ladyH

^ Kiitos jakamastasi kertomuksesta! Ihania kuvia

Voi kiitos, kiva kuulla! Kataja ei pistellyt yhtään, kun niiden alla kättä vasten oli kerros saniaisen lehtiä. Mutta heittokimppu mulla oli kyllä sitten erikseen... Juuri tuollaista kyselin tuolla silkkikukka ketjussa! Tarkoitus olisi yhdistää valkoisia silkkiruusuja (tai tulppaaneja) sekä havuja tai katajanoksia. Pixien kimppu voisi toimia esikuvana. Todella kaunis ja yksinkertainen

Myös täällä ollaan kääntymässä silkkikukkien puoleen ainakin mitä tulee morsiuskimppuun, heittokimppuun ja vieheisiin. Siitä en kyllä ole varma kokoanko itse kimput vai annanko ammattilaisen tehdä. Raumalla ainakin kaksi alan ammattilaista (tmi Tuula Heininen ja Hannele Jäntti). Onko kukaan nähnyt silkkikukkakimppua, jossa olisi jotain havuja tai katajanoksia yhdistettynä valkoisiin ruusuihin tai tulppaaneihin? Yritin googlettaa, mutta en löytönyt vielä mitään.

Käytiin katsastamassa paikka sulhon kera ja oltiin positiivisesti yllättyneitä. Se oli todella jylhä ulkopuolelta. Valtavia siirtolohkareita kasattu rakennuksen ympärille, josta muodostui "sisäpiha" ja sisääntuloportti. Linna sijaitsi kalliolla ja korkeiden havupuiden keskellä. Sisällä oli hämyistä (ehkä jopa hieman pimeää, koska kynttilät eivät palaneet). Iso takka keskellä tilaa kiinnittää ehkä ensimmäiseksi paikalle tulijan huomion. Talvella huonona puolena voi olla paikan viileys/vetoisuus? Tämä siis täysin oma epäilys, ei fakta. Ilmeisesti tila on menossa remottiin nyt talvella 2010, joten vasta keväällä myöhemmin voi tehdä päätöksen siitä juhlitaanko siellä häitämme. Varmaan kilpailutetaan muita paikkoja sillä aikaa.

Meillä on montakin laulua, jotka miellyttävät kumpaakin. Mutta ensimmäinen kappale, joka nimettiin meidän yhteiseksi kappaleeksi on Rednexin Wish You Were Here.

Haluaisin myös yllättää itseni, sulhasen ja muut vieraat laulamalla sulhaselle hääjuhlassa. En ole ollenkaan varma laulutaidoistani, enkä halua esiintyä ainakaan ilman säestystä. Kappaleesta sen sijaan olen melko varma. Ellen saa laulaa Anne Mattilan Mennyttä aikaa, niin en varmaan laula ollenkaan. Ongelmana onkin se miten saada tuohon kappaleeseen nuotit. Vai riittääkö se, että vien bändille kappaleen soittoversion ja sanat? Sanoitus on seuraavanlainen: Muistoja menneiltä vuosilta hain, etsin kansiot pölyttyneet. Valokuvia, kirjeitä joita mä sain, päiväkirjani unohtuneet. Luin kannesta kanteen ne kirjani mun, ja palasin aikaan kun ollut en sun. Ne kiviset tiet rakkauden murtamat, Kohtalo käydä tarkoitti mun. Ei mennyttä aikaa, ei takaisin saa, mutt’ miksi sen tahtoisin ees uudestaan. Tein virheitä paljon, niin kai vieläkin, mutta sinusta onneni löysin. Oli hän, joka koskaan ei kuunnellut mua, tahtoi mukana lentää hän vain. Ja toinen, johon pelkäsin niin rakastua, en tiedä ystävää sen parempaa. Ja kaikki ne kyyneleet vain vuodatin, oppiakseni nousemaan kolhuistakin. Ne tekivät minusta sen mikä oon. Kohtalo käydä tarkoitti niin. Ei mennyttä aikaa, ei takaisin saa, mutt’ miksi sen tahtoisin ees uudestaan. Tein virheitä paljon, niin kai vieläkin, mutta sinusta onneni löysin. Jään usein mä miettimään yön sydämeen, oonko ansainnut rakkauden tään. Se kuihtuuko huomenna, kuolee vain pois vai kestää tän mun elämän. Ei mennyttä aikaa, ei takaisin saa, mutt’ miksi sen tahtoisin ees uudestaan. Tein virheitä paljon, niin kai vieläkin, mutta sinusta onneni löysin. Ei mennyttä aikaa, ei takaisin saa, mutt’ miksi sen tahtoisin ees uudestaan. Tein virheitä paljon, niin kai vieläkin, mutta sinusta onneni löysin. Mutta sinusta onneni löysin.

