athella

Häitä juhlittaneen tammikuussa 2017 ja tuolloin minä olen 30 ja mies 32. Yhteisiä vuosia tuolloin on takana 6 vuotta ja 4 kuukautta.

Ehdoton ei-listani: uskonto - ei kirkkohäitä, ei kyllä sellaisia saataiskaan, toivottavasti kukaan vieraistakaan ei onnittelujen tai muissa yhteyksissä toivota jumalan siunaustavalkoinen, laahuksellinen häämekko - en ole koskaan halunnut valkoista häämekkoa saatika nyt kun mulla on lapsi ja laahus... noh, minä kompastuisin siihenhuntu - katso ylläkuokkavieraat - jos ei ole kutsuttu tai ei vastaa kutsuun, niin ei tarvitse sitten ilmaantua paikalle"kännissä on kiva olla" - alkoholia tullaan tarjoamaan (viinit, boolit, yms), mutta jos kukaan kutsuu meidän häitä ryyppäysjuhliksi niin suutunkaraoke - kaveriporukalla on kiva käydä silloin tällöin karaokepaikoissa, mutta suoraan sanottuna en halua kuulla kenenkään hoilaavan Aikuista naista meidän häissävaaleanpunainen - lyhyesti: iyhmorsiuskaari - katso yllänolaavat leikit - kaikki sovitaan etukäteen kaasojen ja bestmanien kanssa, myös mahdolliset ryöstöleikitSiinä nyt jotain mitä tuli mieleen. Rennot häät ja hauskaa ohjelmaa. Ehdottomasti tanssia.

Minä olisin halunnut naimisiin ennen lapsia, mutta voisi sanoa, että kohtalo päätti toisin. Pari vuotta sitten mulla tikitti biologinen kello niin kovasti, että päätettiin yrittää lasta saman tien. Viime joulukuussa tuo esikoinen sitten syntyi ja nyt ollaan viikon verran oltu naimisissa. Suoraan sanottuna se isyyden tunnustaminen oli ahterista, vaikkakin lyhyt käynti lastenvalvojan luona. Helpommalla oltaisiin päästy, kun oltaisiin pyörähdetty pari minuuttia maistraatissa ennen pojan syntymää. Me aiotaan tehdä toinen lapsi vielä ennen häitä. Tämä johtuu siitä, että halutaan lapset pienellä (eli noin kahden vuoden) ikäerolla. Omista henkilökohtaisista syistä en halua olla raskaana tai imettää omissa häissäni, mikä myös lykkää sitten sitä hääpäivää. Muutenhan häitä juhlittaisiin varmaan jo puolentoista vuoden päästä. Sentään ollaan kihloissa kun seuraava syntyy. Ei mennyt elämä niin kuin joskus nuorempana suunnittelin, mutta eipä se kyllä harmitakaan.

Kiitoksia vinkistä, mutta voi olla, että Uusi Seurahuone menee meidän budjetin ylin. Kiva paikka tosin ja hyvät ruoat. OIen siellä kertaalleen käynyt syömässä joku kymmenisen vuotta sitten.

Mun sormus maksoi alennuksen jälkeen 300e, miehen 110e. Molemmilla valkokultaa ja nelisen milliä leveät sormukset.

Minä juonsin siskoni häät pari vuotta sitten. Ei se nyt sen kummempi homma ollut, vähän piti vain huudella, että "nyt ois ruoka katettu, mennään katsomaan kun morsiuspari leikkaa kakun, nyt olisi sitten vuorossa tietovisa" yms. Isämme toivotti vieraat tervetulleeksi ja puhui, kun ryöstettiin sulhanen, muuten minä olin äänessä. Suurin työ tuossa juontohommassa oli se kun pidin vieraille tietovisan, joka koski morsiusparia. Tuo tietovisa vaati vähän lämmittelyä, mutta parin kysymyksen jälkeen pääsin vauhtiin ja hoidin homman kuin paraskin TV-visailun juontaja (sain paljon kehuja siitä). Kannattaa siis kysellä bestmania tai kaasoa hommaan. Riippuu ihan siitä kuinka paljon ohjelmaa häissä on tiedossa, että millainen sen juonnon pitää olla. En ole koskaan ollut häissä, jossa olisi ollut ulkopuolinen seremoniamestari. Tietty jos omat tutut ovat ujoja, eivätkä halua, niin sitten kannattaa hankkia juontaja erikseen. Pointtini on lähinnä se, ettei tuo seremoniamestarin homma välttämättä paljoa vaadi.

Tätä ketjua lukiessa tuli mieleen, etten ole edes pyytänyt kahta ystävääni kaasoiksi. Kuten eivät hekään minua. Toinen ilmoitti, että hänelle tulee kolme kaasoa (teki tämän silloin kun olin raskaana ja hormoonihuuruissa, joten luulin, etten ollut hänen kaaso, mutta ei siitä sen enempää), toinen... en muista. Kai se on jotenkin itsestään selvää, että ollaan toistemme kaasoja. Katsotaan sitten uudestaan jos he ihmettelevät kun se oma hääpäivä alkaa lähestyä uhkaavasti.

