Eskimotyttö

Mun miehen polttareissa kävivät pelaamassa frisbeegolfia, kaljalla, keilaamassa, polttarisankarilla oli ns. temppurata leikkikentällä, ravintolassa syömässä ja lopuksi menivät mökkeilemään. Mökille oli järjestetty aarrejahti.

Mun kaasot, ne on vaan parhaat ikinä.

Ennen häitä kaasoja ja bestmaneja ei ole oikeastaan työllistetty kovin paljon. Hieman ovat auttaneet päätöksenteossa, parissa askarteluhommassa ja kaasot on lähteneet mukaan kauppoihin makutuomaroimaan. Polttarit he toki järjestivät ja siinä on varmasti ollutkin hommaa. Häissä bestmanit huolehtivat sormuksista, ajavat hääautoa ja pitävät puheen. Kaasot on taas luvanneet kuskata minua, täytellä karkkibuffettia ja laittaa kynttilät palamaan. Yksi kaasoista on aikonut juontaa ohjelmanumeroita ja toinen pitää puheen.

Meille tärkeintä juhlapaikan valinnassa oli: - Tilojen siisteys ja se, ettei koristelua tarvitsisi kovin paljoa - Se, että tilaa on ja ihmiset mahtuu hyvin liikkumaan. - Paikan palvelu ja tarjonta suhteutettuna hintaan.

Tuo häätee/hääkahvi olis kyllä hyvä idea, mutta mistähän saisi pikkupusseja joihin sen voisi pakata? Lisäksi tuo lotto tai kenokuponki olis hauska. Pitäis vaan kehitellä joku sääntö, että joku prosenttiosuus voitoista kuuluu hääparille.

Me taidettiin toimia niinkin romanttisesti, että maksettiin kumpikin omamme.

Me mennään ottamaan kuvat ennen vihkimistä. Toki olisin ehkä halunnut, että näämme toisemme ensimmäistä kertaa vasta kirkossa, mutta tämä järjestely on vaan meidän tapauksessa kaikista järkevin. Meillä otetaan first look-kuvat, joten eiköhän niistäkin saa sen "ensitapaamisen" fiiliksen.

Yhteisten kaverien luona. Sellainen tunne tuli hyvin pian, että tuossa tyypissä on jotain, mutta kesti kyllä jonkun aikaa ennen kuin mitään liikkuja siihen suuntaan tehtiin.

^ Sehän on ihan kohta! Onnea!

Mäkin oon samaa naureskellut. Juuri suomalaisissa "häänettikaupoissa" vierailleena voin todeta, että samat tuotteet niissä kaikissa on. Joten jos ei uskalla/halua ulkomaalaisista nettikaupoista ostaa, on hieman hankalaa löytää jotain sellaista jota joku muu ei olisi jo käyttänyt. Muutenkin tuntuu tosi oudolta tuo "matkimisesta" suuttuminen/loukkaantuminen. Itse kai olisin vain otettu, jos joku haluaisi samanlaisia juttuja omiin häihinsä, kuin mitä meillä on.

Joo-oh. Niin tutulta kuulostaa tuo asioitten eestaas vatkaaminen. Mä oon siinä myös ihan mestari. Juhlapaikkaa mietin joskus vieläkin, vaikka toisaalta olen siihen täysin tyytyväinen. Hääpuku aiheuttaa päänvaivaa. Pääruoka päätetään varmaan viikko ennen häitä, samoin kakku. Kukkia ja koruja ja kampausta oon alkanut miettimään varmaan puoli vuotta sitten enkä vieläkään ole päässyt mihinkään tulokseen. Vaihtoehdot on vaihtuneet varmaan kuukausittain. Tuosta suunnittelun aloittamisen ajankohdasta olen sitä mieltä, ettei sillä aloitatko aiemmin vai myöhemmin ole oikeastaan mitään mekitystä. Jotkut vaan on kovia tuuliviireilemään.

^ Onneksi olkoon tätille!

Sama täällä. En halua kuivattaa omaa kimppuani, joten jos vaan kiinniottajia häiden aikaan on niin omani heitän.

