' että".

Uuh, mikä kauhukuva!

Mä luin jostain, että Hedmanien (Anne ja Jari) ensimmäinen "eroyritys" jäi pelkäksi yritykseksi, koska toiselle osapuolelle ei saatu erohakemusta tiedoksi. Voiko näinkin käydä? (Iltapäivälehden tarinan väritystä vai totta? )

^ Nainen kosii = ero tulee?

Ensin puhutaan jalometallien ekologisuudesta ja sitten laitetaan muovinen --

No mut kato hei, jos tässä on kyse semmoisesta leipäpussin sulkijasta? Siinähän on enempi muovia kuin metallia ja päiväyskin valmiina. Kierrätystä, you know.

Niin ne asiat puhumalla selviää. Ihanaa häiden odotusta teille!

Mun mielestä siinä vaiheessa kun ollaan menossa naimisiin, niin asioista pitää voida puhua ilman, että toinen uhkaa erolla. Tulevaisuudessa teillä on edessä vielä monta kompromissia, keskustelua ja sopimista, joten asioista puhuminen on hyvä aloittaa jo nyt.

Tästä keskusteleminen mieheni kanssa epäilyttää. Viimeksi nopeasti etenemisestä puhuessani (olisiko ollut helmi-maaliskuu) hän luuli minun peruuttavani häät. En tiedä mitä järkeä olisi satuttaa miestäni puhumalla tästä asiasta, jos en ole oikeasti aikeissa peruuttaa tai lykätä häitä. Jos vaan puhun siitä kuinka nopeasti tämä tuli, jää mieheni mieleen avioiduttuamme kuinka en ollut valmis menemään häneen kanssaan naimisiin kuin avioidumme, vaikka silloin nauttisin hänen vaimonaan olemisesta. Olisi ajattelematonta aiheuttaa tuollaisia tunnontuskia toiselle. Puhumme kyllä asioista paljonkin, mutta en tiedä mitä tai miten tästä puhua. Jos puhuisin, tuntuu siltä että keskustelu ei päädy mihinkään, satutan vain miestäni.

Minulle nousee tästä mieleen eräs tuttavani, nainen, joka vielä 60-vuotiaana suojelee miestään. Hän vaihtaa puheenaihetta, jos aletaan lähestyä miehelle kipeitä asioita (jotka ovat 40v vanhoja), siloittelee ja tasoittelee ikäviä asioita. Ajattelitko sinä tehdä näin "kunnes kuolema teidän erottaa"? Olet yli 20v, joten ette sulhasesi kanssa ole mitään teinejä enää. Asioista pitää voida keskustella, kuten Napsu kirjoitti. Mikä on tilanne sitten, jos tulee isompia kriisejä? Lakaistaan ne maton alle? "Mä haluan sun kanssa lapsen nyt heti tai sitten en ollenkaan, se on joko tai, heti rojut ränniin tai mä meen laitattaa piuhat poikki, jos et halua kanssani lasta nyt niin miksi haluisit myöhemminkään."

Jos minua olisi alettu painostaa liian pikaiseen avioitumiseen, olisi voinut jäädä häät pitämämättä, vaikka mies onkin aivan ihana. Se on kahden kauppa, joka suhteessa, eikä niin että toinen sanelee ehdot.

Lisäys:

Mieheni ei ole uhannut minua kertaakaan erolla. Ei ole sanonut mitään tyyliin mene kanssani naimisiin tai eroamme. Ei. Hänestä vain tuntuu, että jos en tahdo mennä hänen kanssaan naimisiin, miksi haluaisin olla hänen kanssaan. - - Hänestä se tuntui siltä kuin en haluaisi häntä.

Mielestäni tässä on kyse lähestulkoon samasta asiasta - sitä ei vain sanota suoraan.

Adamsson tai Kurjensalo... riippuu etunimistä ja onko aikomusta oleilla ulkomailla...