Mänty

Hei toi on muuten kyllä oikeasti ihan hyvä idea tehdä tuollainen! Oon meinaan ollut aika monessa illanvietossa/saunaillassa/muussa juhlassa, missä on esimerkiksi hankittu lavakaupalla kaljaa, mutta sitten taas siidereitä tai lonkeroita on ehkä kourallinen. Mikä on sitten ikävä jos juhliin sattuu useampi siiderinjuoja ja jokainen saa ehkä yhden juoman illan aikana sellaista juomaa joka oikeasti maistuu. Ymmärtäähän sen, että yleensä olut on se halvin mutta silti on ikävää jos vain osalle porukasta riittää mieleistä juotavaa aamuun saakka ja loput saavat olla kuivin suin tai irvistellen hörppiä jotain, mikä ei yhtään ole omaan makuun. Jotenkin minusta jopa paljon ikävämpi tilanne kuin se, että kaikille olisi annosmäärä vähän rajoitetumpi.

Sanotaan näin suoraan, että minusta nyyttärihäät on 99% huono idea. Sen lisäksi, että minusta se on ihan suoraan epäkohteliasta, se on myös kohtuuton vaatimus vierailta. Kuten tuossa ylempänä onkin sanottu, se ei toimi jos 50 henkilön häihin tuodaan satunnaisia ruokia niin, että yhtä ruokalajia riittää muutamalle ensimmäiselle. Jotta ruokapuoli olisi mitenkään järkevää, se pitäisi koordinoida. Ja sitten tuleekin vastaan se ongelma, että mitä voi yksittäiseltä vieraalta vaatia. Kaikki eivät osaa kokata tai leipoa. Jopa pelkän salaatin väsääminen kymmenille ihmisille vie aikaa. Ihan älyttömästi aikaa jopa ja aika on hyvin kallista keskimääräisellä nykyihmisellä. Suurimmalla osalla ei ole suuria astioita eikä kylmäkuljetusvälineitä, jotka tarvitaan jos eivät tule alle tunnin matkan päästä (koska kukaan vieras ei halua olla vastuussa siitä, että hääväki saa vatsataudin hänen ruokansa seurauksena). Ja on kohtuutonta vaatia, että vieraat hankkivat sellaisia jonkun toisen ihmisen häitä varten. Tokihan näitä voisi koordinoida eri tavalla. Kaksi ihmistä tekee vaikka sen perunasalaatin, joten ei tarvitse tehdä kuin 25 henkilön annos. No, mitäs teet siinä kohtaa kun toisen vieraan tuomiset on huippuherkullista, mutta toisella tuli kiire ja perunatkin vähän paloivat. Tosi inhottava tilanne kaikille, mitään ei voi sanoa kun Tiina-täti on tuonut ruoan, mutta puolet väestä sitten kakistelee ja tyrkkii ruokaa salaa kukkapurkkeihin ja annoksen tuonut ihminenkin on ihan nolona. Lisäksi. Jos määrittelette etukäteen, mitä kukakin voisi tuoda, samalla määräätte sen, miten paljon he kuluttavat lahjaan. Ja aina kun lahjoista puhutaan, niin ehkä kannattaa muistaa se, että lahja on jotain, mitä ihminen haluaa tuoda teille täysin vapaaehtoisesti. Ei jotain, mitä heiltä voi vaatia. Toivomuksia voi esittää _kysyttäessä_. (Ja joo, olen vähän sitä mieltä, että automaattisesti mukaan liitettävät lahjalistat eivät varsinaisesti ole mikään käytöstapojen kukkanen, mutta ymmärrän kyllä miksi se helppouden vuoksi liitetään jo yleensä kutsuun eikä mennä ns. kohteliaan kautta ja odoteta että kutsuvieras itse kysyy mahdollisia toiveita.) Kaiken tämän lisäksi, minusta vieraana juhliin lähtemisessä on kivaa juuri se, että todellakin on vieraana. Ei kokkina/piikana/emännän apulaisena/siivoojana. Voin järjestää itse juhlat jos haluan olla jotain noista, mutta jos minut on kutsuttu vieraaksi, en halua ottaa näitä rooleja. Enkä halua riskeerata, että sitä perunasalaattia sisään kantaessa kompastun portaisiin ja kippaan kilokaupalla majoneesimössöä juhlavaatteilleni. Todennäköisesti jättäisin siis välistä häät, johon pitäisi kokatakin. Mikä sitten minusta olisi se 1% jolloin nyyttärihäät on ok? Käytännössä joku hyvin poikkeuksellinen tilanne. Parilla on ollut vaikka joku katastrofi perhepiirissä, tai yllättävä onnettomuus joka on vienyt kaikki käyttörahat (esim vesivahinko). Haluaisivat kuitenkin saada sen avioliiton solmittua. Tällaisessa tilanteessa ihan mielellään sitä jättää sen vieraan roolin unholaan ja vetäsee päälle essun, kun vaihtoehtona on se, että toiset eivät saa mitään hääjuhlaa vs. se, että saadaan jotain kivaa muistoksi heille muutenkin vaikeassa tilanteessa. Mitään velvollisuuttahan teillä ei ole syöttää ja juottaa pitkän kaavan kautta! Kahvihäät voi olla ihan hyvät, ei tarvitse aina syödä sitä kolmen ruokalajin illallista. Vierailla ei nytkään ole mitään velvollisuutta lahjoa teitä millään.

