Nemona

Rouva
  • Content count

    476
  • Joined

  • Last visited

About Nemona

  • Rank
    Vakkari

Contact Methods

  • ICQ
    0

Profile Information

  • Gender
    Female

Recent Profile Visitors

550 profile views
  1. Tuoreessa muistissa neljät häät, joista yksissä isä luovutti morsiamen ja muissa pari tuli yhdessä alttarille. Yhdessä tulimme mekin omissa häissämme. En ollut ikinä tullut ajatelleeksikaan, että minut saatettaisiin alttarille, vaikka olenkin "isän tyttö".
  2. Aivan! Tämän voi ymmärtää vertaamalla vihkimistä yliopistojen promootioon, joka myös on eräänlainen vihkiminen (maisterit "vihitään tieteelle", symbolina maisterinsormus). Promootiotilaisuus on pitkä, arvokas ja muodollinen (käytännön pilat olisivat aivan käsittämätön asia), mutta kuitenkin samalla iloa ja riemua pursuava, harras ja liikuttava seremonia. Se on merkittävä tilaisuus kaikille siihen osallistuville ja myös katsojille. Koen itse tärkeäksi sen, että myös vihkiminen on harras (ei välttämättä uskonnollisessa mielessä) tilaisuus, onnellinen ja koskettava vähän eri tasolla kuin "hassut laput kengänpohjissa".
  3. Morre kirjoittikin oikeastaan kaiken sanomisen arvoisen nolaamisesta ja tärkeilystä, allekirjoitan täysin! En malta olla lisäämättä, että jotkut ihmiset voivat olla hyvinkin itseironisia ja osaavat nauraa itselleen, mutta eivät vain satu tykkäämään esiintymisesta tai huomion keskipisteenä olemisesta. Joidenkin ihmisten huumorintaju saattaa myös olla, miten sen nyt sanoisi, vähän hienovaraisempaa ja hienostuneempaa kuin mitä leikkien pieruhuumoritaso yleensä on. Se ei suinkaan tarkoita, ettei heillä olisi huumorintajua ollenkaan!
  4. Tuosta "kenen pitää olla kiitollinen kenellekin" -asiasta muistuttaisin, että perinteisesti se kyllä menee niin, että vieras on kiitollinen kutsusta juhliin - ei niin että juhlien järjestäjä on kiitollinen siitä että kutsuttu viitsii raahautua paikalle syömään ja juomaan isäntien kustannuksella! Juhlien järjestäjä ei siis kiitä vieraita siitä, että he osallistuvat - vieraat kiittävät kutsusta ja kunniasta osallistua juhlaan. Jos vieras tuo mukanaan lahjan tai kortin, niin siitä häntä tietysti vuolaasti kiitetään, mutta siis lahjasta, ei siitä että hän vaivautui paikalle. Oikeastaan aika selkeä asia kun vähän miettii, mutta tuppaa usein unohtumaan kun kiistellään siitä, kuka on enemmän kiitollisuudenvelassa kenelle. Ja kavereille antaisin "kahdelta hengeltä" n. 30 euron arvoisen lahjan, läheiselle ystävälle tai sukulaiselle 40-60 euron arvoisen.
  5. Ajattelin kirjoittaa, että hymyilin kuin hangon keksi, mutta kyllä tuo "voitonriemuinen hyeena" varmaan oli lähempänä totuutta...
  6. Ohjelmattomissa häissä on se hyvä puoli, että saatatte ihan oikeasti ehtiä juttelemaan lähes kaikkien vieraiden kanssa. Ottakaa sulhasen kanssa linjaksi se, että ruokailun päätyttyä lähdette aktiivisesti kiertämään pöytiä ja lyöttäytymään vieraiden seuraan. Jos vielä lähdette vähän eri suuntiin, niin muut varmaan seuraavat esimerkkiä ja ymmärtävät, että nyt sopii seurustella!
