dasta

Jospa vielä minäkin. Tilasin Kukka-Lunariasta kimppuni (Amadeusruusua, orkideaa ja kallaa), heittokimpun, sulhasen, BM:n ja seremoniamestarin sekä kaason vieheet, kukkatiaran ruusuista sekä 5 hiusruusua, 20 (sekunda) Amadeusruusua pöytäkukiksi sekä pussillisen ruusun terälehtiä. Hintaa näille kaikille tuli alle 200 euroa ja olin tyytyväinen. Muutama palaveri käytiin kukkatiaran osalta, niitä kun ei paljoa kysytä ja oli aika työläs tehtävä. Kimppuni oli juuri sellainen kuin halusinkin (näytin kuvia etukäteen), ns. sekundaruusut vastasivat minusta täysin priimoja ja terälehdetkin sain valmiiksi revittyinä ja kostutettuina pussissa. Tulivat myös liikkeelle ennen aukioloaikaa jotta saimme hiuskukkani ajoissa kampaajalle.

Extrana soitti floristi vielä perjantaina heittokimpustani. Olin sanonut että haluan siihen viisi punaista ruusua jotka saavat sitten lentää eri suuntiin kun kimpun heitän, eli kimppu on ns. hajoavaa mallia. Soittivat siis vielä ja kysyivät saako laittaa mukaan jotain koristetta kuten mustikanvarpua jotta kimpusta lentäisi viisi ns. minikimppua eikä pelkät ruusut. En ollut itse tuota tullut edes ajatelleeksi, kiva idea ja hyvä että soittivat.

Tästä aiheesta on keskusteltu muistaakseni tuolla ylempänäkin. Sielläkin jo totesin että jos se laitonta on, niin kaipa tuota on suurempiakin rikoksia kuin se että laittaa opaskyltit omiin häihinsä, varsinkin kun ne tuskin muistuttavat liikennemerkkejä.

Poishan kyltit on tottakai kerättävä ja ymmärrän sen että muutama rähjäinen kyltti oman kauniin vieressä voi silmää aika tavalla ärsyttää. Sitä en sensijaan ymmärrä, miksei niitä voi sitten itse kerätä auton takakonttiin ja heittää roskiin? Jos ja kun kyltit todella ovat sotkuisia niin poistoon vaan, ja vaikka viimeistään häiden jälkeen kun omansakin kerää. Juu, onhan siitä vähän vaivaa kun koppaa käteensä muutaman kyltin mutta entä sitten?  Vaikka niitä ei sinne itse olisi laittanutkaan niin voihan ne silti sieltä pois ottaa. Meidän kaksivuotias on sitä mieltä ettei siivoa koska ei ole sotkenutkaan, mutta aikuisten uskon olevan vähän fiksumpia.

Ei ollut haikeaa vaikka liki 40 vuotta nimeä kannoinkin. Vaikeaa sensijaan joskus on tämän uuden nimen kanssa, lähinnä siksi että jo kaksi kertaa olen ajatuksissani kirjoittanut pankkikorttikuittiin vanhan nimeni ;D Ja aina pitää muistaa miettiä mitä puhelimeen vastaa. No, häistä on vasta kuukausi aikaa joten kai tuohon tottuu. Nimessä ei siis ole mitään vikaa, päinvastoin, mutta hatara pää ei tahdo aina muistaa sitä oikeaa nimeä :

Käytin sekä huulipunaa, huulikiiltoa että puuteria. Puuteri oli tarpeen koska päivä oli helteinen ja hikosin kasvoista aika tavalla. Puuteri oli oma, verrattiin sitä meikkaajan kanssa koemeikissä jotta oli oikeanvärinen, huulipunan ostin koska ko väri oli minulta aiemmin loppunut.

Jos pidätte joko kesähäät (helle) tai häät sisätiloissa missä tulee kuuma, suosittelen (meikkaajani vinkistä) hankkimaan naistenvessaan ison laatikon kasvopaperia. Ei siis nenäliinoja vaan sitä rasiassa olevaa. Sillä painellaan ensin hiki pois kasvoilta ja sitten vasta laitetaan puuteri, muuten hiki paakkuunnuttaa puuterin ja lopputulos on varsin kirjava.

Näillä ohjeilla minunkin meikkini pysyi kauniina ja siistinä koko päivän helteestä huolimatta. Silmämeikille ei tarvinnut tehdä mitään vaikka kuuma olikin.

