Mänty

Mä olen joskus pistänyt lyhytvartisen lumpeenkukan maljakkoon (mutta tästä on jo useampi vuosi) ja muistini mukaan se pysyi auki. Ei loputtomiin tietenkään, mutta ehkä kuitenkin häätarpeisiin. Mutta en mene tästä valalle, kannattaa varmaan testata etukäteen.

Tuo vaikuttaa olevan ihan totta. Moni on sellaisia max 80 tai sitten on jonkun verran selvästi isompia, 160+. Oon kyllä kanssa samaa mieltä, että mieluummin tila, johon menee helposti eikä tarvitse änkeä. Etenkin talvi/syyshäissä joissa juhlaväki ei voi levittäytyä ulos. Kesähäissä hyvällä ilmalla ihmiset varmaan liikkuukin ees taas sisällä ja ulkona, joten tunnelma ei ole niin tiivis. Ja jos on isohelmainen mekko, niin sillon kyllä varmaan on kiva, että tuolien ja pöytien väliin saa jätettyä reilusti tilaa morsiamenkin kannalta

Minkäköhän hintaluokan menuja 4catering valmistaa? Tietääkö kukaan.

Tää on kanssa mulle vähän dilemmallinen juttu, koska olen taipuvainen ajattelemaan samoin kuin kinuskimansikka tuosta kuva-asiasta. Että haluan sen kuvan/kuvien olevan nimenomaan meidän ensimmäisistä hetkistä avioliitossa. Kiitoskorttikuvaa katsovat vieraathan ei sitä tiedä, tai muut myöhemmin kuvia näkevät henkiöt. Mutta mua varmaan vaivaisi loppuelämän se, ettei olla sen kuvan aikana vielä naimisissa Mutta kuten esssiekin tuossa pohtii, jos talvella haluaa ulkokuvia ja vihkiminen on vasta kolmen aikaan, niin se alkaa olla aika myöhä. Toisaalta, aina on riski, että ulkona on todellinen loskapaskakeli eikä ulkokuvat edes houkuttaisi. Mietin myös sellaista optiota, että ennen vihkimistä on potrettikuvia/ulkokuvia kortteja ja sellaisia varten. Ja vihkimisen jälkeen sitten lyhyempi sessio näitä "hei me ollaan naimsissa"-kuvia. Mutta kokonaisuutena tuollaiseen tuhraantuu todennäköisesti taas enemmän aikaa.

Aaaa Okei. Katselin juuri tästä ketjusta innostuneena, että 60-70 henkilön ruokailuun saattaisi riittää pelkkä toinen puoli, toiselle puolen voisi sitten järjestellä vihkimistä varten, ja illalle jotain muuta äksöniä. Joka kuulostaisi varsin hyvältä meidän tarpeisiin.

Jos olis todella näppärä ja paljon ylimääräistä aikaa käsissään, niin pöytäkartta jossa olis vieraiden (tuoreehko!) valokuva penkin paikalla voisi olla hauska. Voisi kuvitella, että on nimien tavaamista nopeampi tapa löytää paikka. Kuvien metsästäminen on kyllä varmaan isommissa häissä jo Operaatio isolla Oolla.

Small and simple in a way that include few guests (only family), accomadation, ceremony, dinner and cake at the same place which includes all service I think Tipzilla was after how many guests would be attending I know many would consider small wedding to be like 10-40 guests, but I've understood that some parts of the world would think that having 100 guests is still small wedding.

etanatar: Oliko sinulla tietoa tuon Irjalan makasiinin tuoreista hinnoista/vuokraehdoista?

Joo tuskin ammattilaisvalokuvaajan käsittelyn jälkeen enää tarvitsee, heillä varmaan on pelit ja vehkeet kyllä kunnossa. Tuo ehkä pätee enemmän jos itse ottaa kuvia ja niistä kokoaa sitten jotain albumia. Mutta tuli tässä yhteydessä nyt mieleen. Ja kyllähän ihmiset kuvaa niitä omia häitäänkin itse, ja samoin vieraat saattaa lähettää kuvia.

