Lara

Meidät vihitään Tuomiokirkossa syyskuun alussa ja äitini kauhisteli myös sitä, että vieraat näkevät morsiamen etukäteen. Itselleni ei moinen ole ennen tuota tullut mieleenkään, etteikö minua nyt saisi nähdä. Itse asiassa ajattelin halata isoäidit ja vaihtaa muutaman sanan vieraiden kanssa siinä ulkona ennen morsiushuoneeseen menoa.

Meillä on vain positiivisia kokemuksia Helin Matkoista. Menemme kuukauden päästä heidän järjestämälleen matkalle Mauritiukselle ja tähän saakka kaikki on toiminut ja sujunut erinomaisesti.

Kuula poistuttaessa

Chanelin Chance

En yhtään muista olenko jo vastannut tähän. No, siinä tapauksessa kertauksena: Mennessä Elgarin Pomp and Circumstance ja poistuessa luultavasti Bachin preludi C-duuri, tosin Kuulan Häämarssikin on vielä hieman harkinnassa. Häävalssina Akseli ja Elina, vanhempien valssina Nousee päivä laskee päivä ja kolmantena valssina Häämuistojen valssi (vanhempieni häävalssi).

Naispappi on hääpäivänämme työvuorossa, joten hän tulee. Minulle on täysin yhdentekevää onko pappimme nainen vai mies, sulhanen sen sijaan toivoi naispappia.

Morsiuskimppuni tulee maksamaan 200 euroa.

Clarkiasta tulevat myös meidän kukkamme. Suunnittelupalaveri pidetty ja kukat tilattu. Tähän mennessä olemme enemmän kuin tyytyväisiä.

Ehdottomasti teemme. Pitäsi tässä lähiaikoina saada asia hoidettua.

Itse pähkäilin Edelfelt-merkkien ja Amor-merkkien välillä, mies halusi Amor-merkkejä. Lähetimme jo std-kirjeet, joihin tuli noita Amoreita, eli niitä myös kutsuun ja kiitoskortteihin.

Ei leikitä. Kuten äitini totesi, "nämä ovat häät, eivät ohjelmalliset iltamat". ;D Minulla ei ole mitään leikkejä vastaan sinänsä, mutta me emme niitä kaipaa. Häissämme syödään ja juodaan hyvin ja pitkään, tanssitaan, jutellaan ja pidetään hauskaa yhdessä. Puheita on iloksemme tulossa useita ja harkitsemme myös muutamaa musiikkiesitystä joihinkin väleihin.

Juuri selailimme virsikirjaa vihkivirttä silmällä pitäen. Koska toivottavasti mahdollisimman moni laulaa haluamme valita mahdollisimman tutun virren. Taitaa valinta osua virteen Soi kunniaksi luojan.

Tärkeämpää on se, että nimi on kaunis ja etu- ja sukunimi muodostavat kivan kokonaisuuden. Miehen nimi, jonka otan, on harvinaisemman kuuloinen kuin oma nen-päätteiseni, mutta itse asiassa tyttönimeäni yleisempi. Vaihdon miettiminen aiheutti paljon päänvaivaa, koska nyt nimessäni on allitteraatio, josta pidän paljon, nimeni kuulostaa mukavalta. Mutta niin kuulostaa myös tuleva nimeni!

Ehdottomasti ammattilaisen tekemä. En luota omiin taitoihini kestävän pohjan tekemisessä ja lisäksi se on ihanaa hemmottelua päästä toisen laitettavaksi.

Yhdessä varasimme, eli teimme toivelistan Helsingin tuomiokirkkoseurakunnalle. Vastaus tuli sitten minun sähköpostiini.

Olen käynyt Pariisissa kaksi kertaa, kerran kesäkuussa ja viimeksi olimme siellä viettämässä uutta vuotta miehen kanssa. Paras aika mennä olisi mielestäni kuitenkin kevät, jolloin kaupunki on varmasti kauneimmillaan, ei liian kylmä tai liian kuuma. Turisteja siellä on aina, eli siihen en osaa sanoa parasta aikaa mennä. Ei kuumuus ja tungos kuitenkaan mielestäni estä menemästä, eli heinäkuussa matkaan vaan, jos siltä tuntuu. Englannilla pärjää mainiosti. Itse en ole saanut koskaan tylyä kohtelua kaupungissa, en missään siellä. En siis ymmärrä mistä käsitys pariisilaisten tylyydestä johtuu, mutta itsetietoisia maastaan ja kansalaisuudestaan he toki ovat. En pidä tätä pahana. Muutama ranskankielinen fraasi on hyvä osata, sillä saa jo paljon aikaan, kun aloittaa vaikkapa kysymällä "hyvää päivää, puhutteko englantia" ranskaksi. Meille Pariisissa on parasta sen tunnelma, historiallisuus ja ehtymätön kulttuuritarjonta. Koska mies ei ollut ennen käynyt kaupungissa, kiersimme ensin kaikissa perusnähtävyyksissä, eli Eiffel-torni, Sacre-Coeur -kirkko Montmartren kukkulalla, Louvre, Riemukaari, Notre Dame, Pantheon yms. Sen jälkeen on kiva keskittyä eri kaupunginosien tunnelmaan, kävellä Latinalaiskortteleissa, istua kahvilla, kierrellä puistoissa yms. Museotarjonta on ehtymätön, suosittelen Musee d'Orsayta myöskin. Kaiken kaikkiaan Pariisin viehätys on mielestäni eniten pienissä yksityiskohdissa, kuten kivoissa kahviloissa, joita löytää sivukaduilta yms. Metro on kulkuvälineenä aivan ehdoton. Todella helppokäyttöinen, eikä maksa maltaita. Välimatkat kaupungissa ovat pitkät, mutta toki kävelläkin kannattaa, niin näkee eniten arkkitehtuuria ym. Kaupunki on kallis. Me söimme usein päivällä pikaruokaa, patonkia tms. ja illalla kävimme ravintolassa syömässä. Ostosmahdollisuudet ovat rajattomat. Jos haluaa päästä helpolla, kannattaa suunnata tavarataloihin, kuten Gallerie Lafayette tai erityisiin ostoskeskuksiin. Mutta jälleen, pikkukaupoista löytyvät ne parhaat löydöt. Kirjafriikille ehdoton pistäytymispaikka on Shakerpeare&Co -kirjakauppa vasemmalla rannalla, ehkä hieman kulunut paikka, mutta tunnelmallinen. Nyt ei tule muuta mieleen, mutta kysy ihmeessä lisää, jos haluat tietää. Lisäisin vielä, että Pariisi on äärettömän romanttinen kaupunki, kun siellä on yhdessä rakastettunsa kanssa. Me suunnittelemme taas uutta pistäytymistä Pariisissa, tällä kertaa suuntaamme sinne keväällä, kun kaikki alkaa kukkia.

