Minitikru

Hah, en ollutkaan eka No onhan tätä ketjua 18 sivua, kumma jos olisin ollut ainut joka huomasi

Minä täällä taas... Päikkyyn jo kirjoitin, mutta lyhyesti tännekin. Meidän häihin ei haluta ohjelmaa. Silti sain kuulla että sulhasen siskot sellaista suunnittelevat, eivät ilmeisesti ole kuulleet ohjelmakieltoa. Meiltä ei ole kysytty mitään. Emme aio hyväksyä tätä, ja kerrommekin siis, että ei kiitos, emme tahdo ohjelmaa. Eiköhän se ole sitten pois päiväjärjestyksestä. Miksi ihmeessä häitä pidetään sellaisina juhlina joissa on "pakko" olla jotain ohjelmaa? Ja miksi sen suunnittelee aina joku muu kuin morsiuspari? Mehän naimisiin mennään, meidän häät ne on. Ja me vieläpä maksetaan ne. Miksi pitäisi väkisin olla jotain yllätysohjelmaa tai hiton ryöstöjä? Pitkän aikaa hääasiat ovat sujuneet ja rullanneet mukavasti eteenpäin. Viime aikoina fiilikseni häiden järjestämisen kanssa on ollut lähinnä ja ja ja Milloin tästä tulee taas kivaa?

Hahaha, nyt vasta tajusin että tuo otsikko on muotoiltu aika hassusti, vaikka aiheen aloittaja onkin aloitusviestissä selvittänyt mitä tarkoitti. Täytyy kuitenkin nyt leukailla, että pakkohan sulhasen on saada nähdä morsian hääpäivänä, tai ei naimisiin pääse! Anteeksi

Aion laittaa helmikorvakorut, lävistyskoruun vaihdan "helmi"pallon, kaulassa pidän hopeista sydänkaulakorua. Olen saanut tuon kaulakorun sulhaselta 2012, enkä kirjaimellisesti ota sitä koskaan pois. Paitsi hammasröntgenissä oli pakko Hiuksissa minulla on hiuskoru, semmoinen kukka. Ja tietysti sitten kihla- ja vihkisormus Ehkä vielä joku rannekoru, jotta saisin itselleni "jotain lainattua".