Tuli muuten mieleen, että kannattaa myös ne omat näytöt kalibroida värien suhteen välillä. Meillä kävi kerran paskasti omien kuvanmuokkausten kanssa kun tein ne kalibroimattomalla näytöllä (jonka luulin olevan kalibroitu, mutta ei ollutkaan koska sitä oli päivitetty). No, yllättäen lopputulos ei sitten ollu kovin kiva kun painosta tuli. Hetki ihmeteltiin ja sitten katottiin toisella koneella, jonka näyttö oli edelleen kalibroitu. Kyllähän se painojälki sitten vastasi sitä todellisuutta mitä sinne oli lähetettykin

Mutta tästä identiteetistäkin voi olla montaa mieltä. Mä itse asiassa tajusin vasta vähän ennen häitä (vaikka olin siis päättänyt ottaa miehen nimen jo kauan ennen), että se nimenmuutos myös vaikuttaa positiivisesti mun identiteettiin. Mulla on tosi pehmeä ja hento etunimi ja sukunimi oli taas kova ja lyhyt, sellanen särähtävä, eli koin että en koskaan päässyt identifioitumaan vaan itsekseni, vaan nimenomaan sen (lapsuuden) perheen sukunimen mukaan ja nyt kun otin miehen nimen niin pääsen tavallaan nyt vasta luomaan koko nimiyhdistelmästäni itselleni omaa identiteettiä. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan Ja itse asiassa tavallaan saman teki minun äitini. Hän otti aikanaan isäni sukunimen. Kun he erosivat äiti piti isän sukunimen. Ja kun äiti meni uudelleen naimisiin niin hän piti edelleen isäni sukunimen. Johtuen siitä että hän oli todella nuori mennessään naimisiin isäni kanssa ja kun hän erosi, hän oli yli 40-vuotias niin hän koki että hänen koko aikuisiän identiteetti on rakennettu nimenomaan ko. nimelle. Noh - tätä jouduttiin hieman selittelemään isälle koska hänellä meinasi mennä aamukahvit väärään kurkkuun kun kuuli tästä, mutta itse ymmärrän sen kyllä. Äiti oli elänyt ja kokenut paljon - tehnyt mm. neljä lasta (joista yhden menettänyt) ko. nimellä. Minä olin muuten myös keväällä häissä jossa morsian oli päättänyt nimestä vasta hääviikolla Ja nimiasia ei tule siihen esteidentutkintalappuun, vaan siitä on erillinen paperi. Me jätettiin se vihkijälle kun käytiin häntä tapaamassa, mutta sen voi lykätä vihkijän käteen vaikka vihkitilaisuudessakin Ei me oikeastaan olla tuosta asiasta eri mieltä sinänsä. Olisin eri mieltä ehkä ihmisen kanssa, joka sanoisi, ettei nimellä ole mitään vaikutusta identiteettiin (vaikka toki siis näitäkin ihmisiä on). Tuossahan nimenvaihdon syynä ei silloin ole "pelkkä" naimisiinmeno vaan myös laajempi syy siihen identiteetin kasaamiseen. Naimisiinmenon mukana tullut nimenvaihdos on siis väline identiteetin rakentamiseen, ei syy sen muuttamiseen. Kyllähän ihmiset vaihtaa myös etunimiään (ja sukunimiään) muissakin yhteyksissä, nimenomaan silloin kun tuntuu, ettei se nimi mätsää siihen identiteettiin mikä itsellä on. Oikeastaan nimenomaan juuri sen takia ihmettelen, jos syy nimenvaihtamiseen on pelkästään se, että menee naimisiin. Olisi muuten ihan mielenkiintoista tietää lukuja siitä, vaikuttaako ikä oman sukunimen pitämiseen. Jotenkin sitä ajattelisi, että jos on jo ehtinyt luoda pidempää uraa ja vahvempaa aikuisidentiteettiä sillä omalla nimellä, niin vaihtamiseen olisi suurempi kynnys kuin nuorella, jolla lapsuusperheen ulkopuolinen identiteetti on vielä muotoutumisvaiheessa.