Mulle tulee kaksi kaasoa. Nämä henkilöt ovat pitkäaikaisimpia ja parhaimpia ystäviäni. Meillä on tavallaan kaasorinki, sillä ollaan kaikki menossa aika lailla samaan syssyyn naimisiin (ensimmäisen häitä vietetään vuoden päästä kesällä, olen vuorossa viimeisenä). Saa vaan nähdä miten homma toimii, sillä toinen heistä asuu Enlgannissa eikä tämä Suomessa asuvakaan asu sillä paikkakunnalla, missä häitä tulemme viettämään. Hyvin se varmaan menee. Olin ensin miettinyt siskoani yhdeksi kaasoista, olin hänen kaasonaan muutama vuosi sitten. Itsestä tuntuu, että kolme kaasoa on liikaa. Veikkaan myös, että hän on hyvillään, ettei hänen tarvitse olla kaasona. Hänellä on varmasti kädet täynnä kahden pienen lapsensa kanssa.

Mun ihanuus tuli vihdoin kaiverruksesta.

^ Haha, mies varmaan kiittä onneaan, ettei meidän sormuksissa kestä noin kauaa. Olen oikeasti päivittäin "itkenyt" täällä sormuksen perään.

Käyttönhän sormus tulee. Eli eiköhän tuo pysy sormessa lähes koko ajan. Saunassa, uimassa ja salilla sen voi ottaa pois, mutta muuten tulen kyllä käyttämään ihan koko ajan. Mua itse asiassa pelottaa, että hukkaisin sen. Paremmin pysyy tallessa kun käyttää koko ajan.

Onko kellään kokemuksia Lahden tanssikouluista? Minä haluan tanssia häissä, mutta miehellä on kaksi vasenta jalkaa, joten pitäisi aloittaa opettelu hyvissä ajoin. Kannattanee puhua ukko ympäri jonnekin lavatanssikursseille, jos haluaa oppia useamman tanssin kuin vain sen ainaisen valssin (jonka voisin ihan hyvin itse opettaa tuolle).

^ Tuo leikkisormuksella kosiminen olisi ollut kyllä loistojuttu. Ilman sormusta se kosinta sitten tuli, mutta ei se haittaa. Sain valita mieluisan sormuksen ja se on ihana. Odottavan aika on vaan pitkä, sillä sormus on kaiverrettavana ja tulee kuulemma viimeistään seuraavana maanantaina.

Olen aina ollut sitä mieltä, että otan yhdysnimen. Tykkään ihan törkeän paljon omasta sukunimestäni, vaikkei se mikään harvinainen olekaan. Miehellä puolestaan on harvinaisempi nimi ja on ainoa omassa sukuhaarassaan, joka jatkaa tuota nimeä. Sekä minun että miehen sukunimessä on 5 kirjaista, joten ei tulisi edes mahdoton yhdistelmä, Xxxxx-Yyyyy. Voisin ehkä vaihtaa nimen kokonaan, jos päädyttäisiin ottamaan miehen mummon tyttönimi yhteiseksi. Sen nimisiä ei ole enää elossa ollenkaan. Olisi siis tosi harvinainen nimi, vaikka aika suomalainen silti.

Olen ystäväni häissä yhtenä kaasona, hän menee vuoden päästä naimisiin. Ystävä oli aiemmin ilmoittanut, että he pitävät miehensä kanssa yhteiset polttarit, mutta minä ja toinen kaaso olemme vähän eri mieltä asiasta. Ollaan tunnettu tuo morsian varmaan kymmenen vuotta, joten järjestämme hänelle omat ja pienimuotoiset polttarit. Tiedossa on kevyttä hauskanpitoa, josta morsian itsekin varmasti pitää. Omat polttarini saavat olla isommat, mutta mitään viikonloppua kestäviä juhlia en halua. Yksi päivä riittää, kunhan on vain hauskaa ja jännittävää puuhaa.

Totta. Miten en ollut ajatellutkaan, että todellakin talvella voi hoitaa vihkimisen ulkona. Nimenomaan lumen takia haluan talvihäät. Jos vihkiminenkin on sisällä, vieläpä samassa rakennuksessa juhlan kanssa, niin samahan se silloin sille lumelle olisi. Nyt jäin visioimaan noita ulkoroihuja ja tähtisädetikkuja, etenkin vielä pimeään vuodenaikaan olisi todella kauniin näköistä. Kyllä se vaan taitaa niin olla, että tämä morsmaikku saa kuin saakin ne unelmiensa talvihäät, kunhan ei sada vettä tai lunta aivan myrskyten.