Näin äkkiä tulee mieleen: huntutäyspitkä morsiuspuku. Mekko kuitenkin on valkoinen.Morsiamen valkoiset asusteet, valkoinen on korvattu punaisellakirkkovihkiminenruokailu, sen sijaan on kakkukahvipöytätanssit ja bändihääleikit ja muu ohjelmakaasobestmanpitkään väkerretyt koristelut, oikeastaan koristelut kokonaisuudessaannykyään yleistyneet save the date -kortiten usko että hääkimppua tai sukkanauhaa varsinkaan ruvetaan viskomaan. Ei kine, ja tahdon pitää ne myös nykyään yleistynyt dokumentaarinen kuvauslahjalista on aika tynkäpitkään väkerretyt kutsukortit, kortit tehdään mutta niiiin pienellä vaivalla kuin mahdollistameikkaajan tekemä meikki ja kampaajan tekemä kampaus. Teen itse, minun hiuksia ja naamaani ei pilatamyöskin nykyään yleistynyt videokuvausedelleen nykyään yleinen karkkibuffetkahviavecit, mitä ihmettä, miksi sellaisiakin "pitäisi" olla?vähän epäilen että hääautossa ei ole mitään romua takana, tai ainakaan me ei laiteta rikkaa ristiin sen eteentienvarsiopasteet, ei ole tarpeenei mitään isien vieheitä, saa nähdä tajutaanko edes sulhaselle hankkiajosta tuli mieleen, ei morsiamen isän puhetta. Ei varmaan puheita muutenkaan, niin ainakin toivotaanpitopalvelutarjoilijatmorsiamenryöstö. Lupaan hlökohtaisesti kierittää tervassa ja höyhenissä sen, joka edes yrittää. Ryöstön pilaamissuunnitelma on varmuuden vuoksi olemassa hääyö hotellissapolttareita ei kumpikaan tahdo eikä toivo. Lupaan paeta vaikka parvekkeen kautta jos joku yrittää. Ikävää on se, että asutaan kolmoskerroksessavihkiminen on juhlapäivänä, mutta ennen juhlien alkua, suurin osa vieraista ei siis tule näkemään vihkimistätäältä bongattua, en tiedä kuinka yleistä, yhteislaulutnykyään yleiset miljöökuvat, niiden sijaan ihan perus studiokuvat10 000 € budjetti, ainakin tuntuu olevan suht yleinenhäämatka mahdollisimman eksoottiseen kaukokohteeseen, mutta me suuntaamme jonnekin päin Eurooppaa, auki vielä että mihinistumajärjestyslapsen alullelaitto heti häiden jälkeen, ei tosin enää taida olla kovin pakollista mutta ei mitenkään harvinaiseltakaan vaikuta nykyäänkään.häämatka varattuna ajoissa. Fuck it, me otetaan äkkilähtö kaikki ihmeen ohjelmalehtiset ja muu paperisäläalkoholia on, muttei niin paljoa että sillä kukaan perseitä vetäisi, hähää!vieraille varattua majoitusta, go home! Pitkänmatkalaisia on siis tosi vähän, ja heille kaikille löytyy sukulaisten puolesta majapaikkaaemme ole ajatelleet lapsivieraita mitenkään, eikä heitä kovin montaa edes oleei kutsuta väkeä periaatteella tervetuloa ystävät, sukulaiset ja kylänmiehet, vierasmäärä jää siis alle sadan = ei isot perinteiset sukuhäätei onnittelujonoa. Ihan oikeasti, ne ovat häät, ei suinkaan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto.ei morsiuslapsiaei wc-koreja. En tosiaan ymmärrä näitä. Yhtään.ei tietenkään heitellä mitään vihkimisen jälkeenei nykyajalle tyypillistä photo booth -nurkkausta. Suokaa anteeksi, mutta mielestäni ne ovat tyhmiä, enkä itse missään nimessä suostuisi menemään sellaiseen ottamaan kuvaa joidenkin rumien tekoviiksien kanssa.en ota mitään tekojuttuja, siis tekorusketusta, tekotukkaa, tekokynsiä, tekoripsiä... Kaikkea löytyy hyvin omasta takaa, kiitos vaan.ei minulla ole tiarakaan. Tässäkin kohtaa on taas pakko pyytää anteeksi, mutta olen sitä mieltä, että prinsessaleikit kuuluvat lapsuuteen, ei siihen ikään kun mennään naimisiin. Anteeksi.ei mitään ällöttäviä puna- tai valkoviinejä. En voi sietää viinejä. (makeaa) kuohuviiniä alkumaljan verran kestän, en enempääei kerroshääkakkua, vaan useampi tavallinen täytekakkukukaan ei saata minua maistraatissa vihkijän eteen()ei mitään polkaisua kun kakkua leikataan. Katsotaan kuinka moni tuotakin odottaa ja kummastuu kun ei tulemorsian ei muistuta joulukuustamorsian käyttää korkokenkiä vain virallisissa kuvissa ja vihkimisen ajan. Juhlassa kengät ovat matalaten ole mitenkään innostunut pöytäkukka-asetelmistaenkä myöskään maksamaan hääkimpusta + 100 €...enkä kuivattamaan sitä kimppuaminulla ei ole mitään hääyöhepeneitä erikseen. En myöskään osta uusia alusvaatteita, koska käytän aina sieviä alusvaatteitaepäilen tyllipusseihin pakattuja hääkarkkeja. Tahtoisin kyllä hääkarkit, mutta en tahdo tehdä niille mitään pussukoitakoska minä olen itseni meikkaaja ja kampaaja, niin varsinaista koemeikki ja -kampauspäivää ei ole. Niitä päiviä on varmaan muutamakin, joiden aikana hion ja etsin sopivaa. Mitään tiettyä korvamerkittyä päivää ei ole, vaan teen kun inspaa. Ajoissa kuitenkin.en kaipaa ketään viereeni nyyhkimään ja höösäämään kun laittaudun hääaamuna. Jos en tee sitä kotona, niin valitsen isäntäpaikakseni sellaisen, jossa kukaan ei saa nyyhkykohtaustaenkä tarvitse apua (kaasoa) mekon kanssa, vetoketju on kivaen ramppaa säännöllisesti kosmetologilla kasvo-,käsi-jalka,-kynsihoidoissa, karvanpoistoissa, kulmakarvojen muotoilussa, ripsien värjäämisessä tai itseni pinkiksi maalauttamisessa ennen häitä. En käy kosmetologilla ollenkaanen käy kampaajalla värjäyttämässä juurikasvua, vaan kuten ennenkin, vaalennan itseen ole mitenkään innostunut kylvämään sydämiä joka puolelle hääpaikkaanykyään kai aika usein sulhasella on ihan uusi, käyttämätön puku joka on ostettu/vuokrattu häitä varten. Me emme hanki uutta pukua, vaan sulhanen käyttää sitä minkä omistaa nyt. Josta tuli mieleen, ei ole sulhasen kravatti valkoinen. Punainen on.ykkösluokassa lähetetyt hääkutsut. Valtaosa voidaan viedä itse perille, ja niin teemme. Vain muutaman joutuu lähettämään postin kautta. Nyt ei enää tule mieleen. Antimorsian tässä terve! Muoks. Höhöö, halusin jatkaa tätä vielä kun tuli lisää mieleen!