Eipä tullut. Koko päivän olin samoilla kengillä vaikka olin varannutkin isompilestiset satiinikengät (ne varsinaiset hääkengät) iltakengiksi jos nahkaiset alkavat ahdistaa. olin jaloillani koko päivän ja tanssinkin ainakin 4 tuntia joten olisi voinut kuvitella että rakkoja olisi tullut. Kengät sensijaan menivät pilalle. Tanssimisesta. Siis pohjat kuluivat paperinohuiksi ja kengänkärjistä rullaantui pintanahka ahkerien miestanssittajien seurauksena. No, ei harmita tippaakaan sillä niin hauskaa oli että pitihän sitä kengätkin puhki kuluttaa

Valokuvausvartti. Persoonallinen siksi, että ihan itse keksittiin (eikä saatu täältä vinkkiä) Eli: valokuvaus toteutettiin meillä niin, että ruokailun jälkeen kaikki "komennettiin" pihalle jossa SM kertoi systeemin. Meidät kuvattiin kaikissa mahdollisissa vieras/suku -yhdistelmissä pyyntöjen mukaan (ja oma listamme tietty käytiin läpi) joten koko valokuvausrumba saatiin hoidettua kerralla. Ei tarvinnut jälkeenpäin harmitella kun virallisia kuvia "unohtui" tai joku ei saanut meistä kuvaa. Toisaalta ei tarvinnut poseerata pitkin iltaa eri vieraille vaan sai keskittyä juhlintaan ja seurusteluun tarvitsematta puuteroida nenäänsä jatkuvasti kuvia varten. Henkilökuntakin kiitteli, saivathan he silläaikaa rauhassa siivota ruokailun jäljet ja kattaa kahvit. Olimme ideaan tosi tyytyväisiä

Meillä oli 11 kylttiä koska välimatka kirkolta juhlapaikalle oli aika pitkä. Tehtiin (omasta mielestämme) kivat morsiusparikyltit jotka poistettiin juhlapaikan päästä seuraavana päivänä ja kirkon seudulta maanantaina. Hävinnyt kylteistä oli kolme ja yksi täysin rikottu ja hajotettu. Kummaa huvia ihmisillä :-/ Hävinneet kyltit eivät niinkään harmita koska eihän niillä enää mitään tee mutta rikkomista en ymmärrä. Kyltti oli rikottu jo perjantai-iltana ennen häitä.

Rahaa meni kaikki mukaanlukien (myös jälkijutut kuten pesulamaksut, valokuvat jne) noin 6800 euroa. Vieraita oli 101, joista 80 aikuista. Pidettiin ravintolahäät joten viinaksia ei tarjottu alkumaljaa ja ruokaviinilasillista lukuunottamatta.

RAhanmeno ei harmita tippaakaan. Säästettiin siinä missä voitiin mutta ei nuukailtu missään mitä haluttiin. Saimme juuri sellaisen päivän kuin tahdoimmekin. Mikään ei mennyt vikaan, kaikki onnistui suunnitelmien mukaan ja meillä sekä vierailla oli hauskaa. Nautimme päivästämme suuresti. Se oli mitä ihanin, romanttisin ja hauskin ja tekisin saman uudestaan jos olisin naimisiin menossa ja häitä suunnittelemassa

Minä käytin näitä. Swarowskin hääkorusarja, josta sain ennen häitä 2v-kihlajaislahjaksi korvikset ja kaulakorun ja huomenlahjaksi rannekorun.

Edit toimimaton linkki poistettu

Erittäin tyytyväinen. Sormuksen suunnittelin itse joten syytä on ollakin. Yhteisleveys on 8-9 mm ja sormukset liitetään yhteen joten aika leveä tulee mutta ei haittaa käytössä ollenkaan. Sormus ei muodostaan huolimatta tartu mihinkään eikä raavi koska suunnittelussa otin tämän huomioon.

ei mitään ongelmia. Minulla oli metallisilla joustovanteilla oleva hame. Kolme vannetta polven alapuolella ja napakka vyötäröosa (tosin hiukan liian suuri laihtumiseni vuoksi) mutta hyvin pysyi paikallaan, ei ollut ongelmia kuin autoon menossa Ja kun hametta vanteineen hiukan nosti viileni olokin ihanasti.

Mies sai kauan haaveilemansa Leathermanin ja minä korvakorut ja kaulaketjun

Just kuin meillä, paitsi että minä sain korusarjaani rannerenkaan

Oli pitkä, yli metrinen laahus. Kirkossa oli auki, samaten pihalla ja juhlapaikalla ulkona onnittelujen ajan. Sisällä napitettiin ylös. Nappi tosin irtosi jossain vaiheessa jonka jälkeen kannoin laahusta joko lenkeistä tai annoin kulkea surutta perässä. Teflonsuihkutuksesta huolimatta laahus oli TODELLA likainen ja musta enkä tiedä lähteekö puhtaaksi vai ei. Tosin sillä ei ole mitään väliä koska pukuani en myy ja käytettäväksihän se ostettiin. Muistojen jälkiä ovat ne mitkä siihen jäävät

Laahuksesta ei ollut mitään haittaa, paitsi silloin kun tanssittaja vei taaksepäin. Meinasin monta kertaa astua sille ennenkuin opin laahaamaan jalkojani lattiaa pitkin. Mutta varsinaista haittaa ei ollut enkä ilman laahusta olisi halunnut olla.