  7. Totesin muuten, että olisi ollut fiksuinta vaihtaa kaikki kortit kerralla lompakkoon, eli kerätä uusia kortteja pöytälaatikkoon ja suorittaa vaihto sitten kun kaikki tärkeimmät kortit on uusittu. Muuten sitä joutuu pähkäilemään kun allekirjoittelee pankkikorttikuitteja yms. että mikähän nimi tähänkin piti laittaa ja pystynkö edes tarvittaessa todistamaan henkilöllisyyteni kun ajokortti on vanhalla nimellä.
  8. Aurinkomatkojen oppailta tuli kuohari ja hotellilta pieni kakku sekä sängylle pyyhkeistä ja ruusun terälehdistä väkerretty joutsenasetelma. ;D
  9. Tämä ei pidä paikkaansa. Passilaissa sanotaan näin: "Passinhaltijan on huolehdittava siitä, että käyttäessään passia matkustusoikeuden osoituksena siihen merkityt henkilötiedot vastaavat väestötietojärjestelmään merkittyjä tietoja."
  10. Nähtävyyksien pääsymaksut ovat about 5-10 euroa, monta kertaa kannattaa ottaa sellainen parinkympin Romapass, jolla moneen paikkaan pääsee ilmaiseksi tai alennuksella. Ulkona syömisen hinta vaihtelee todella paljon paikan mukaan, ristorantet ovat kalliita (Suomen hinnoissa tai kalliimpia), trattoriat edullisempia (usein samaa hintaluokkaa kuin esim. Suomen Rosso) ja osteriat ja enotecat usein vielä halvempia. Kahden hengen ruokailu viineineen maksoi keväällä perustrattoriassa about 50-70 euroa. Turistirysäraflat voivat olla todella surkeita ja kalliita, joten kannattaa etukäteen ottaa selvää netin kautta hyvistä paikoista. Erittäin suosittu, kerrassaan erinomainen Cul de Sac esimerkiksi on niin pieni, ettei sitä löydä elle tiedä tasan tarkkaan missä se on. Hinnat ruokapaikoissa muodostuvat vähän erilailla kuin Suomessa, eli on alkupaloja, 1. pääruoka, 2. pääruoka, lisukkeet erikseen ja tietysti jälkkärit. Eli ruokalajien ja lisukkeiden määrää säätämällä voi paljonkin vaikuttaa hintaan.
  11. Aurinkomatkojen kartan mukaan yömarkkinat ovat Hiltonista muutaman korttelin päässä, eli bussiaseman ja kauppahallin tienoilla.
  12. Ei meillä ollut mitään leikkejä: ruokailun lomassa oli muutama puhe ja rento musiikkiesitys. Ei ollut myöskään heittoja, ryöstöjä, visoja tms. Hyvin toimi eikä kenelläkään näkemäni ja kuulemani mukaan ollut tylsää. Iltahäissä (vihkiminen klo 17) ei tuota luppoaikaa niin jääkään kun ihmisten pitäisi ehtiä syödä, tanssia pari valssia ja seurustella keskenään.
  13. Kaikki häävieraamme muistivat meitä jollain tavalla, ja mielestäni häihin kuuluukin viedä jotakin ellei hääpari sitä nimenomaisesti kiellä. Kyse ei ole tavaran arvosta vaan tavoista, itsetehty reseptivihko tai kortti on ihan sopivaa viemistä.
  14. Meilläkin kaikki meni sutjakkaasti, mm. seuraavista asioista johtuen: -Hääpäivänä kenelläkään avainhenkilöistä ei enää ollut mitään valmisteltavaa tai hirveästi muistettavaa - muuta kuin saapua paikalle ajoissa. -Hääpari oli rento ja iloinen, meilläkään ei ollut mitään tehtäviä eikä tarvinnut huolehtia mistään. -Asioiden kulku oli tarkkaan suunniteltu, mutta ei aikataulutettu, eikä vieraiden ohjelmalehtisessä ollut edes viitteellisiä aikoja. -Meillä oli pätevä seremoniamestari, joka piti huolta siitä, että puheita ja muuta ohjelmaa oli sopivissa kohdissa. -Pitopalvelu ja muut yhteistyökumppanit tekivät kaiken minkä lupasivat.
  15. Ei ollut tukala. Tosin tyllin alareuna karhensi sukkiksia aika lailla, mutta siihen olin varautunut eikä jalassa siis ollut kalliita stay upeja.