tx

Enta silloin jos vaihtaa ensin kansallisuutta tai on tuplakansallisuus paikkaan jossa nimikaytanto on erilainen? Esim. ystavani Suomesti meni naimisiin espanjalaisen kanssa. Kumpikin pitaa omat nimensa, eli jos rouva oli esim Virtanen ja herra Lopez Perez niin he oat myos samanniminisia naimisissa ollessaan. Ja kaksoiskansallisuuden saavat lapset ovat sitten Etunimi Etunimi2 Lopez Virtanen, ilman valiviivaa. Saavatko he myos suomalaisina ollessaan olla espanjalaisen nimikaytannon mukaisia? Vai pakottaako Suomen kansallisuus lapsistaan sitten Lopez-Virtasia? Tai jos esim. menee amerikkalaisen kanssa naimisiin, vaihtaa kansallisuuden ja ottaa puolison sukunimen (sukunimen siis tietysti ensin ja kansallisuus vuosien paasta) mutta haluaakin sitten vuosien paasta aikanaan ottaakin taman middle name kaytannon mukaan esim isoaidin tyttonimen keskelle omaa nimea. Eli amerikkalaisten lakien mukaan onnistuu, mutta vaannetaanko sitten Suomen tiedostoista tuosta valiviivallinen nimi? Eras ystavani meni chilelaisen kanssa naimisiin ja harkitsi yhdysnimea, eli neiti Virtanen olisi ollut yllaolevan herran kanssa sitten rouva Virtanen-Lopez, mutta sehan ei olisi onnistunut. Olisi pitanyt pitaa myos miehen molemmat nimet. Niita kun ei kirjoiteta chilelaisittain valiviivalla, olisiko hanesta sitten tullut Virtanen-Lopez Perez vai Virtanen-Lopez-Perez? Valiviivan viilausta

Kannattaa varmaan kysaista heilta ja postittaa tanne miten menettelevat. Kavin Joensuun maistraatissa hakemassa eri asiaan paperin elokuussa, ja siella notaaria odotellessa oli yksi haapari vihittavana. Huone on aika pieni ulkoapain katsottuna. Onkohan niilla isompi huone silta varalta etta on isompi porukka todistamassa? Luulisi loytyvan sellainenkin.

IR on nakojaan "hieman" nopeampi. Entinen tyokaveri haki IR Lontontoon kautta, silla pari on asunut yli viimeiset 6 kk Britanniassa hakemusta jattaessa. Hakemus lahti kayntiin huhtikuun alussa, ja elokuussa jo saivat hyvia uutisia. 4 kk ei nyt ole silti mikaan nopeuden huippu, mutta onhan tuo vuoden ja risat nopeampi tahan mennessa kuin se etta hakemukset menisivat CA jonojen kautta.

California Service Center on lopuksi se josta pitaa selvityttaa mika siina viipyy. Suomessa olevia lahetystoja (eika myoskaan Suomen lahetystoa asuinmaassa) kiinnosta. Suomen lahetyston kanta oli viime vuonna "USA saa tehda mita ne haluaa, ei me sille mitaan voida". California tarvitsee 30 paivaa viralliseen selvittelyyn ja tuloksiin silloin kun niille tehdaan virallinen kysely. Nain ollen saan tarkasti mitattuna 570 paivan jalkeen selvityksen mika siina kestaa. i-129f on tarkalleen ottaen se missa kestaa. i-130 on ok. Ja tuo numero ei ole typo eli on tosiaan viisisataa seitsemankymmenta paivaa... Tanaan on paiva numero viisisataa neljakymmenta.

Verotoimisto saisi sen vaestorekisterikeskuksesta jos olisit asunut ja asuisit edelleen Suomessa. Kun muutat pois Suomesta, tai muualta muaalle, ilmoitus pitaa tehda erikseen verotoimistoon. Eli naissa tapauksissa he eivat anna osoitetietojan tms vaihtumisilmoitusta tai maastapoistumisilmoitusta verotoimistoon. Joskun ennen he ovat sen ilmoituksen saaneet suoraan vaestorekisterista silla olen melko varma etta en ole erikseen tehnyt ilmoitusta heille silloin kuin muutin siihen maahan jossa minulla heidan mukaansa yha oli osoite. En ole varma koska kaytanto on muuttunut, joskus 10 vuotta tai vahemman aikaa sitten

En ikina pitanyt sukunimesta joka minulla oli siihen asti kunnes menin naimisiin. Lisaksi se ei juuri paljon sukuuni liittynyt... eli kun isani aiti meni aikanaan naimisiin, han otti miehensa sukunimen, ja silloin vaihtui myos isani sukunimi. Eli silla ei ollut edes isalleni mitaan yhteytta hanen oikeaan isaansa (nyt puhun viime vuosisadan alkupuoliskosta, jolloin asialla oli isompi merkitys). Miksi ihmeessa olisin halunnut pitaa sukunimen josta en ikina ollut pitanyt? Paitsi jos tietenkin olisin paatynyt yhteen jonkun kanssa jolla olisi viela vahemman miellyttava nimi. Se ei ole juuri kriisiin johtanut etta nyt jopa pidan nimestani.

