iialiia

^^ Unskun kanssa samoilla linjoilla ollaan.

Ei siis tuntunut turhalta. Eikä se minusta ollut edes hössöttämistä..

Laahus oli, eikä ongelmia.

Kukaan ei tallonut päälle ja tanssiessa se oli minulla erillisen lenkin avulla kädessäni.

^ Meillä oli nyt kesällä häissämme kuvaajana Marko Liedes.

Mielestämme oli oikein onnistunut valinta.

Asuu Kuopiossa. Tai ainakin tuolloin asui. Mainitsi, että saattaa olla muuttoa edessä... Mutta kannattanee ehkä tiedustella, jos portfolion kuvien laatu kiinnostaa.

Saimme kuvat vajaassa viikossa ja ennen vihkimistä kävimme palaverissa läpi mitä kuvataan ja missä.

Itse juhlissa liikkui todella huomaamattomasti ja otti monipuolisesti kuvia.

En tekisi mitään toisin.

Tulihan tuota alushameeseen kompasteltua ja naama kiiltää loppuillan kuvissa, kun en puuteroinut enää, mutta pikkujuttuja..

Kaikki meni enemmän kuin hyvin.

Meillä lopulta kukat hankittiin Kuopio linja-autoaseman yhteydessä olevasta "Kukkanen" -kukkakaupasta. (hautausmaan puolella rakennusta)

Palvelu ystävällistä ja mukavaa. Myyjä jaksoi oikein hyvin jahkailujani kukkien suhteen ja osasi hyviä ideoita ehdottaa.

Sain aivan taivaallisen kimpun, vaikka sen teki toinen henkilö, kuin se jonka kanssa olin alkuun asioinut (oli siis tiedossa, että on eri henkilö sitä tekemässä).

Hintatason kalleudesta/halpuudesta en kyllä nyt osaa sanoa yhtään mitään, kun sain yhtenä häälahjana kaikki kukat.

Meillä oli sulhasella + 4 bestmanilla vieheet. (sulhasella harsokukkaa+neilikka, bm:llä "vain" neilikkaa)

Kaasoilla oli sitten rannekukat. (harsokukkaa ja... enpäs muista enää.. mitä muuta )

Itsekin rakastuin neilikkaan ja sitähän piti sitten kimppuun saada.

Tykästyin todella paljon ns. moniväriseen neilikkään (^ kuten tuossa vikassa kuvassa), ja pieni jännitys olikin, että minkä sävyisiä saadaan sitten varsinaiseen kimppuun versus suunnittelupalaverin kukkaset . Mutta ah.. tykkäsin ja paljon sitten lopullisistakin. (Kuva tuolla hortensia-ketjussa)

Itsekin haaveilin pionista, mutta kausi ehti jo tuohon heinäkuun puoleen väliin mennessä mennä ohi. (kukkakauppias olisi suostunut tekemään kimpun, jos olisin kotipuutarhasta tuonut pioneja, mutta sateinen kesä pilasi senkin mahdollisuuden..) Neilikka pelasti tilanteen.

Meillä häissä kuvasi eräs sukulaisemme, joka harrastaa videokuvausta.

Ei ollut siis ammattilainen, mutta kuitenkin on työnjälki on todella kiva. On leikannut meille usean tunnin materiaalista ihanan 1,5h mittaisen dvd-pätkän. Etenkin vihkiminen on mennyt itseltä aika ohi, joten se on ollut ihana jälkeenpäin katsoa ja kokea uudelleen.

Eli jos vain mahdollista, jonkilainen video muistona on mukava asia. (vaikka pyytää kavereita kuvaamaan puhelimella sieltä täältä pätkiä.. meillä on mm. kakunleikkuusta muutamat tällaiset loistavat kuvaukset myös)

Meillä siis oli lopulta häälehti, jossa oli

kannessa päivämäärä ja nimikirjaimemme

etusivulla tervetuloa-toivotus hääparin puolesta

sitten seuraavalla aukeamalla menu ja illan ohjelma (ei aikatauluja kuitenkaan)

sitten vieraiden esittely pöydittäin (nimi ja mitä kautta on sulhasen/morsiamen sukulainen/ystävä)

vikalla sivulla runon pätkä

Vieraat tykkäsivät kovin ja oli ahkerassa tutkailussa.

muoks. Lehtinen oli siis jaettuna jokaiselle vieraalle.

Sen verran vaan voisi sanoa, että jos musteprintterillä tuohon touhuun lähtee, varaa kärsivällisyyttä ja mustetta paaaaaljon! (Olisi ollut paljon helpompaa hoitaa se laserprintterillä/kopiokoneella.. mutta ei...)

Kampauksen teko alkoi klo 7.15.

Meikki heti perään.

Valmis taisin olla siinä puoli kymmenen pintaan..

Kampaukseni. (tai oikeastaan kuva on koekampauksesta. Oikeassa kampauksessa oli sitten hieman enemmän kiharalla tukka, mutta idea sama.)

muoks.

Huops. Tulipas iso kuva. Laitan spoileriin, niin ei tuki koko sivua.

Rakastuin hortensiaan sitten sen verran paljon, että pitihän sitä omaan kimppuunikin saada.

Mukana myös neilikkaa ja harsokukkaa.

Vieraan näkökulmasta Midgård on sympaattinen paikka.

Vieraita taisi olla noin 110. Tilaa ei ruokailleissa tällöin ollut ylimäärin, mutta mukavasti sinne kuitenkin mahtui. Ja ruokailujonoon kun mentiin pöytäkunnittain, ei pitkää jonoa päässyt syntymään.