Minkähänlaista paikkaa suosittelisitte talvihäille, kun halutaan (siviili)vihkiminen juhlapaikalla, mutta ei haluta vihkimistä siinä varsinaisessa juhlatilassa? Eli joku sellainen paikka pitäisi olla, jossa olisi selvälsti kaksi erillistä tilaa: ensimmäisessä vihkiminen ja toisessa sitten juhlat. Esimerkiksi joku kaksikerroksinen paikka voisi toimia. En halua varata erillistä paikkaa puolen tunnin vihkiseremonian takia, eikä maistraattiin mahdu kaikki vieraat.

Jep, eli kannttaa etsiä paikka, missä on kaksi selvästi erillistä tilaa. Tuntuisi jotenkin tyhmältä varata kaksi eri paikkaa, jossa toisessa ollaan korkeintaan puoli tuntia.

Me lähetetään ehdottomasti Save the Date-kortit. Miehellä on sukua eri puolilla Eurooppaa ja mun sukua asuu kaikkialla Inarin ja Turun välillä, toinen kaasoistani asuu Englannissa. Hyvä varoittaa etukäteen kauempaa tulevia, että tällaista on tiedossa. Kauempaa tulevat saavat järjestettyä lennot ynnä muut hyvissä ajoin. Noille kaukaa tuleville voi tulla kiire, jos kutsut laittaa tyyliin paria kuukautta ennen häitä.

Iskä saattaa. En osaa kuvitella, että sitä kukaan muukaan tekisi tai kävelisin yksinäni. Haluan tuon saattamisen siitäkin huolimatta, että häiden koittaessa ollaan miehen kanssa oltu pitkään yhdessä (6-7 vuotta) ja meillä on lapsi. Meillä vihkiminen tulee tapahtumaan juhlapaikalla, joten tuo saattohommeli pitää miettiä tarkkaan. Mies todennäköisesti ehtii nähdä mut ennen vihkimistä, mutta en haluais vieraiden näkevän.

Mua kosittiin lauantaina ja kai niitä häitä pitää heti alkaa suunnitella. Häät on siis todennäköisesti tiedossa vasta talvella 2017, että mikään kiire tässä ei ole.

Todellakin olen haaveillut ja isosti vieläpä! Haluan perinteiset häät tansseineen, teennäisine hääleikkeineen ja puheineen. Vieraita ja hauskanpitoa. Edellisten kumppanienkin kanssa niistä häistä tuli haaveiltua, mutta tämän nykyisen kanssa se on aina tuntunut kovin luontevalta haaveelta. Esimerkiksi muistan sanoneeni ensimmäiselle poikaystävälleni, että "mulla on sellainen tunne, että mun eka avioliitto päätyy eroon." Jälkeenpäin mietittynä aika törkeästi sanottu. Joka tapauksessa ykyisen ukon kanssa ei ole tuollaista tunnetta.

Kysäsenpä täällä nyt vinkkejä, koska olen vaikea ihminen. Meille on tulossa siviilivihkiminen, mutta en halua käydä etukäteen maistraatissa. En myöskään halua, että pienellä porukalla käydään maistraatissa ja isommalla juhlitaan. Eli vihkiminen pitäisi hoitaa joko juhlapaikalla tai etsiä sitä varten joku tila, jossa voisi sen vihkimisen hoitaa. Haluan hääjuhlaan tavallaan siirtymät kaikkine sisään- ja ulosmarsseineen (joo, tuon ei ollut tarkoitus kuulostaa noin kaksimieliseltä ). Kesällähän tuo juhlapaikalla vihkiminen menisi kivasti, että vihkiminen on ulkona ja siitä siirrytään sisälle juhlimaan. Mutta mitä tekisitte talvihäiden kanssa? Kannattaisiko etsiä joku paikka, joka selkeämmin jakautuu kahteen tilaan, esim. ylä- ja alakerta (alakerrassa vihkiminen ja yläkertaan juhlimaan tyylisesti)? Olen koko ikäni haaveillut talvihäistä, mutta nyt se haave meinaa kaatua tuohon vihkimiseen.

Suoraan sanottuna, mulla ei ole tullut mieleenkään, että morsiuspari kustantaisi kaason/bestmanin vaatteet. Ollessani siskolleni kaasona maksoin itse oman pukuni ja sain tosiaan valita sellaisen kuin haluan. Pari ystävääni on menossa naimisiin (toinen vuoden päästä, toinen kahden vuoden päästä) ja olen heille kaasona. Minulle ei ole tullut mieleenkään pyytää heitä maksamaan mekkoani, vaikka vaatisivatkin jotain tiettyä tyyliä tai väriä. Omiin häihimme tulee todennäköisesti teema, jonka toivomme vieraiden huomioivan. Luonnollisesti toivon, että kaasot myös huomioivat tuon teeman, mutta muuten saavat itse valita pukunsa. Eli en kyllä ole maksamassa heidän vaatteitaan tai mahdollisia kampaamoreissujaan.

Me maksetaan toistemme sormukset. Mies oli kyllä ihan sillä asenteella liikenteessä, että maksaa itse molemmat. Halusin kuitenkin maksaa hänen sormuksensa (on myös se halvempi). Meille tulee erilaiset sormukset, mutta väliäkö sillä.