Meilla vanhemmat saivat tietaa vasta jalkikateen, omat vanhempani samana iltana (iloisia silla olivat onneksi tavanneet mieheni useamman kerran ja pitaneet vaikka ei yhteista kielta ole) ja toisen puolen vanhemmat myohemmin. Kummatkin vanhemmat aistivat etta olemme paljon onnellisempia yhdessa kuin erillaan.

Verotoimisto ei saa osoitettasi kun muutat Suomesta pois, tai muutat jostain muusta maasta johonkin muuhin maahan. Katso veroviraston sivuilta osoite siihen verovirastoon joka oli alueella jossa viimeksi asuit Suomessa, ja laheta heille vapaamuotoinen kirje englanniksi. [soitin verovirastoon noin 2 kk sitten verotusasioihin liittyen ja selvisi etta heilla on osoite minulle maahan jossa en ole asunut ainakaan viimeiseen 5 1/2 vuoteen, ehka jopa 10 vuoteen riippuen mika osoite heilla siella oli. Sanoivat vain maan]

Meilla pistettiin K3 ja CR/IR menemaan huhtikuun alussa 2007. Mulla on filenumero mutta ei vielakaan esim. sita pakettia tai mitaan mistaan haastattelupaivasta tietoa. Eli et ole ainoa jonka fileet on hitaita. Eipa ole juuri mita kuvittelin elaman olevan kun on ollut reilusti yli 2 vuotta naimisissa.

Voitte pistaa hakemukset joulunakin. Mutta maahanmuuttoviranomaisille ei kannata sanoa etta on kaymassa poikaystavan/kihlatun/miehen/vaimon luona. Eli keksi joku muu syy niille jos heita kiinnostaa matkasi tarkoitus. Shoppailu, joku harrastuskonferenssi ym.

Luulisin etta pelkastaan Suomessa tai ehka pohjoismaissa (mutta ei Saksassa..) on kaytanto pitaa kahta sormusta. En ole myoskaan juuri tormannyt 2-sormuksisiin naisiin muualla (Italia, UK/Irlanti/USA, Brasilia ym) Leganda kertoo siita kun sodan aikana (eli 40-luvulla) saksalaiset sotilaat ihmettilivat miten Suomessa on niin kauheasti naisleskia, juuri tuosta 2 sormuksen pitotavasta johtuen.

15 kk tahan mennessa, mutta en ole jumissa Suomessa vaan Irlannissa jossa olen asunut useamman vuoden jo aiemmin. Suomessa olen tassa ajassa kaynyt kahdesti - kerran katsomassa vanhempia, ja toisen kerran vanhempani hautajaisissa. Suomeen muutosta ei olisi ollut taman sotkun muuta oikein mitaan erityista hyotya kun tyo ym on taalla. Alun perin tarkoitus oli muuttaa miehen mukana, eli USCIS:lta saatujen "tietojen" mukaan tuon piti olla mahdollista. Nyt en paase katsomaan miesta mitenkaan ilman viisumia. Jos haen turistiviisumin, siihen saan varata pari paivaa etta kayn Dublinissa leimauttelemassa passia, ja silti voivat rajalla paattaa etteivat halua vaikka olisi B- la leimat. Ennen kuin saan sen k3/cr kokonaan hyvaksyttya en edes harkitse matkustamista sinnepain. Kun sotku alkoi, soitin Suomen lahetystoon viime vuonna (eli irtisanouduin tyosta+ asunto pois alta ym, kaikki tuon USCIS:n "tietojen" pohjalta) kysyakseni onko mitaan mita voivat tehda. Suomen lahetyston kanta oli etta USA saa tehda mita tahansa, heita ei kiinnosta. Tietysti jos olisin asunut Suomessa olisi voinut saada enemman aanta medioihin tms.. vai olisiko? USCIS antoi taysin vaaraa tietoa jonka takia joudun asumaan eri maassa miehesta erossa. Nykyisin en juurikaan luota mihinkkaan mita USCIS sanoo, enka tee mitaan paatoksia ennen kuin kaikki on 100 % valmiina papereilla. Mutta kestaa niin #@$@%%# kauan... koko sotku arsyttaa ja masentaa paivittain, mutta onneksi mulla on tarpeeksi stressaava tyo niin en ehdi miettia sita.

