Itse olen tätä asiaa hieman murheissani miettinyt. Pelkään että isäni loukkaantuu jos en pyydä, mutten kuitenkaan koe häntä niin läheiseksi että tahtoisin häntä välttämättä taluuttamaan vaikka se yleisesti ajatuksena kiva onkin. En ole koskaan isäni luona asunut vaikka koko elämäni hänen kanssaan olenkin ollut tekemisissä. Ehkä sitä niin läheistä isä-tytär suhdetta ei vain koskaan päässyt syntymään? Tuntuisi ehkä hieman teennäiseltä kävellä hänen käsipuolessaan alttarille. Meille tärkeintä hääpäivässä on aitous ja tämä ehkä sotisi sitä vastaan. Voi olla että lähempänä mieleni muuttuu? Mutta tuo että lapsi luovuttaa äitinsä idea taisi juuri pelastaa minut! Ihana ajatus. Poikani on hääpäivänä lähes 11v joten olisi ihanaa kävellä hänen kanssaan alttarille! Hänen kanssaan olen suurimman osan hänen elämästään kahdestaan elänytkin. Mikä loistava ajatus! <3