Talkkikin voi auttaa, käytän sitä itse välillä ihan normimekkojen kanssa kesäisin. Mutta oikein hellepäivinä ei välttämättä kertalaitto riitä ja hankalan mekon kanssa lisääminen voi olla... haaste. Mutta piti vaan kommentoida, että talkki + sukkahousut voi olla parempi kuin pelkät sukkahousut jos ei niitä spankseja tai muita housuliivejä halua. Veikkaisin kyllä, että vähän muodokkaamman henkilön kannattaa ennemmin mennä sinne liikkeeseen sovittamaan kuin tilata netistä paitsi jos tuntee todella hyvän korjausompelijan. Muodokkaammalla kuitenkin on niitä muotoja vähän runsaammin (oh really!) ja eri paikoissa kun sillä vakiokoon mallilla, joten sopivasti juuri sinulle istuva puku hyvistä materiaaleista on erityisen tärkeä. Huonot materiaalit myös helposti korostaa väärällä tavalla niitä muotoja (ts. kurvista tulee makkara etc).

Tästä voimme varmaan olla eri mieltä voisin kuitenkin tietysti yrittää perustella näkökantani vähän paremmin: Minusta häissä seremonia (oli sitten kirkollinen/siviili/joku muu, mikä) on se varsinainen pihvi ja siinä fokus on täysin hääparissa, vieraat ovat käytännössä vain todistajan roolissa. Hääjuhla/vastaanotto on tietysti tarkoitettu juhlistamaan tätä juuri solmittua avioliittoa, mutta ... Tässä on ehkä vähän tällainen nykyajan ero entisaikaan. Aikaisemmin kun vanhemmat järjestivät hääjuhlan, hääpari oli kunnia_vieraana_ hääjuhlassa. Nykyään taas kun hääpari itse pääosin järjestää juhlat, hääpari onkin emännän/isännän roolissa kunniavieraan sijaan ja se tuo vähän erilaisen katsantokannan tähän minusta. Emännän ja isännän velvollisuus kuitenkin kaikissa juhlissa on nimenomaan vieraiden viihtyvyys. Jos vähän vanhakantaisesti ja tiukasti ajattelee, tavallaan hinta siitä, että saa "just oman näköiset ja itse suunnitellut" juhlat on se, että siirtyy kunniavieraan paikalta emännäksi. Siinä ei minusta ole mitään pahaa eli en arvostele mitenkään tätä käytäntöä, päin vastoin. Mutta olen itse sitä mieltä, että silloin myös pitää suhtautua itseensä niin, että todella on nyt se emäntä eikä se kunniavieras. En tiedä selvensikö tämä mielipidettäni yhtään mutta ainakin yritin.

Mä olen aina käsittänyt niin, että jos kutsuun laitetaan avec (tarkoitan tosiaan ihan kirjoitetaan sananmukaisesti että avec/+1/+vieras) niin silloin kutsuttava saa tuoda paikalle ihan kenet tahansa, vaikka naapurinsa. Minusta siis avio- ja avopuolisolliset kutsut eivät ole avecillisia kutsuja, etenkin koska sellaiset pitäisi aina osoittaa molempien nimille, ei siis + avecina. Ja mielipiteenä: poikkeuksena todella pienet häät ja tilanteet, joissa kutsutaan joku kokonainen porukka, esim työkaverit, avo- ja aviopuolisot pitäisi aina kutsua molemmat. Kuitenkin se hääjuhla on periaatteessa niitä vieraita varten, ei varsinaisesti hääparia.