En tieda miten nuo viisumien typpien muutokset onnistuu, ja mitka niista on mahdollisia jos maasta joutuu poistumaan. Joo voi olla etta Suomessa olevan lahetyston kautta ei kesta keskimaarin 12-15 kk, mutta mun haastattelut tms tulee olemaan Hesan kautta, ja paperien lahettamisesta on mennyt jo tuo 15 kk kevyesti, eika ole vielakaan sita pakettia/mita tarvitseekaan haastattelun jarjestamiseen. Mutta meilla on K3/CR menossa, ja K1 pitaisi olla nopeampi.

ma oon kohta 2 1/2 vuotta ollu naimisissa enka vielakaan paase k3:lla eli silla avioliittoviisumilla kun siina kestaa niin pirun kauan. itse mentiiin Euroopassa naimisiin. En suosittele, paperisodan takia. Mun paperit on ollu huomattavasti yli vuoden jonossa, eika ole mitaan arviota koska mitaan pitaisi tapahtua. Eli en TOSIAAN suosittele. Eli mun suositus: sun nykyisen USAssa olon tarkoitus EI ollut se etta menet naimisiin. turistiviisumilla/vaiwerilla pystyy menemaan naimisiin. jos menet, hakekaa AOS. kunnes saat sen ja green cardin, et voi lahtea USAsta tai asiat mutkistuu. eli tuo adjustment of status vie noin 6 kk (ainakin viime vuoden tilastojen mukaan). jos elamasi Suomessa ei hajoa siihen etta olisit pidempaan siella nyt, muuta paluupaivasi. koska sun USAssa olon tarkoitus ei ollut se etta nykysella matkallasi menisit naimisiin, tuo toimiminen on laillista. mutta jos joudut palaamaan maan ulkopuolelle mista tahansa syysta (perhe, opiskelut, hautajaiset tms) kunnes saat konkreettista vastausta papereihinne, homma hidastuu. jos ei ole mahdollista olla 6kk+ USAssa nyt, niin kihlaviisumi eli k1. k3 en suosittele. vaikka sulla ei kestaiskaan nai kauan kuin mulla, yli vuosi niin etta ei voi suunnitella 2 viikkoa eteenpain on syvalta. samoin se etta on naimisissa ja ei voi asua missaan maassa yhdessa. tsemppia ja onnea

Moi, mun toista puolisko varten kaytiin pyytamassa lappunen Lontoosta USAn lahetystosta. En muista oliko siina mitaan tiettya nimea mutta pyydettiin notaarin vahvistus, ja se sai olla vapaamuotoinen teksti halusi mita tahansa notaaroitua. Eli, I, so and so, certify that I am currently not married, and that there are no laws or restrictions preventing me from getting married with so and so. Ja signed by notaari. Se riitti Helsingin maistraatlle. Jos han on viela USAssa niin jostain vaestorek. vastaavasta + birth certificate kopio, luulisin..

Tiuhta, varmaan 20-50 hloa riippuen miten paljon henkilokohtaista tilaa vaatii / hlo. Me menttin Hesan maistraatissa naimisiin kohta 2 vuotta sitten, koska se oli nopeampi kuin Irlanti, Tanska, UK ym maat (en asu enka asunut Suomessa). Kumpikaan ei halunnut kirkkovihkimyksia kun ei kumpaakaan kirkot kiinnosta. Saatiin aika, ja lennot Suomeen, ja homma meni hyvin. Taisi olla 11:lta aika, oli ohi about 15 minuutissa, lyhyt kaava englanniksi, ja maistraatista todistajat. Sitten saimme todistuksen saman tien, ja lisaa todistuksia alakerrasta. Tila oli melko tylsa mutta ei huonompi - modernimpi kuin kaurismakimainen kuva Suomesta.. kaikki oli vakavia ja virallisia, mutta silti hyva arvosana silla tosiaan ei kuulunut mitaan uskontoihin liittyvaa kaavaan, ja se oli lyhyt. Henkilokunta oli ystavalista ja otti kuvia (jotka myos onnistui hyvin, meidan kameroilla). Hyva kuva jai koko paivasta, suosittelen niille joita ei kirkkotouhut kiinnosta, tai jotka tarvitsee nopeaa toimintaa.

Ei missaan nimessa kaduta. Ei tarvi koko ajan selittaa miten se lausutaan (no clue..), mita se tarkoittaa (ei mitaan?) ja mista olen tai en ole kotoisin (kun vanha sukunimi ei edes liittynyt muhun.. se oli sukunimi jonka isani aiti otti mennessaan naimisiin, ja silla ei ole mitaan tekemista isani isan kanssa edes..). Tavallinen (n. 200,000 nimella pelkastaan usassa), helppo nimi jonka ihmiset osaa kirjoittaa oikein joka paikassa, ja josta kay ilmi kun yhdistettyna etunimeeni etta se on sukunimi.

