Mimmmii

Meillä on vihkiminen vasta kello 16, ja koira tulee mukaan kuvaukseen sekä vihkimiseen kirkkoon. Tämä onnistuu, koska meillä on hieman reilu 1,5 kg koira. Ennen vihkimistä ja kuvauksen/vihkimisen jälkeen koira viedä joko mummolaan tai otetaan mukaan juhlapaikalle.

Itse olen myös postannut tänne aiemmin tuon Tarkkasen sormuksen, mutta viime hetkeillä muutin suunnitelmaani. Olin jo nimittäin päättänyt että teetän itse suunnitellun sormuksen, jossa keskikivi on istutettu samalla tavalla kuin tuossa Tarkkasen sormuksessa. Kultaseppä ei kuitenkaan suositellut kyseistä istutusta ollenkaan, vaikka olisi sen tehnyt mikäli olisin alkuperäisessä suunnitelmassa pysynyt. Seppä perusteli kommenttiaan sillä, että koska timantti on kovempaa kuin mikään kulta, eikä kivi tule tuollaiseen istutukseen muuten kiinni kuin noiden palkkien väliin " puristukseen ", voi kivi tippua sivultapäin tulleen kolauksen myötä. Ja kivi voi myös helposti takertua esim. paitaan tai muuhun, jonka vuoksi se voi myös irrota. Kyselin myös muutamalta muulta sepältä tätä samaa asiaa, ja he olivat samaa mieltä. Tämähän oli sitten vain muutaman sepän mielipide. Sormus on kuitenkin todella kaunis!

Itse kävin viemässä oman tilaukseni kuukausi sitten eteenpäin. Eli itse suunnittelin sormuksen kokonaan, ja siihen tulee yhteensä 54 timanttia; kaksi isompaa ja 42 pienempää. Päädyin valitsemaan runkomateriaaliksi titaanin. Runko tulee mattana, jotta timantit korostuvat hyvin. Kokonaisuutena sormus maksaa 2500€.

Itse tein päätöksen, ja teetin hääkimppuni silkkiruusuista. Kimppuun tuli 15 isoa valkoista ruusua palloksi ja varsi on päällystetty hopeanauhalla. Kimppu on kuin aito jo nyt, itse lisään vielä koristeeksi hieman kirkasta helminauhaa. Ja ikuisen kimpun hinta ainoastaan 35 €.

Tällä hetkellä sukunimeni on suht harvinainen - 837 saman sukunimen omaavaa. No koska olen aina halunnut niin, että koko perheellä on miehen sukunimi, perinteiden mukaan, otan käyttöön mieheni sukunimen. 11 kuukauden kuluttua minusta tulee Virtanen ja silloin samalla sukunimellä liikkuu 23 557 ihmistä. Hieman tämä ehkä harmittaa, koska etunimeni ei omasta mielestäni sovi yhteen tulevan sukunimeni kanssa - toisesta nimestä puhumattakaan. Enköhän kuitenkin totu nimi yhdistelmään jossakin vaiheessa.

Tiedän kyllä, mutta haluaisin ostaa sen jo tuollaisena kokonaisuutena! Tulin kyllä siihen tulokseen yön pimeinä tunteina että teetän tuosta sellaisen oman version, saa sitten uniikin version itselle.

Käyn nyt kovaa kamppailua halujeni kanssa, sillä tässä on haluamani sormus Kyseessä on siis Bridal Awards 2010:ssä vuoden kaunein sormus -voittaja Mika Tarkkasen Tunteidenvuori. Mutta mutta - sormuksella hintaa muistaakseni 8250 €. Tuolla sormuksella budjetti kyllä paukkuisi yli! Ehkä siis yritän vain hillitä halujani.