Olisi kiva, jos vieraille olisi tarjolla juotavaa, esim skumppaa/drinksu tms tuossa kun odottavat teitä kuvasta ja nauttivat miljööstä, ehkä jotain pientä syötävääkin. Meillä luultavasti vieraat meitä odottaessa saavat jonkinlaisen alkudrinkin ja karkkibuffan antimet ovat käytössä. Samaa meinasin sanoa. Ei mitään kovin tukevaa tarvitse olla, mutta joku sormiruoka olisi kiva. Ihan vaikka kasviksia/suolakeksejä tai jos oikein on budjettia niin jotain hifejä pikkupurtavia. Kun vihkiminen on yhdeltä, niin todennäköisesti monien vieraiden edellisestä syömisestä on jo useampi tunti, koska itsensä laittamiseen ja vihkipaikalle siirtymiseen menee aikaa. En tiedä menikö tirian häät jo, mutta etenkin kuumissa kesähäissä kannattaa olla tuossa välissä alkoholitonta juotavaa reilusti tarjolla. Yksissä juhlissa morsiuspari oli kyllä varannut juotavaa juuri tätä tarkoitusta varten, mutta kukaan ei oikein ollut hoksannut nostaa sitä sitten esille sillä aikaa kun morsiuspari oli kuvattavana. Ja päivä oli todella todella kuuma.

Joo tuo kyllä kuulostaa vähän ikävältä. Eri asia jos lähtisi väsyneenä nukkumaan.

Toi kalevalan lumihiutalesarja on kyllä niin nätti on varmaan tosi upeat etenkin talvihäihin

Pohdiskelin tässä vielä, että kirjoittaako tätä ollenkaan, koska en oikein tiedä, mitä mieltä asiasta olen. Yksi mahdollisuushan on se, että kerrostaa kutsut kahteen vaiheeseen. Pari kuukautta aikaisemmin suvulle/kaukana asuville ystäville ja rsvp:n päivämäärä noin kuukautta ennen juhlia. Sitten tässä kohtaa (tai vähän ennen) lähtee kutsut lähellä asuville / kavereille, rsvp vähän ennen kuin pitää pitopalvelulle ilmoittaa tarkat lukemat. Silloin pystyy vielä tarvittaessa lisäämään henkilön tai pari tuohon jälkimmäiseen listaan jos on tullut paljon ilmoituksia, ettei päästä paikalle. Tässä on kyllä riskinsä, etenkin jos eriaikaisia kutsuja menee siten, että kutsutut tuntevat toisiaan ja ihmettelevät, että kun ei ole meille tullut kutsua vaikka noille tuli. Ja mahdollisesti myöhemmin kutsun tullessa sitten ajattelevat, että ovat jotenkin "kakkosluokan kansalaisia" ja heitä kutsutaan lähinnä täytteeksi kun ei muita saada paikalle. Diskreetisti hoidettuna taas asian etu on se, että etenkin jos tila rajoittaa vieraiden määrää todella rankasti, on parempi mahdollisuus saada paikalle niitä henkilöitä, jotka ei vaan tilanpuutteen takia olisi mukaan mahtuneet vaikka olisivatkin toivottuja vieraita.

Ja vaikka on kamalaa ajatella niin, mutta melko usein osa väestä kuitenkin jättää tulematta, yleensä mitä enemmän väkeä kutsuu, niin väistämättä siellä on joukossa niitä, joille ajankohta ei sovi. Mutta tietenkään sen varaan ei kannata laskea tilan tai budjetin suhteen (eli siis ei tietenkään voi ajatella niin, että varataan budjetiksi X euroa, koska 10% jättää kuitenkin tulematta). Siinä vaan kannattaa itse pyytää ilmoittautumiset tarpeeksi ajoissa ja myös vähän metsästää niiden perään, ettei poisjääjät tule yllätyksenä kahta päivää ennen juhlia. Sairastumisille ei tietenkään voi mitään, ne on yllätyksiä.