Niin, noista kissantavaroista on varmasti kumpaakin mielipidettä, sekä sitä että on hölmöä että sitä, että ihan ookoo Viinipullot ja erikoisoluet... Minäpä olenkin oikein mahdollisimman hankala, kun vihaan viinejä ja oluita. En tosiaankaan voi sietää niitä. Sen sijaan esim. likööreistä pidän, mutta tässä törmätään taas siihen että onkohan omituista? Enkä oikein tiedä miltä se vaikuttaisi, jos lahjalistalla lukisi " likööriä, kossua, viinaksia". Tyhmältä. Aineettomat lahjat ja lahjakortit sopisivat paljon paremmin kuin ne "tyhmät Oiva Toikan lasilinnut". Just hyvä nämä pääsyliput, leffaliput, muuttoavut ym. Varmaankin laitetaan niitä häämatkavaluutan lisäksi toivelistalle. Sitä pitää miettiä, että olisiko juuri meidän vieraiden mielestä outoa toivoa kissantarvikkeita. Vai olisiko joku lahjakortti kissakeissiinkin parempi? Vaikka ei sillä, saadaan me tosiaan ne tavarat hankittua ilman lahjoituksiakin. Tuli vaan mieleen että ne on melkeinpä ainoita tavaroita joita ei ole, ja joille olisi käyttöä. Onhan tässä vielä pari kuukautta aikaa lahjalistaa miettiä

Sama juttu! Lapsesta asti olen ajatellut ottavani puolison sukunimen naimisiin mennessä. Meillä myös kauan ennen kihlautumista oli selvää, että naimisiin mentäessä ottaisin puolisoni sukunimen. Mies kysyikin minulta miksi haluan hänen sukunimensä (ihan asiallinen nimi siis ) perustelin valintaani mm. sillä, että tyttönimeni on kovin pitkä. Mieheni sukunimi on puolet lyhyempi ja hieman harvinaisempi. Etunimi+sukunimi-kaimoja ei ole kummankaan sukunimen kanssa. Koen myös olevani siinä määrin konservatiivinen, että haluaisin miehen sukunimen. Minullakin tyttönimi on pitkä, ja etunimi myös! Ja sulhon sukunimi on siis lyhyempi ja minun sukunimeäni harvinaisempi Tämän lisäksi minullakaan ei ole etunimi+sukunimi -kaimoja, ei nyt eikä varmasti tulevaisuudessakaan!

Kiitos tiedosta! Jos saan opiskelupaikan niin kai minä jonkun numeron löydän kirjeestä johon soitella. Tai voinhan mennä vaikka paikanpäälle kun on saatu paikkakuntaa vaihdettua. Ja vaikka olette molemmat "vasta" viikko vihkimisen jälkeen käyneet uusimassa kortteja, minä taidan kokeilla sitä jo vihkimistä seuraavana maanantaina, vihkitodistuksen kanssa jos yhtään epäilyttää Kun se passi pitää niin vauhdilla saada uusiksi...