Naistenvessoja oli kaksi, mutta ei ollut mitään ruuhkaongelmaa.

Ulkokatos on todella kiva ja pihamaa muutenkin mukavan väljä.

Tanssimaan mahtui hyvin, kun pöytiä siirrettiin pidemmiksi jonoiksi.

Kahdentoista maissa ulko-ovet vain suljettiin ja ikkunoiden eteen vedettiin verhot eli näin sisällä sai vielä soittaa sen jälkeen.

edit. Ja erityisen kätevää oli se, että Pyhän Laurin kirkosta pääsi kävellen paikan päälle, eikä vienyt paljoa aikaa.

Autolijat olivat vain pari minuuttia aiemmin perillä.

Me myös haettiin juomat "Tallinnasta" eli käytettiin Tallinkin PreOrderia.

Tilauksen pystyi tekemään kätevästi netissä etukäteen ja laivassa täydentämään (laivan kaavakkeessa vain välttämättä ei ole ihan samoja tuotteita, kuin nettisivuilla: vaihtelua oli väkevien kanssa).

Tallinnan päässä kävimme vain vahvistamassa, että olemme seuraavalla laivalla palaamassa takaisin ja lähdimme keskustaan hummailemaan.

Takasin tullessa juomat sai sitten kärryssä Helsingin päässä satamassa. Ja kärryt sitten vain kuskasi autolle ja juomat heitti kyytiin. Kuinka kätevää.

Kampaajalla join lasillisen kuohuvaa siinä ysin maissa.

Ja hieman konjakkia sitten maistoin stressaavan kaason lasista puolilta päivin.

Eli eipä siinä mitenkään viinanhöyryissä oltu vihittäessä klo 14, vaikka olin alkoholia ottanut ennen vihkimistä.

Meillä bestmaneille annettiin kuohuviinipullot. Myös sulhasen vanhemmille annettiin kuohuvaa.

Kaasoille taas annoin hieman "räätälöidymmät" lahjat, eli tyyliin yhdelle korvikset, toiselle lahjakortti tee-liikkeeseen jne.

Annoin korulahjat myös äidille ja tädilleni, jotka paljon auttoivat järjestelyissä.

muoks. Niin ja lahjat annettiin vasta häiden jälkeen, kun jokaista tapasi ilman häähulinaa.

Meillä kutsuttiin vain ne serkut ja ylipäätään sukulaiset joiden kanssa ollaan tekemisissä.

Ja kaikki kutsut eivät olleet avecillisia, vaikka olisi ollut kyseessä seurusteleva pari.

En kokisi oudoksi, että mies saisi avecittoman hääkutsun, jos en ole hääparia koskaan tavannut/kerran vain.

Meillä oli sulhasen kanssa oma kättelyjono juhlatilan terassilla, ja kun vieraat siirtyivät sisälle oli siellä meidän vanhemmilla oma jono.

Juhlien aikana ilmestyi useita ihania musiikkinumeroita+yllätysartisteja sekä puheita läheistemme puolesta.

Eli emme tieneet mitään näistä.

Ja tosiaan.. koko viikon satoi ja ko. lauantaina sää oli koko päivän juuri hyvä. (ei liian helle, mutta aurinkoista)

Miten teillä, jotka olette jo ottaneet geelilakkauksen, niin polttiko se uunissa?

Ei yleensä ole polttanut.

Viimeksi kun otin, niin poltti jokaisen kynnen kohdalla. Kuulemma geelin rakenteessa oli joitakin muutoksia tapahtunut kesän aikana.. ?

^^ Omat häät juhlittiin Fagernäsin kartanon juhlatilassa, ja meillä mahtui oikein hyvin yli 100 vierasta sinne. Eli siellä on iso yhtenäinen "sali" , johon mahtuu myös buffet-pöytä ja bändi+tanssitilaa.

Vieraat kehuivat paikkaa paljon ja sanoivat sitä juhlavaksi.

Tutulla oli vihkiminen kyseisen juhlatilan vintillä.

Ja jos sää on hyvä, on tilan yhteydessä iso terassi ja upea iso nurmikenttä.

Paikan nettisivuilla näkyy hyvin kuvaa salin koosta ym.

Hieman pitää hehkuttaa hääkampaukseni tekijää.

Eli Miia Kampaamo-Helistä loihti minulle ja kahdelle kaasolleni todella hyvät ja upeat kampaukset!

Meillä oli viralliset kuvat ennen vihkimistä.

Sulho tuli hakemaan minua pukeutumispaikasta niin saatiin myös sulhon ensifiilis-kuvat.

Virallisten kuvien otto ennen vihkimistä oli siinäkin mielessä hyvä, että jäi kunnolla vieraiden kanssa oloaikaa.

Otimme ennen kahvia perhepotretteja ym. ja kahvin jälkeen koko hääväen yhteiskuvan. Toimi hyvin siis myöhemminkin.

Suolapähkinöitä oli koko illan tarjolla.

Varsinainen iltapala oli perunasalaattia ja liha-/kasvispyöryköitä sekä ruoalta ylijääneitä salaatteja. Hyvin menivät kaupaksi.

(ruoka oli neljän jälkeen, kahvi seiskan jälkeen, iltapalan esille nosto aikaa en muista.. Oisko puolen yön maissa? Juhlittiin tuolla kahteen.)

Mulla oli osan aikaa alushame, puku tiukka merenneito..

Ihme kyllä selvisin kaikista vessakäynneistä ihan itse.