Tuleeko siitä niin paljon lisäpainoa että menee vielä ekstrapostimaksu vai laskitko palautspostimerkin hinnan tuohon tuplakuluun? Mutta joo, katselin itsekin, että missäs välissä ne ykkösluokan hinnat olikin jo euroon nousseet (ilmeisesti tammikuussa...). Kakkosluokkakin taisi olla 0,9e jo. Aika tyyristä lystiä on kyllä. Vakavasti pohdin kyllä, että jos saadaan meidän häät järjestettyä tammi/helmikuulle 2016 niin noinkohan kutsut menis joulumerkillä

Sanoisin, että joka tapauksessa tuollaiset on asioita, jotka ei pelkästään pidä kertoa etukäteen mitä odotetaan vaan oikeasti suunnitella paperille, että kenellä on mikäkin vastuu. Toki voi käydä niin, että juhlimisen tohinassa joku voi unohtaa vastuunsa (kuten nyt teillä kaaso unohti kynttilät). Mutta esimerkiksi juhlan kulun juontamisen suunnittelu on minusta pääosin morsiusparin tai ylipäätään juhlista vastuullisen henkilön harteilla (esim jos vanhemmat pääasiassa järjestävät juhlat). Avustajilla (kaasot, bestmanit) ei kuitenkaan ole yleensä suoraa kontaktia toimittajiin (kuten pitopalvelu/ravintola, bändi, tilan vuokraaja, mahdolliset muut palkatut esiintyjät, vihkijä etc) joten heillä ei myöskään ole ensikäden suunnittelumahdollisuutta ja kykyä vaikuttaa aikataulutuksiin. Tietenkään morsiuspari ei yleensä pysty juontamaan itse, mutta silti vastuu on heillä, he delegoivat sitten itse tehtävän muille. Mä en esimerkiksi ikinä kaason hommissa olettaisi, että juontaminen kuuluu minulle ellei sitä olisi etukäteen tehtäväkseni määritelty ja morsiusparin toimesta aikataulu toimitettu/yhdessä aikataulu suunniteltu. Onneksi tällaisissa jutuissa aika usein vieraat ovat autuaan tietämättömiä jos vähän hämminkiä järjestäjien puolella onkin Ja sen lisäksi yleensä paikalla on ihmisiä, jotka (toivottavasti!) pitävät toisistaan Joten pikku äksidentitkin kuitataan huumorilla ja hyvällä tahdolla.

Vuokraamista harkitessa kannattaa tietty miettiä myös sitä, että kumpi harmittaa enemmän: Se, että myy puvun, mahdollisesti ihan ok hinnalla mutta on henkisesti asennoitunut siihen, että sen jälkeen puvusta on enää muistot + kuvat. Vai se, että vuokraa puvun, jolloin se periaatteessa jää itselle, mutta sen saattaa saada takaisin myös rikkoutuneena/pilalle sotkeutuneena. Tuli mieleen sen takia, että mua ehkä harmittaisi enemmän tuo jälkimmäinen.

helmi2015: Kala-allergikkoja ei siis kuitenkaan ole vieraissa?