Jos vielä tänään eksyn telkkarin (ok, Netflixin) ääreen, niin tiedänkin mitä katson Kiitän leffavinkeistä! Hääohjelmia olen katsonut, milloin enemmän ja milloin vähemmän. Don´t tell the bride - Häät sulhasen tapaan olen ainakin katsonut. Brittiversiota ihan varmasti, mutta hämärä muistikuva että myös jenkkien? Vai onko sellaista? Sekoitanko toiseen. Muutaman jakson kuitenkin tuota ohjelmaa nähnyt. Neljät häät - jaksoja olen katsonut tuhottomasti. Amerikan versiota, Suomi-versiota en ole nähnyt ja tuntuu ettei niitä jaksoja jälkikäteen löydy. Jonkun jakson Bridezillas tmv. olen myös nähnyt. Neljät häät Amerikassa taitaa olla suosikkini ohjelmista

Muistinkohan mainita tuossa viestissä että häämatkaa varten juuri toivoisimme rahaa? En jaksa lukea sitä läpi, mutta mihinkään Prismaan tmv. eivät rahat aikaa myöten valuisi, vaan juurikin mentäisiin häämatkalle Lahjakortit ovat jo huomattavasti parempi idea kuin sadas turha aterinsetti. Sitäkään muista enää sanoinko, mutta esimerkiksi aterimia on kyllä niin paljon, että vaikka alettaisiin pukata lapsia maailmaan kuin liukuhihnalta, niin sittenkään ei loppuisi heti kesken. Niin, rojua riittää. Nanshe: Sulhaseni sukulaiset tuntien... Mahdollista! Ja onpa anoppi vihjaillut kristalleista ja pöytähopeista sekä suoraan kehottanut tekemään lahjalistan. Eli sieltä ainakin tulisi tavaraa, kuten myös hänen äidiltään. Sulhasen isästä + uudesta vaimosta on vaikea sanoa... No kuitenkin, suurin osa kutsuttavista sulhasen sukulaisista (anopin sivulauseiden mukaan) toisi tavaraa. Omistakin sukulaisista paria "epäilen" tällaisesta. En osaa sanoa kunnioitetaanko lahjalistaa, johon näillä näkymin tulisi vain muutama tavara (+ehkä lahjakortit), ja sen lisäksi jotenkin nätisti muotoiltuna rahatoive häämatkaa varten. Tipzillan tapaa voisi miettiä, että jos muotoilisi jotenkin "korvamerkittynä" rahatoiveet häämatkalle. Asiaa varmaan helpottaisi jos päättäisimme kohteen. Niittipyssy: Meillä samantyyliset häät. En kovin pahasti ole kuullut kommentteja, mutta ainahan sitä muutama mahtuu, joiden mielestä oikeat häät = kirkkovihkiminen, 100 hengen päivälliset, kahvit leikkeineen ja valsseineen. Kaikki muut tavat on sitten vääriä. Omasta mielestäni oikea tapa on se, jolla hääpari tahtoo itse häänsä viettää. En vaivaa päätäni sillä että onko meillä "oikeat" häät, totta kai on! Mutta joku saattaa hyvin olla eri mieltä. " Kun on tapana..." istuu valitettavan lujassa monissa ihmisissä. Ja todellakin, naimisiinmeno tapahtuu siksi, kun halutaan avioliittoon, ei siksi että saataisiin häät. Eikä se sitten muiden asia ole, että millaiset mahdolliset juhlat ovat.

^ No hyvä ettei se ihan hölmöltä kuulosta! Ne kun olisivat oikeasti tarpeellista tavaraa hyvin pian häiden jälkeen.