Vielä kommenttia tuohon, että neilikkaa pidetään hautakukkana. Mä mietin tätä samaa ja kyselin sitten kukkakaupassa, millainen kuva neilikasta ihmisillä nykyään on ja kukkakauppias sanoi, että nykyään rajat on jo niin kovasti haalistuneet, ettei selkeitä morsiuskukkia ja hautakukkia enää ole vaan esimerkiksi kallaa ja valkoista liljaa (yleisiä hautakukkia) nähdään yleisesti myös morsiuskimpuissa. Neilikka on ollut sitäpaitsi sota-aikana yleisimpiä morsiuskimpun kukka kestävyytensä ja edullisuutensa takia. Ja sehän on myös kiinalainen avioliiton symboli.

Mä käyn ainakin Miia Komulaisella kampauksessa. Sitä on täälläkin kovin kehuttu. Ja meikkaamaan mut tulee eräs Oriflamen meikkaaja. Meikkejähän tehdään myös Monassa hintaan 57€.

Kannattaa kysyä, niin saa sen varmimman tiedon. Mulla kyllä on sellainen tunne, että joku mun tuttu meni la maistraatissa naimisiin, mutta voin olla väärässäkin.

No siinä mielessä ollaan loppusuoralla, että kaikki suuret linjat on jo päätetty/varattu, mutta muuten oon kyllä ollut melko saamaton. Askarteluhommat on ihan vaiheessa ja koristelua en ole edes vielä hirveästi miettinyt. Ehkä pitää kohta jo aloittaa. Mä kävin viime kesänä tuolla Puikkokoskella kurkkimassa. Hyvältä siellä näytti ja siisti paikka oli. Kovin isohan se mökki ei muistaakseni ole.

Hienoa! Minä olin jo luopunut toivosta, että täältä löytyisi joku Kajaanilainen. Tässäkin ketjussa on melko vähäisesti ollut elämää sinä aikana kun olen tällä foorumilla pyörinyt. Mites teillä suunnittelut etenee? Joko olette juhlapaikan päättäneet? Minkä luontoiset häät tulossa? Nimim. Utelias

No tässä olisi yksi jolla häät elokuussa.

Minä annoin kaasojen valita haluavatko kaasonpalkkioksi meikin, kampaajan vai yllätyslahjan. Bestmaneille ostetaan jotkut muistamiset myös. Vaatteita ei kustanneta, kun ei ole määrätty mitään tiettyä väriä tai tyyliä.

Mä oon käynyt kyttimässä tuota Vaparia silloin, kun vielä suunniteltiin mökkihäitä. Se on aika perusmökki keskellä ei mitään. Meinattiin kaason kanssa jo luovuttaa, kun sitä etsittiin eikä mitään opasteita ollut. Kiva pihapiirihän siinä on ja saunat ja uintimahdollisuus. Sisälle en päässyt, mutta ikkunoista kurkittiin ja ihan siistiltä se vaikutti. Sopii kuitenkin vain suht pieniin häihin.

Nosto!!! Auttakaa naista mäessä! En yhtään tiedä mistä lähtisin HYVÄÄ kampaajaa etsimään.

Toinen kerta kihloissa. Ensimmäisellä kerralla kihloihin mentiin varmaan enemmänkin kihloihin menemisen riemusta. Oltiin nuoria ja huimia. Vaikka kyllä silloinkin ajatus oli, että ollaan koko loppuelämä yhdessä. Kun ero tuli neljän vuoden kihloissaolon jälkeen, päätin etten enää koskaan mene kihloihin ilman, että hääpäivä on päätetty. Niimpä tällä toisella kertaa hääpäivä tiedettiin jo ennen kihloihin menoa.

Kaasopakkauksen tavarat oli ensimmäinen hankinta, mutta jos niitä ei lasketa niin se oli maljakot ja koristekivet.

Meillä oli ihan pienet kihlajaiset, joissa olin vain minun perheeni ja me. Muuten ei pidetty juhlia eikä täten odotettu keneltäkään mitään muistamisia. Molempien vanhemmat, minun siskoni ja muutama täti kuitenkin muisti meitä paketilla, mistä toki olimme kovin kiitollisia. Kaverit ei muistaneet mitenkään, mutta eipä mekään olla muistettu heitä mitenkään. Häät on sitten eri asia. Silloin annetaan lahjoja.