Kyllä vain! Sormuksen laiton jälkeen lyhyempi pusu, sitten ennen poistumista häämarssin jo soidessa pari pidempää ja loput piiiiiiiiiiitkät pusut annettiin kirkonportailla

Nukuttiin myöhään, käytiin aamusaunassa ja syötiin ihana aamiainen sviitissä. Haettiin lapset mummin luota kotiin ja siitä alkoikin sitten arki

Oli, oli iltapalaa. Ruokailu aloitettiin muistaakseni joskus puoli neljän tienoissa ja puoli seitsemältä oli kakkukahvit. Iltapalaksi tarjoiltiin vaille kymmenen cocktailpiirakoita, tuorejuustoja, hanhenmaksapateeta ja salaatteja. Hyvin tekivät kauppansa ja monet erikoisesti kehuivat sitä miten kiva on saada pientä syötävää kun on tanssinut ja juonutkin pitkin iltaa.

Edit: hääpari poistui juhlapaikalta puoli kaksi ja vieraat bilettivät aina kolmeen saakka joten tarpeeseen iltapala tuli

Ihania hetkiä oli monta:

- kun näin sulhon odottamassa alttarilla

- sormusvala (kun lisäilin siihen vähän omiani)

- sormuksen pujotus

- suudelma kirkonportailla

- häätanssi

Mutta ehkä kaikkein ihanin hetki oli se, kun puheeni lopuksi sanoin sulholleni "Tämä on minulta sinulle - rakkaudella" ja soitatin cd:ltä miehelleni Tauskin kappaleen "Sinä Vain" ja sulholle tuli kyyneleet..

Ei tuntunut turhalta vaikka loppuvaiheessa vähän stressasikin. Niin hyvin vieraat viihtyvät (oisivat tosin viihtyneet esim hääkarkeista huolimatta), kehuivat kaunista koristelua, hyviä järjestelyjä, ruokaa ja kaikkea että tunnettiin saavamme "täyden korvauksen" uhratusta ajasta ja vaivasta.

Hääkarkit - niin turhilta kuin ne vaikutatvatkin - olivat jakajille (suvun pikkutytöille) se kohokohta joten tarpeen olivat nekin

Meidän kyltit olivat siis tällaiset:

Taisivat kyltit miellyttää muitakin kuin meitä, silla 10 kyltistä kolme katosi salaperäisesti jonnekin tienvarresta :

Kihlassa perinteisesti toisen nimi ja päivämäärä.

Sulhon sormukseen (ei tullut uutta sormusta) kaiverrutin lisäksi sydämen, hääpäivän ja erään tunnuksen hänen harrastuksensa mukaan.  Omaani tuli sydän, miehen nimi ja sanat "Ikuista rakkautta"  Kummankin vihkikaiverrus pidettiin toiselta salaisuutena aina alttarille asti

Katsokaas vielä täältä oisko yhtään apua, itse en ehtinyt kaikkea lueskella

http://www.hunajayhtyma.fi/hunaja/valmistus.htm

Olkaat hyvä vain  Muuten, toi konsti toimii sitten myös pullojen steriloinnissa, esim mehunteossa.

Hunajan purkituksesta en muuten tiedä, mutta hyvä konsti takuuvarmaan purkkien sterilointiin on uunissa kuumennus. Eli, purkit kääritään tavalliseen sanomalehteen niin, että purkin suuaukko jää avoimeksi, ts sanomalehteä ei sullota purkin sisälle, ainoastaan sen ympärille. Uuni laitetaan lämpiämään 100 asteeseen, purkit ladotaan päällekäin kyljelleen uuniin suuaukko uunin perälle päin. Annetaan olla uunissa n. 15 min. Samaan aikaan kannet keitetään. Itse purkitan hillon suoraan uunista otettuihin purkkeihin (en tietenkään koske purkin sisäpintaan ja laitan suoraan kiehuvasta vedestä kannen päälle. Hillot ainakin säilyvät näin jopa 5 vuotta (testattu unohtuneella hillopurkilla : ).

Onnea yritykselle =)

PS. Martoilta voisi saada tähänkin hyviä neuvoja

Nimikyltit tulevat meillekin uudet ja ne olen jo yllätyksenä hänelle hankkinut. Varsinainen huomenlahja se ei ole koska naapuri on luvannut laittaa kyltit paikoilleen ennen kuin tulemme hääyönvietosta ja siksi ostankin jotain. Tällä hetkellä suosituin on kantasormus mutta miettiä pitää vielä.

Enpä haluaisi sulloutua sulhon polttareihin minäkään, muttei se sitä tarkoita että idea olisi sinällään huono. Riippunee aika paljon polttareihin osallistuvista ihmisistä. Meillä sulhon kanssa on polttarit samana viikonloppuna - ja kai päivänäkin - muttei niitä yhdessä vietetä vaan ihan erikseen. Itse mieluiten olen ns akkasakilla