Huomautettakoon kuitenkin että lahjatta saapuminen ei ole mikään virhe varsinaisesti, lahjaa ei voi ikinä odottaa tai vaatia eikä sen tuominen ole pakollista. Kortin puuttuminen on kyllä jo aika noloa. (Lahjan perään kysely taas on vähän tökeröä, mutta siinä mielessä ymmärrettävää, jos haluaa varmistaa ettei ole mihinkään juhlapaikalle hukkunut tjsp.) Tässä kyseisessä tilanteessa kuitenkin tyypin kokonaiskäytös on ollut ihan ihmeellisen välinpitämätöntä. Pitäisiköhän sitä häihin aina pistää portsari ovelle Ihmisillä taitaa olla kyllä välillä tosi omituisia ajatuksia tuosta vastaamisesta. Toiset tuntuu olettavan, että vastataan vain jos ei päästä ("Tottakai me nyt ollaan tulossa"-keissit) ja toiset taas olettavat, että vastataan vain jos ollaan tulossa ("Kyllä ne huomaa että me ei olla vastattu eli ei olla tulosssa"-keissit). Osa tulkitsee ihan oikein ja vastaa aina. Kannattaa tietty muistaa, että ihmisillä on yleensä kaikenlaista häsellystä ja hösellystä, joten ihan vahingossakin voi joskus päästä unohtumaan vastaaminen. Itselle kävi kerran niin nolosti, että muistelin vp-deadlinen olevan tyyliin 19. päivä kun se olikin 9. päivä. Enkä siis ollut ilmoittautunut. Onneksi sulhanen kyseli perään että sain senkin asian hoidettua. Sen jälkeen olen kyllä yrittänyt muistaa merkata päivät ja tarkistaa useamman kerran. Aina ei kuitenkaan pysty vastaamaan heti kun kutsun saa. Nykyään työvuorot ei juuri ole ongelma kun ei ole viikonlopputöitä, mutta aikaisemmin olin duunissa jossa tehtiin muutaman viikon työohjelma etukäteen ja lauantaikin oli työpäivä. Useimmiten vuorojen järjestely toki onnistui kun etukäteen sopi, mutta ei aina, jos liian moni oli kysellyt samaa päivää vapaaksi. Ei ole muuten pelkästään suomalaisten ongelma tämä vastaamattomuus. Lueskelen satunnaisesti muutamaa sivustoa joissa on pääasiallisesti jenkkejä ja brittejä sekä satunnaisia muitakin kansalaisuuksia ja tämä sama aihe aiheuttaa purnaamista sielläkin.

Itseasiassa huomenlahjan alkuperäinen tarkoitus taisi olla naisen vanhuudenturva mikäli mies kuolee ennen vaimoaan. Miehen velvollisuus kun oli elättää vaimonsa, mitä hän ei tietenkään voi kuolemansa jälkeen enää tehdä. Tämä siis aikana, jolloin naisten mahdollisuus kerryttää omaisuutta, tai edes omistaa yhtään mitään, oli heikko. Siksi huomenlahjaksi annettiin usein maata, karjaa tai koruja joilla on pitkään arvoa. Siinä mielessä ei ole enää mitään syytä siihen, että mies pelkästään antaisi huomenlahjan, toisaalta eihän kyllä varsinaista tarvetta koko huomenlahjalle enää ole. Mutta minusta on ihan hauska ajatus, että molemmat antavat toiselleen jonkun pienen muiston hääpäivästä.

Kannattaa muuten hankkia drinkkikirja tai pari ja lähteä sieltä testailemaan erilaisia drinkkejä. Jos vaivautuu hankkimaan baarimikon, niin ajattelen, että kannattaa panostaa myös niihin drinkkeihin. Suomessa baarien drinkkitarjoilussa ongelmana on tuo 4cl rajoitus, mikä estää monen kansainvälisesti tunnetun drinkin tarjoilemisen. Kun lisätään vielä alkoholin kallis hinta, niin lopputuloksena tarjoillaan todella tylsiä "4cl yhtä viinaa ja loppu mikseriä"-drinkkejä jotka eivät ole nähneetkään mitään tuoreita ainesosia saati ole visuaalisesti miellyttävän näköisiä. Kuulostan ehkä joltain tiukkapipohifistiltä nyt, mutta drinkkikirjoista löytyy todella hyviä ja kauniita drinkkejä erilaisiin makuihin. Kannattaa pistää ammattitaitoisen baarimikon taidot hyötykäyttöön jos sellaisesta maksaa! Sanoisin, että 4-5 erilaista drinkkivaihtoehtoa voi olla hyvinkin riittävä, kun valitsee erilaisia. Raikasta, hedelmäistä, makeaa, kermaista, marjaista, hapanta, lyhyempää, pidempää etc. Allergioidenkin puolesta muuten kannattaa miettiä hetki, todella moniin drinkkeihin tulee sitruksia, jos on sitrusallergikkoja, niin joku muukin vaihtoehto. Ja samoin maitoisissa/kermaisissa. Mutta painavasti suosittelen, napatkaa pari drinkkikirjaa kainaloon ja lähtekää kokeilemaan! Niistä löytyy vaikka mitä ihanuuksia.