Tuo henkilökohtainen kommunikaatio on kyllä ihan hyvä. En tosin ehkä käyttäisi termiä lapsettomat häät jos paikalla on lapsia. Ennemmin sitten ilmaisee jotenkin niin, että vain kummilapset/veljen+siskonlapset. Eihän se, että paikalla on joitain lapsia tarkoita sitä, että kaikki suvun ja kavereiden lapset pitäisi kutsua, mutta en silloin tosiaan käyttäisi myöskään termiä lapsettomat häät. Siinä tulee taas helposti kutsutulle sellainen fiilis, että "jaa ei nää ollutkaan lapsettomat häät, nää olikin vaan ei-meidän-lapsia-häät". Sen ongelma taas on se, että alkaa näyttää siltä, että kutsumattajättämiseen on henkilökohtainen syy, eikä yleismaalimallinen syy jotka yleensä hyväksytään ihan hyvin häävieraiden määrää rajoittaviksi tekijöiksi. Kyllähän kaikki vähääkään normaalit ihmiset tosiaan yleensä ymmärtää sen, että kaikkia ei millään voi kutsua tilojen ja taloudellisten realiteettien tai juhlan luonteen takia. Mutta harva haluaa joutua kutsumattomien listalle sen takia, että hääparin mielestä on niin mölli tyyppi ettei varmasti haluta kutsua häihin. Mitä noihin lapsiin tulee, minä en loukkaantuisi (näin teoreettisella tasolla kun omia lapsia ei ole), mutta kyllä niitä ihmisiäkin on. Toiset ajattelee sen perheen sosiaalisena yksikkönä samalla tavalla kuin minä (ja aika moni muu myös) kokee itsensä ja avopuolisonsa/sulhasensa. Ja se loukkaantuminen ehkä seuraa juuri siitä, että sosiaalinen yksikkö hajotetaan ja kutsutaan vain osa siitä, ei siis "kokonaista" yksikköä. Mäkin suhtautusin aika nuivasti jos mut kutsuttaisiin ilman tuota sulhoa. Lasten kanssa on yleensä kyllä onneksi helpompaa se, että suurin osa kuitenkin ajattelee, että on lasten ja aikuisten tilaisuuksia, eli siinä on aika luonnollinen jakoviiva kuitenkin välissä. Pitää myös tähän tunnustaa, että minusta liiallinen "söpöily ja selittely" yleensä vetää jopa enemmän huomiota asiaan kuin hyvinkin neutraali ilmaisu. Mulla on ehkä vähän sama myös (raha)lahjatoiverunojen kanssa. Itelle tulee enemmän sellainen fiilis, että silloin kutsujat tietää ja itsekin ajattelee tekevänsä jotain väärää, mutta tekevät sen silti ja yrittävät sitten pehmentää iskua. Sen sijaan neutraali huomio asiasta taas ei ehkä tuo tätä fiilistä. Itse siis suosisin jotain tosi neutraalia kommenttia jos epäilee, että se oikeasti tarvitaan. Toki siis on ihan normaalia sovittaa tämäkin maininta samaan tyyliin kuin muu teksti Jos vieraille lähtee savolaisella huumorilla väännetty juhlaohjesääntö ja siellä keskellä sitten töröttää kuin tikku ... hiekassa joku tosi neutraali ja kuiva ilmaisu, niin onhan sekin pöljää. Tuli vielä mieleen, että yksi mitä voi muuten käyttää on ehkä vähän "jenkkiläinen" tapa, eli rsvp-kortit jotka laitetaan pienen kuoren ja postimerkin kera kutsun mukaan. Siihen korttiinhan voi tehdä sitten valmiiksi pohjat, että ruksi tästä ketkä ovat tulossa ja tarjoaa mahdollisiksi vaihtoehdoiksi vain kutsussa nimeltä olevat. Toisinaan siellä kai käytetään myös ilmaisuja linjalla "2 seats are reserved in your honor" joka ilmaisee myös aika selkeästi sen kuinka montaa tässä ollaan kutsumassa. En tiedä tosin että saako tuon muotoiltua suomalaiseen suuhun sopivaksi. Jos ilmoittautuminen on nettisivuilla niin senhän voi myös rakentaa noheva niin, että ilmoittautua voi vain niin monta kuin on kutsuttukin.