Häitä tanssitaan lauantaina ja sunnuntai menee luultavasti toipumiseen, juhlista höpöttelyyn sukulaisten kanssa ja lahjojen ihailuun. Maanantain ja tiistain halusimme jättää vapaiksi viime hetken ostoksia, hoidettavia asioita ja pakkaamista varten. Keskiviikkona sitten suuntaamme häämatkalle.

Tätä nykyistä kihlaani olen käyttänyt lähes koko ajan, tosin luonnollisesti otan sen pois aina kun teen jotain, joka saattaisi sitä vahingoittaa (kuntosali, siivous tms.). Nyt kahden vuoden käytön jälkeen sormuksen alapinta on aivan naarmuilla ja kiilloton, vaikka jo kerran tässä välissä on käytetty kiillotettavana. (18 karaatin valkokultaa muuten.) Uusia sormuksiani (kihla ja vihki) tulen käyttämään vieläkin harkitummin ja luullakseni otan ne pois kun tulen kotiin ja käytän sitten vain lähtiessäni jonnekin tms. Toki minusta olisi mukava käyttää sormuksiani kellon ympäri, mutta mieluummin varjelen niitä kulumiselta parhaan kykyni mukaan. Valitsin myös sormusten kullaksi tällä kertaa 14 karaatin valkokultaa, josko se kestäisi käytössä hieman 18-karaattista paremmin.

Molemmat sormukset on kokoa 16,5.

Kiitos Hessu! Onko muilla kokemuksia?!

Eilen illalla vertailimme kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja häämatkakohteeksemme ja päädyimme Malediiveihin. Ainoa asia, joka hieman mietityttää, on matkan ajankohta. Tietysti olisi paras vaihtoehto, jos pääsisimme matkaan heti häidemme jälkeen syyskuussa, mutta miten ilmat? Olisikohan viisaampaa siirtää lähtöä vasta marras-joulukuulle, jolloin sadekausi olisi ohitse? Kertokaahan viisaammat!

Tähän ketjuun olinkin kokonaan unohtanut vastata, eli meidät vihitään Tuomiokirkossa ja sen jälkeen juhlitaan Katajanokan kasinolla.

No kyllä jaksaa! Jos vaan tulee jotain mieleen, niin kerro ihmeessä, me olemme nimittäin pitkälti kallistumassa Dominikaanisen tasavallan puoleen häämatkakohteenamme!

Minulla on kihlasormuksena kivellinen valkokultasormus, jossa on yksi kruunuistutettu briljanttihiontainen timantti. Sormus on aivan upea ja juuri sellainen kuin olen aina toivonutkin, minä nimittäin ehdottomasti halusin jo kihlasormuksen kivellisenä. Aluksi hieman mietitytti, miten vaikeaa tulee olemaan sopivan vihkisormuksen löytäminen, mutta turhaan huolehdin. Malleja löytyy kyllä, eikä mielestäni näytä lainkaan huonolta, että molemmissa sormuksissa on timantteja, päinvastoin. Kun vihkisormuksen valitsee tyyliltään elegantiksi ja yksinkertaisen tyylikkääksi, on yhdistelmä todella upea. Minulla vihkisormukseksi on kaavailtu jotain allianssisormuksen tyyppistä, saapas nyt nähdä. Eli pidä oma pääsi, jos timantteja kihlaan haluat, niitä myös hankit! Loppujen lopuksi, sinähän sormuksesi maksat (tai miehesi ) !

Hain juuri eilen kultasepänliikkeestä kihlasormukseni, joka oli ollut siellä pienennytettävänä. Sormus on valkokultaa ja siinä on yksi kruunuistutettu timantti. Sormukseni pienennettiin koosta 17,5 kokoon 16,5 johtuen siitä, että vuoden kestäneen kihlauksen aikana olen pudottanut reilusti painoani ja sormus tippui kun käänsin käden ylösalaisin ;D. Eikä minkäänlaista jälkeä pienennyksestä ole sormuksessa näkyvissä! Kun kyselin, miten pienennys tehtiin, he kertoivat, että sormuksesta oli otettu pala pois. Jos ei olisi tarvinnut pienentää niin paljon, olisi voitu myös puristamalla saada sormusta pienemmäksi. Minkäänlaisia saumoja ei ole näkyvissä, ei mitään merkkiä siitä, että jotain olisi edes tehty. Kaiverrus luonnollisesti jouduttiin tekemään uudestaan, lisäksi sormus rodinoitiin ja se kiiltää aivan upeasti. Tuntuu aivan uudelta! Eli ei huolta, en usko, että sormukseesi jää mitään merkkiä pienennyksestä!