HHHUUUAAAAHHH! Eipä mennyt kauaa kun tälle tuli tarvetta... Suurkiitos Nykä ketjun perustamisesta! Asiani liittyy nyt lähinnä häihin, mutta siitä hääpäivästähän se avioliitto alkaa. Kävin tuossa äsken kirjoittelemassa Häävalmistelu-puolelle lahjalistaongelmasta ja siinä mieleeni hiipi pikku hiljaa kiukku. Lyhyesti sanottuna toivomme lähinnä rahaa häämatkaa varten, mutta koen että on "pakko" laatia edes lyhyt tavaralista. (Disclaimer: Emme järjestä häitä rahan/lahjojen toivossa, eikä kenenkään ole pakko tuoda mitään. Mutta tiedätte kyllä että ihmiset eivät kovin helposti suostu tulemaan tyhjin käsin. En menisi itsekään ilman lahjaa häihin, tietysti antaisin jotain.) Pienituloiset ymmärrän, että he ehkä mieluummin antavat tavaran, josta hinta ei niin käy ilmi, mutta minä en katso kieroon yhtään mitään summaa. Suurin ärtymykseni aihe on periaateihmiset. Siis ne, joiden mielestä rahaa ei vaan voi antaa häälahjaksi. Ei vaikka heillä olisi antaa sen verran että "kehtaa" tuoda. Miksi, siis miksi ihmeessä rahan pyytäminen häälahjaksi on edelleen joidenkin mielestä niin paheksuttavaa? Kyllähän rippilapset, ylioppilaat, valmistuneet ja syntymäpäiväsankarit "saavat" ihan reippaasti sanoa että toivovat rahaa, ja se on kaikkien mielestä ok. Ja heidän toiveensa useimmiten myös toteutuu. Minkä ihmeen takia se on niin kamalaa, jos hääpari toivoo rahaa? Etenkin kun useimmilla on mielessä joku tarkoitus, kuten häämatka, ehkä talon remontointi, pesämunaa asunnonostolle... Kaiken lisäksi nykypäivänä todella monet ovat asuneet yhdessä jo ennen avioelämän alkua. Ei niitä 10 leivänpaahdinta, 7 täkkiä, 5 käkikelloa ja 12 erilaista astiaston alkua kukaan tarvitse. Oli asuttu yhdessä jo ennen avioliittoa tai ei. Siis kun minä pääsin ylioppilaaksi, toivoin rahaa, koska omaa kotia oltiin asuttu silloin vajaa vuosi. Toive täyttyi, täydellisesti. Samoin kun sulho pääsi, toivoi rahaa koska omaa kotia oli asuttu pian kaksi vuotta. Jälleen toive täyttyi. Perusteluna on ollut kummallakin juuri tämä, että se koti ja sen tavarat on jo. Kun menemme naimisiin, olemme asuneet päivälleen kolme vuotta yhdessä ja tavaran määrä on yhä vain kasvanut. Miksi ihmeessä se ei nyt kävisikään että toivomme rahaa??? Mieluummin me häämatkalle lähdettäisiin kuin otetaan valtava kasa roinaa kerämään pölyä ja olemaan laatikoissa piilossa. Ja kun ihan oikeasti ei kenenkään ole pakko satasia heitellä. Ihan sen mukaan mihin itsellä on varaa, niin iso tai pieni summa kuin itse tahtoo ja pystyy lahjoittaa. Eikä ole mikään pakko tuoda muuta kuin itsensä, jos siltä tuntuu että ei vaan ole mitä antaa. Kyllä minä työttömänä ihmisenä tajuan tämän pienituloisuuden oikein hyvin. Sitä minä en tajua, että jos rahaa on niin että ei paskalle taivu, ja mennään ostamaan vaikka 200 € maksava *joku turhake tähän*, sen sijaan että annettaisiin se rahana häämatkakassaan. Ihan vaan siksi että häälahjaksi ei saa toivoa rahaa, joten ei varmasti anneta! Hnnnggghhh. Vielä kerran varmuuden vuoksi, häitä ei pidetä rahan saamisen toivossa, vaan rahaa toivotaan siksi, että ihmiset jotain haluavat kuitenkin tuoda. Miksi sitten ei voida tuoda sitä, mitä oikeasti haluamme, kun kerran ilman mitään ei kuitenkaan kehdata tulla?? Vaikka silläkään ei olisi väliä.