Itselläni ei ole ollut minkäänlaista ehdotonta max. summaa, jonka olisin valmis puvustani maksamaan. Halusin vain että pukuni olisi minulle juuri sopiva, minun näköiseni ja pääehtona oli se, että puvun tulisi olla hääpukujen " elämäni rakkaus ". Ja näinhän siinä kävi. Aikaisemmin olin katsellut muutamia pukuja netistä, mutta kun menin niitä sovittamaan, otimme myyjän kanssa muutamia " saman tyylisiä " pukuja, joita voisi vertailun vuoksi sovitella. No ensimmäinen puku mitä sovitin, oli myyjän mukaan tempaama, ei siis minun valintani. Mutta se oli siinä! Ensimmäisen sovituskerran, ensimmäisen liikkeen ensimmäinen puku, ja se oli siinä! Minun " elämäni rakkaus ". Ajattelin liikkeessä, että voiko se olla mahdollista, että eka puku on se oikea, mutta kyllä se näin vaan on. Puvun oston jälkeen kun katselen lehdistä pukujen kuvia, ajattelen omani olevan aina paljonpaljon parempi. Ja aina kun katson sitä, rakastun siihen uudelleen. Aivan kuten mieheeni, joka on myös ensirakkauteni, ensimmäinen avopuolisoni ja kihlattuni sekä ensimmäinen ja toivottavasti myös viimeinen aviomieheni. Hänen hymyillessä rakastun häneen aina uudelleen ja uudelleen. :-X Maksoin puvusta vajaa 800 e, ja aion häiden jälkeen pesettää puvun ja ostaa sille ison laatikon, mihin voin puvun laittaa säilöön. En halua että mahdollisesti tyttäreni käyttäisivät sitä, vaan haluan myöhemmin muistella sitä hetkeä, jona mieheni kanssa olimme yhdessä alttarilla. Haluan yksinäisiä ja haikeina hetkinä istua lattialle laatikon viereen, avata laatikon ja katsella pukua. Haluan puvun muistuttavan minua siitä, minkälaisen ihmisen kanssa elämäni retkeä kuljen. Siksi haluan säilyttää puvun. Sormuksen kanssa minulla ei myöskään ole ehdotonta maksimi hintaa, vaan teetän sellaisen sormuksen, johon jo suunnitteluvaiheessa minulle syntyy erityinen tunneside. Haluan myös sen olevan sormusten suhteen " elämäni rakkaus ". Tämän hetkisten suunnitelmieni mukaan sormus tulee maksamaan hieman alle 2000 e. Saatan kuulostaa hieman höperöltä näiden " elämäni rakkaus " -juttujeni kanssa, mutta minulle on tärkeää, että jokapäiväisessä sekä erityisissä elämän hetkissä rinnallani kulkee aitoja " elämäni rakkauksia ", joiden tiedän olevan täällä minua varten. Siksi myös kaasoni on ystävistäni se " elämäni suurin rakkaus ", jonka kanssa haluan yhdessä päiväni jakaa.

Itse oli viime kesänä häissä, joiden yhteydessä oli myös kummityttöni ristiäiset. Häät olivat kylläkin kaikkien tiedossa, joten tuosta salassa-osiosta minulla ei niinkään kokemuksia, mutta kuitenkin. Tilaisuus alkoi vihkimisellä, joka toteutettiin lyhyen kaavan mukaan. Vihkimisen jälkeen tilaisuus jatkui samantien lapsen ristiäisillä, vanhemmat siirtyivät seisomaan alttarille kasvot juhlaväkeen päin ja kummit tulivat saapuivat paikalle. Tilaisuuksien välissä ei ollut muuta kuin pieni hetki, jolloin kummit tulivat ja pappi siirsi sivusta kastemaljan oikealle kohdalle. Itse jos olisi menossa näin naimisiin, kannattaisin sitä, että vihkiminen olisi ennen ristiäisiä. En usko, että teidän vihkiminen vie mitenkään huomiota lapsesta, sillä pienet lapsethan ovat aina pääosassa, vaikkei heidän juhla olisikaan. Voisi muutenkin olla hankalampaa järjestää toisin päin, varsinkin jos haluat pitää hääpukua päällä. Toivottavasti keksitte ratkaisun ja saatte yllätettyä juhlaväen todenteolla!

Meillä on alusta asti sovittu, että minä hoidan lähes kaiken suunnittelun. Menusta olemme sopineet päättävämme yhdessä, muuten minä hoidan muut. Tämä sopii minulle vallan mainiosti, vaikka joskus saattaakin tulla sellainen puuska, että " miks et voi osallistua mihinkään! ". Ja totta puhuen, vaikka haluankin olla mieheni kanssa loppuelämän, en kyllä haluaisi viettää omia häitäni paikassa, jonka koristelu olisi suunnitteluineen ja toteutuksineen mieheni käsialaa!