Meidän häihin ei tule (jos minä saan päättää): - Tekohauskoja/nolaus leikkejä - Mitään vaaleanpunaista yöhk - Röyhelöitä/pitsejä morsiamen/sulhasen asuhin - Hääautoa (tai anakaan sitä ei erityisemmin koristella) - Opaskylttejä tienvarsiin Nämä nyt tulivat heti mieleen. Kaikkeen ei tietenkään voi vaikuttaa, mutta...

Mielestäni Häissämme Tulee Olla: 1. Hyvä tila/lattia tanssille 2. Erinomaista elävää musiikkia 3. Morsiamen asu on valkoinen 50-luku tyylinen (pohkeiden puoleenväliin ylettyvä) 4. Riittävän iso juhlatila, en pidä ahtaudesta 5. Talvitunnelma (kynttilät, hämärä, jätkänkynttilät ulkona, pakkanen) 6. Iloisia/tunnelmaa nostavia leikkejä 7. Ruoka/juoma hyvää ja sitä on riittävästi 8. Häävalssi "Elämän aalloilla" 9. Kirkkovihkiminen 10. Lettitiara (tai muu palmikkokampaus) En tiedä ovatko nämä nyt missään tärkeysjärjestyksessä. Uskoisin, että sulhasella on myös omia MUST juttuja, vaikka osa näistä on aivan varmasti samoja.

Vieraslista on ehkä kaikkein vaikein asia koko häiden järjestämisessä. Tai ainakin näin ennen häitä mielipiteeni on tämä (saa nähdä muuttuuko mielipide häiden jälkeen). Haluaisimme, että häihin ei kutsuttaisi ketään, jota en ole/sulho ei ole nähnyt ennen häitä. Mutta veikkaan, ettei tämä tule menemään näin, kunhan tulevat anopit näkevät alustavan listan. Maksamme itse häät, joten tulemme pitämään veto-oikeuden tähän asiaan. Siitä huolimatta tiedän, ettei ilman hammasten kiristystä selvitä. Erityisesti kaukaiset (henkisesti tai fyysisesti) sukulaiset ovat ongelmallisia. Kutsuu esim. serkun, jonka kanssa on ollut tekemisissä, mutta jättää toisen serkun kutsumatta, koska ei pidetä mitään yhteyttä. Lisäksi serkkujen mukana pitää sitten kutsua vähintään mies ja mahdolliset lapset eli kyse ei ole pienistä määristä. Lisäksi tämä vaikuttaa niin, että sulhonkin puolelta pitää kutsua serkkuja, joiden kanssa ei olla kauhean paljon tekemisissä. En kuitenkaan haluaisi olla kutsumatta ollenkaan serkkuja, mikä olisi korrektimpi tapa rajata vieraslistaa. Ahdistaa jo valmiiksi, vaikka kutsujenkin lähettämiseen on noin vuosi aikaa...