Olen mietiskellyt tätä lahja-asiaa. Kaikista eniten minä toivon hääparille -kortteja! Olen ehdoton korttifani ja on aina niiiiiin mieluista saada kortteja. Pidän myös ylikaiken korttien ostelusta. Tykkään miettiä millainen kortti sopii kortin saajalle ja on samalla minun/meidän tyyliä. Toisinaan myös katselen vanhoja synttäri- ja joulukortteja, molempien yo-kortteja ja kihlajaiskortteja Voikohan tämän korttitoiveen jotenkin järkevästi tuoda esiin? Itse lahjoihin sitten. Eihän kenenkään olisi pakko mitään tuoda, ei niitä häitä lahjojen toivossa järjestetä! Mutta ainahan ihmiset haluavat häälahjoja antaa, itsekin haluaisin jos saisin kutsun jonkun häihin. Suurin toiveemme on raha. Olemme asuneet eh, päivälleen kolme vuotta yhdessä hääpäivänä. Melko lailla kaikki tarpeellinen jo on, tarpeetontakin löytyy... Aterimia on niin, että voitaisiin vaikka 10 henkinen perhe perustaa ja näillä pärjäisi... Rahaa toivotaan häämatkaa varten, on vielä hakusessa miten asia ilmaistaan. Kuitenkin, meillä on vieraita, joista epäilen etteivät vain kerta kaikkiaan tahdo antaa rahaa. Osa on pienituloisia, ja ymmärrän että heille on mieluisampaa ostaa vaikka 10-20 € maksava tavara, kuin tuoda vastaava seteli. Vaikka meille kävisi summa kuin summa, kukin varallisuutensa mukaan, ei ruveta pieniäkään summia kieroon katsomaan. Toiset eivät ehkä vain periaatteesta tahdo rahaa antaa, vaikka sitä olisikin niin että "kehtaa" tuoda. (Tätä periaatetta en muuten ymmärrä!) Jotain tavaraa pitäisi keksiä lahjalistalle, mutta mitä? Imurin tarvitsemme uuden, se tosin menee periaateihmisten budjettiin enemmän, ei niinkään pienituloisten. Ja ennemmin minä toisten varallisuutta otan huomioon, kuin mitään typeriä periaatteita... Ei ainakaan niitä aterimia, eikä mitään astioitakaan. En/emme kerää mitään astiastoa, en voi suoraan sanottuna joutavampaa asiaa keksiä No, minä olenkin aina ollut vähän omalaatuinen. Meillä on Arabian Uhtuaa, melko täysi sarja, sain äidiltä kun muutettiin. Lasit on jotain Iittalaa ja jotain. Mukit sekalaisia. Lisäksi sekalaisia lautasia. Ja tämä hyvä näin. Ei kaivata täydennystä. Kaikki tarpeelliset pienkodinkoneet ja isommatkin löytyy. On muutakin kuppia ja kippoa. Meillä on esim. varmaan 5 uunivuokaa ja hittoakos me niilläkään kaikilla? Lapselle ei ole "lupaa tulla" vielä hetkeen häiden jälkeen. Ja toisaalta, vauvan tavarat on ehkä vähän outoja häälahjoja muutenkin. Lemmikkejä ei nyt ole, mutta pian häiden jälkeen melko varmasti otamme kissan. En kyllä tiedä onko siitä mitään järkeä toivoa kissalle tavaroita? Vähän tyhmältä kuulostaa ehkä kuitenkin. Pyyhkeitä & lakanoita on. Niitä nyt ehkä juuri ja juuri voisi ottaa lisää. Mutta ei mielettömästi kuitenkaan. Maljakoita on. Paljon. Nyt riittää nekin. Aalto-maljakot ovat tyhmiä. Vievät tilaa eikä niillä tee mitään. Oiva Toikan lasilinnut ovat myös tyhmiä. En tahdo pöytähopeita, ei me niillä mitään tehdä kuitenkaan. Ei osata olla tarpeeksi hienostuneita Enkä halua mitään kristallikrääsää. Sisustamisesta en ole erityisen kiinnostunut. Ei siis mitään tauluja tmv. Etenkään, kun makuni on sellainen etten itsekään osaa sitä kunnolla kuvailla. Mutta sanotaanko että tämän hetken kuumimmat sisustustrendit eivät iske yhtään. Ja sen mukaista tavaraa monet kai ostaisivat. Sulhasta ei kiinnosta verhot, matot, taulut tai muu. Kunhan on verhot ja matot, whatever sille millaiset Huomaatteko, neiti EI!!! on taas äänessä? Öäääh, niin. Mitä ihmettä voisin oikeasti sille tavaralistalle laittaa? Sulhasella lyö aivan yhtä tyhjää kuin minullakin. Ja ennen kaikkea haluamme ottaa huomioon pienituloiset, jotka tahtovat tuoda lahjan, mutta eivät syödä loppukuukautta kaurapuuroa sen takia. Mitään kovin hintavaa ei listalle tule, paitsi tuo imuri ihan "periaateihmisten" iloksi. Ja kun ihan oikeasti minulle 5 € käy siinä missä 50 € tai 500 € häämatkarahastoon lahjoituksena. Pystyyköhän tämmöistä mitenkään järkevästi tuomaan ilmi? Kun ei tuolle tavaralistalle taida kauheasti mitään tulla...