Sofma, silta paperit josta kay ilmi etta ei ole mitaan laillista syyta miksi se ei voisi menna sun kanssa naimisiin. Nuo paperit, passin kopio ja omat esteettomyystodistukset sinne maistraattiin missa haluatte naimisiin. Jos on epaselvaa, kannattaa kysya Hesan maistraatissa, siella ne tietaa ja auttaa mielellaan. (onneks en ole ainoa jolla on hieman sotkuista tama k3/cr/ir...)

MiaMaria, asuttiin Irlannissa yhdessa vajaa vuosi, toinen puoli on taas USAssa. Ei mulla ole mistaan Suomessa (tai muualllla) asuttuna olleista kouluista ole ikina ollut mitaan muuta rokotuspapereita kuin ala-asteen pahvilapyska. Rokutuspapereiden lisaksi olen asunut noin 10 eri maassa yli 6 kk, "ihanaa" lahtea niita poliisipapereitakin hakemaan taalta "ulkomailta" kasin. Paperit K3/CR/IR on ollut haussa huhtikuussa lahtien ja ei ole mitaan nakya niiden loppumisesta, joten onnea vaan niille joilla k3 tai ir tai cr kestaa tosiaan vaan pari viikkoa tai pari kk. Blah.

Jaa, mulla on edelleen se pahvikortti jonka sai ala-asteelta eli jossa on ei-taydellinen etunimi ja vanha sukunimi ja johon ei ole yllattaen sitten taydennetty kaikkea sen jalkeen (kun ei koko elamaa ole tullut siellapain asuttua). Toinen puoliskoni sai lomaa viime viikoksi eli tuli kaymaan kertomatta... thankgiving meni siis mukavasti. Jouluksi pitaisi tulla inlaws tanne, saapahan nekin tutustuttua.... Onneksi ei tule mitaan thanksgiving kalkkunatapoja eli kun ei kumpikaan kaipaa kalkkunaa sen enempaa kuin mitaan vastaavia jouluksikaan. Aikanaan k1 on ollut nopeampi kuin k3 tai cr/ir. Eipa tieda miten nopea on nykyisin. Oma k3/cr/ir yhdistelma on tainnut olla menossa huhtikuusta lahtien (eika nay loppua).

Tuo kuullostaa ihan hyvalta idealta. Enta jos on alkoholiton ja alkoholinen glogi, siis molemmat? Silloin on mista valita eika kenellekaan tarvitse tuntea etta tarvitsee erityisdrinkkia jos ei kesta alkoholia. Itse ehka odottelisin ensin etta kaikki (tai lahes kaikki) on paikalla, sitten drinkit ja jonkun aikaa jutustelua, sitten poytaan.

Jos olisi tarkeaa, olisin ottanut isoaidin nimen kayttoon - niita taitaa siina kirjoitusasussa olla alle 20 koko maailmassa. En ainakaan ole mistaan pain loytanyt mitaan etymologiasta tai alkuperasta tms. Etunimella loytyy yli 500,000 USA:ssa (ja Suomessa on myos top 20 nimen joukossa), sukunimella loytyy yli 200,000 pelkastaan USAssa, lisaksi UK, Irlnanti yms ei ole harvinainen. Eli hieman enemman kuin Virtasia...

... melkein teki mieli muuttaa Britanniaan kun siella on kanssa ajokortti voimassa kunnes tayttaa 70 eika mikaan 10-vuotinen paperilapyska.

ja viela ihan selvyyden vuoksi, vaikka ilman viisuimia ;D en asunut Suomessa (mutta kansalainen) ja toinen puoli USAst. Lahetettiin paperit maistraattiin, kun sielta oli ok etta kaikki paperit on kunnossa niin lennettiin Suomeen 1 paivan takia, eli naimisiin, papereita pino viisumeita varten ja samantien pois. Eli riittaa se etta on maassa laillisesti vaikka se sitten olisi turistileimalla. ehka ainakin siksi ettei sinne jaaty...

Vanha thread mutta olen silti utelias.. eli kun Suomen lait antaa vaihtoehdoksi jos neiti X ja herra Y menevat naimisiin sukunimiksi X, Y, X-Y jtai Y-X -- entapa jos menee naimisiin muualla missa sallitaan aiemman nimen kayttoon ottaminen middle nameksi (keskinimi?)? Itse vihaan noita X-Y ja Y-X tyypin epamaaraisia nimia silloin kun ne on on yhdistetty avioliiton takia. Ystavani ja entinen pomoni joka on Far-saarilta meni naimisiin britin kanssa Kreikassa ja lisasi vanhan sukunimensa keskinimeksi eli Etunimi X Y eika Etunimi X-Y. Onnistuisiko tuo jos suomen kansalainen ei asu Suomessa, ei mene naimisiin Suomessa eika suomalaisen kanssa? (voisin kuvitella ottavani siis isoaidin sukunimen keskinimeksi, niita kun ei monta maailmassa loydy..)