Minä pitäisin itse kaasoksi valintaa/pyytämistä suurena kunniana. Ainakin, jos selvitettäisiin tarkasti mitä morsian odottaa minun tekevän. Mutta aion pyytää siskojani nyt jouluaattona (reilu vuosi ennen häitä) kaasoikseni ja en yhtään tiedä miten he suhtautuvat pyyntöön? Tuntuisi tosi kurjalta, jos he eivät haluaisikaan kaasoikseni, mutten toivo, että he vastentahtoisesti "velvollisuudesta" siihen suostuisivat. Jännittää tosissaan heidän reaktiot Olen tehnyt heille kaason selviytymispaketit ja valtakirjat. Tosin hieman sovellettu versio, koska en odota kaasojeni raatavan ennen häitä. Toivon lähinnä, että he toimisivat hääpäivänä tukena ja turvana. Onko muita jännittänyt pyytää kaasoksi?

Koska kihlautuminen ja sitä seuraava naimisiinmeno on hyvin henkilökohtaisia päätöksiä, ei oikein ulkopuolisena voi kommentoida. Oma kokemukseni kuitenkin täsmää muutamien muiden kokemuksia alle 18 vuotiaana tehtyihin loppuelämää koskeviin päätöksiin. Itse tapasin oman kultani jo 16 vuotiaana ja seuraavaksi tulee 9 vuotta yhteistä taivalta täyteen. Itse olisin ollut niin hullu, että olisin halunnut kihlautua ja mennä naimisiinkin parin vuoden seurustelun jälkeen, mutta onneksi sulho oli fiksumpi. Mekin olemme ongelmamme taistelleet läpi ja selvinneet, mutta jälkeenpäin olen kyllä nauranut itselleni, kuinka lapsellinen olin vielä 18 vuotiaana. Tosin silloin luulin olevani kypsä ja varma päätöksistäni. Kuinka paljon onkaan elämä muuttunut niistä ajoista! Erityisesti olen seurannut pikkusiskojeni toilailuja ja sitä kuinka kypsiä he tällä hetkellä ovat päätöksineen. Tuolloin 18 vuotiaana luulee tietävänsä kaiken ja mielestäni ero nykyiseen ikääni on se, että enää en todellakaan luule tietäväni mitään, koska tiedän etten tiedä Myönnetään, että minua vanhemmat todennäköisesti ajattelevat samoin minusta (että olen lapsellinen). Jokainen pari tekee ratkaisunsa itse, eikä muilla ole siihen mitään sanomista. Mekin ollaan enneminkin kasvettu yhteen ja yhdessä ollaan aina tehty päätökset meitä koskevista asioista. Kihloihin menimme yhteisestä päätöksestä 02/08 ja menemme naimisiin, kun kymmenen vuotta seurustelun alkamisesta tulee täyteen.

Missä kuussa häänne ovat? -helmikuussa 2011 Miksi valitsitte talvihäät? yleensähän kesä on ennemmin häiden aikaa? -En tykkää kesän helteistä/sateista/itikoista ym. Hikoilen ja palan herkästi. Lisäksi rakastan pakkasia/lunta/kynttilöiden tunnelmaa. Rakastan myös talvivaatteita ja minusta upea villa/turkisviitta suorastaan kuuluu morsiamen asuun! Sesonkiajan ulkopuolella on helpompi ja halvempi saada palvelut ja tilat käyttöön. Ihmetelläänkö päätöstänne? Oletteko joutuneet selittelemään, puolustelemaan? -Koska olemme vielä olleet hyshys päätöksestämme, emme ole kuulleet vielä ihmettelyä tai kommentetteja talvihäistämme. En usko, että herättää ihmettelyä. Ja jos herättää niin en välitä. Mitä erityisiä odotuksia ja toiveita teillä oli/on nimenomaan sen suhteen että häänne ovat talvella? (esim. paljon lunta, rekiretki kirkosta jne.) -Tunnelma läheinen, koska vieraat pysyvät juhlapaikalla pienessä tilassa (eivät hajaannu ulos kuten kesällä). Toivottavasti saamme jätkänkynttilät juhlapaikan ulkopuolelle. Miten talvi näkyy häissänne? (esim. ruoassa, koristelussa, juhlapaikan valinnassa jne.) -Ainakin koristelussa tullaan käyttämään havuja ja naavaa sekä kynttilöitä. Tuorekukkia en luultavasti ota ollenkaan, koska talvella maksavat enemmän ja valikoima huonohko. Tarkoitus olisi teettää silkkikukista morsiuskimppu ym. Mikä on mielestänne parasta talvihäissä? -Erilaisuus (-> en ole ollut koskaan talvihäissä), tunnelma, en taida edes tietää vielä mikä on kaikein parasta. Toisaalta tiedän jo etukäteen muutamia heikkouksia, joita ovat mm. liikkuminen autolla talvella, todennäköisyys on suurempi saada jokin possuflunssa ym, myös vieraista jää todennäköisemmin pois väkeä viimetipassa flunssan tai muun vastaavan takia, rinnastaminen joulun juhlintaan eli ruoka ei missään nimessä saa muistuttaa joulupöytää. Minne lähditte/lähdette häämatkalle? -En usko, että teemme varsinaista häämatkaa. Ei ole vielä päätetty.