Sulhasen sisaruksista yksi on häntä (ja minua) vanhempi. Minä olen esikoinen. Menimme tammikuussa kihloihin, ennen kummankaan sisaruksia. Minun siskoni oli kesällä salamakihloissa, kihlaus purkautui hyvin pian. Siskoni ei kyllä vakavasti ole seurustellut kuin pari kertaa, ja tällä hetkellä ei tapaile ketään. Sulhasen isosiskolla on avomies, mutta he ovat olleet yhdessä vähemmän aikaa kuin me, ja tuskin aikovatkaan vielä hetkeen kihloihin. Eikä tätä siskoa ole ollenkaan haitannut se, että pikkuveli kihlautui ensin. Se taisi olla ihan luonnollista, kun ollaan aika pitkään oltu yhdessä Eihän sillä niin väliä ole että kuka "ehtii ensin". Etenkin jos ikäero on joku 1-3 vuotta, niin on ihan mahdollista että kihlat, avioliitot, lapset ym. ovat sisaruksilla suurin piirtein samoihin aikoihin suunnitteilla, ja on myös mahdollista että nuorempi "ehtii" ensin. Enemmän "väliä" on varmaan yhdessäolon pituudella. Että ei ole mitenkään yllättävää jos pitempään yhdessä ollut pari kihlautuu ensin, oli sen osapuolet sitten esikoisia tai nuorempia. Muoks. Sen vielä lisään, että eihän kihloihin menon tai muun vastaavan ajankohdan kuulu olla mikään sisarusten (tai kaverusten) välinen kilpajuoksu että ketkä nyt ensin ehtii

Täällähän on kivoja tekstejä, kiitos näistä

Minä käännän tämän päinvastoin (meidän kohdalla) että miksi olisi avioliittoon siunaus? Emme kuulu kirkkoon kumpikaan. Tai mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan ylipäätään. Koska emme usko mihinkään, on avioliitto meille täysin maallinen sopimus ja enemmänkin yhteiskunnallinen asia. Ei missään nimessä mikään uskonnollinen juttu.

Epäilenpä, että annettaisiin kuokkavieraille äkkilähtö... Kuka ihme aivan tuntemattomia häihinsä kaipaa? Ja toisaalta, ei-kutsutuilta tutuilta olisi tökeröä käytöstä tunkea paikalle silti.

Sulhasen työkavereita kutsutaan kaksi.

Perinteiset kynä ja paperi. Jonkin verran kuvia tulostelen. Näille papereille on hääkansio -niminen mappi. Kännykän laskin on käytössä myös, ja tulokset päätyvät paperille. Puhelimessa on Wedding countdown. Jos on Lumialle jotain kivoja hääaiheisia sovelluksia, saa vinkata Itse en ole jaksanut perehtyä. Kirjastosta olen joitakin hääaiheisia kirjoja ja häälehtiä lainaillut. Ja sitten on tietysti nämä amoriinin ja naimisiin.infon tietosivut. Ja ihan ehdottomasti tämä naikkareiden hääfoorumi!

Voi olla että tämä ketju ehkä tulee tarpeeseen jossain vaiheessa... Pidän mielessä!

Melko tasan menee. Vieraista ehkä noin vajaa kolmasosa on kavereita.

Semmoinen välimuoto Vieraaksi tulevat tietävät ja jotkut heistä ovat jotain asioita häistä ja suunnittelusta kuulleet, kuka enemmän ja kuka vähemmän. Sellaisille, joita ei kutsuta, juhlista ei kauheasti tule rupateltua, mutta ei asiaa salatakaan.

Ei kukaan. Meidät vihitään maistraatissa Ja oikeastaan sama se missä vihkiminen, en minä ketään saattajaksi tarvitse.

Onkohan mitään mahdollisuutta saada (pientä) ruusukimppua non 20 € tai max. 30 € hintaan? Edit. Kun tuntuisi ihan tyhmältä maksaa yhden päivän kestävästä kimpusta jotain 100 €. Käytännön syistä kimppua ei ole mahdollista kuivattaa, silloin ehkä voisin enemmänkin maksaa..

Punaista ruusukimppua olen miettinyt Olen myös ajatellut, että jos sekaan lisäisi yhden valkoisen tai sinisen ruusun. Tuolla sinisiä hääkimppuja -ketjussa oli niin kauniin näköisiä ne siniset ruusut. Valkoinen sitten sopisi puvun väriin. Saa nähdä, onhan tässä vielä aikaa