Tää on hankala kysymys. Yleensä "turvallisinta" on kutsua saman tason (as in serkut tai vanhempien sisarukset) sukulaiset kaikki tai ei ketään. Siinä kieltämättä on vähän sellainen viba, että erityisesti halutaan juuri tämä henkilö sulkea ulkopuolelle (jostain hänen persoonastaan johtuvasta syystä) jos jättää yhden vain kutsumatta. Siinä on ihan oikeasti riski, että tulehduttaa välit. Jos se ei haitta, niin sitten toki jokainen tekee omat ratkaisut. Henkilökohtaisesti en suosittelisi, ellei tämä yksi henkilö ole joku ihan totaalinen ******, jos on, niin silloinhan syy on ihan todellinen. Mutta, onko nämä isäsi kolme muuta sisarusta jotenkin erityisen läheisiä verrattuna tähän neljänteen? Jos on ihan selkeä, että näiden kolmen kanssa ollaan viikottain tekemisissä ja yhtä nähdään kerran vuodessa, niin silloin on vähän enemmän potentiaalia säästyä ikäviltä seuraamuksilta. Sitten on se vaihtoehto, että karsit vielä enemmän, eli jos nämä kaikki kolme ei ole tosi läheisiä, niin kutsutte vain yhden, sen läheisimmän. Tällöin se menee ehkä muille sukulaisille helpommin läpi, että kutsuitte tämän yhden koska olette hänen kanssa niiiiiiiin uskomattoman läheisiä (ja hän on sinun kummitäti/auttanut sinua niiin paljon asiassa X/jotain muuta, mitä...) ja muuten piditte vieraslistan tosi tiukkana. Ette siis tavallaan kutsuneet häntä sukulaisuuden takia.

Tää on muuten sikäli ihan hirveää yrittää keksiä vinkkejä, koska sitten tulee aina se "yhyy, mut mä haluan, että tää on MEIDÄN häissä. Mun biisi, kukaan muu ei saa käyttää tätä!" Olet(te)ko Doroa/Warlockia kuunnellut? Für Immer on kanssa kaunis kappale. Googlella löytynee sanat englanniksi jos haluaa tarkistaa, että sopii omaan makuun ja saksa ei suju.

Low: Oho Jopa on törkeää palvelua. Ja siis tosiaan joku juhlavarustevuokraamo eikä mikään "yksityinen" joka sattuu vuokraamaan jotain laitetta? Tehkää jäitä ja pistäkää saaveihin juomia jos kyseessä tölkit tai pullot. Jäitä saa yleensä ostaa myös omiin astioihin hesburgereista ja mcdonaldseista. Jostain saattaisi saada myös kuivajäätä, jonka kanssa tietysti pitää varoa ettei jäädytä itseään ja juomia, mutta sitä tarvittaisiin pienempi määrä pitämään juomia kylminä kuin tavallista jäätä. Sitten jos ei halua jään kanssa pelata, niin kylmäkalleista + kylmalaukusta voisi saada kanssa ihan kiva. Sellaisen stryroksisen kylmälaukun voi päällystää kankaalla ettei ole niin härskin näköinen. Kylmäkallelevyjä sitten reunoihin ja pohjalle, niin pysyy tarjolla olevat juomat viileämpinä. Keittiössä ravaaminen nimittäin voi olla etenkin alkuillasta ongelma jos siellä on vielä pitopalvelu purkamassa tavaroita, tai laittamassa iltapalaa. No, en tietenkään tiedä, että onko teillä tätä ongelmaa, tuli vaan mieleen. Sitten on vielä se vaihtoehto, että tutuilla tai tutuntutuilla on ylimääräinen jääkaappi. Myös semmoinen pieni arkkupakastin voi olla ihan käytännöllinen, pistää miedolle sen, ja jos on melko täynnä niin tuskin jäätyvät.

Mites olis sitten ihan polvisukat? Jos tosiaan ulkona ei ole tarkoitus juhlia sen kummemmin. Eivät ehkä ole niin seksikkäät Mutta eivät haitanne vessassakäymistä eivätkä toisaalta varmaan valukaan (ja jos valuvat, niin pystyy melko siististi jostamaan muhkeahkonkin helman alta).