Tarkoititko Passoã likööriä? Mielestäni se on hyvää, mutta melko kallista. En kyllä sitä booliin "tuhlaisi". Me ollaan ostettu sitä muutaman kerran laivalta ja tehty drinkkejä laittaen sekaan appelsiinituoremehua, spriteä/hapollista kivennäisvettä tmv ja sitruunatiivistettä (sekä päälle jääpaloja tai murskaa). Siitä saa ihan kesäisiä drinkkejä. Tuo meidän vaihtoehto tietty on aika mieto mitä alkoholiin tulee. Tietysti makuasioista ei sovi kiistellä, mutta edullisempiakin vaihtoehtoja likööreille löytynee?

Minäkin olen pohtinut polttareita, mutta vain vähän. Aloittajan kanssa yhteistä on se, ettei läheisiä ystäviä ole. Kavereita kyllä löytyy, mutten oikein usko että heistä kukaan haluaisi järjestää polttareita? Kaasoikseni ajattelin pyytää pikkusiskojani, saa nähdä suostuvatko he. Ainakaan en odota heiltä mitää apua häiden järjestämisen suhteen. Jos polttarit tulevat, uskon, että siskoni järjestävät ne tai jotain niiden tapaista. Mutta toisaalta en sure juurikaan jos jään niitä ilman.

Olen pohtinut paljon tätä nimiasiaa. Harvinaisuus ei mielestäni ole mikään itseisarvo. Kaikille nimi kuitenkin merkitsee jotain. Minulla on melko harvinainen nimi. Sukunimeäni kantaa alle 50 Suomessa ja heistäkään kaikki eivät ole minulle mitään sukua. Etunimeni on hieman yleisempi. Tulevan miehen sukunimi taas on todella yleinen ja itseasiassa hänellä on samassa kunnassa yksi täysikaima. Sekaannuksia tulee todella usein, koska liikkuvat samoissa harrastuksissa. Isäni pyysi minulta ennen kuolemaansa, että säilyttäisin sukunimeni. Tämä ei ollut epämieluisa pyyntö, koska itsekin olen aina halunnut pitää nimeni. Kuitenkin haluasin, että meillä olisi sama nimi mieheni kanssa ja mies taas ei ole halukas vaihtamaan nimeään. Jos saamme lapsia heillä tulee olemaan äitinsä sukunimi. Olemme pohtineet myös yhdistelmä nimeä, mutta koska omat sukunimemme ovat jo valmiiksi melko pitkiä, lopputulos olisi nimihirviö. En todellakaan aio pakottaa miestä vaihtamaan nimeään, mutta harmittaa koska ainakin minulle olisi tärkeää, että perheellä olisi yhteinen sukunimi. Saa nähdä millaiseen ratkaisuun päädymme. Vielä nykyäänkin nainen on alisteisessa asemassa mitä tulee sukunimen vaihtamiseen avioliiton yhteydessä. Jos mies ottaa naisen sukunimen, niin pidetäänkö häntä jotenkin outona/heikkona? Onko toisille helpompaa vaihtaa nimeä kuin toisille? Miksi sukunimen vaihto kuuluu vielä nykyäänkin (henkisellä tasolla) automaattisesti naisen "velvollisuuksiin"?