Chianti

Itse olen budjetoinut pukuun alunperin 400 euroa kun en eläessäni ollut nähnyt yhtäkään morsiuspuvun hintalappua. Pikkuhiljaa olenkin tajunnut, että kaikki silmää miellyttävät puvut maksavat n. 1000-1500 euroa. Yhtäkään en ole vielä kokeillut, sillä häihin on vielä aikaa. Joten nyt budjettiin on tullut noin tonni lisää. Toki olen tyytyväinen jos löydän puvun halvemmallakin, sillä en todellakaan valitse pukua hinnan vaan mieltymysteni mukaan. Toisaalta tuntuu että jo kuvien perusteella on vaikea löytää alle 500e maksavaa, ihanaa hääpukua. Mutta onhan tässä vielä aikaa . OT: Voisiko joku tähän samaan syssyyn kommentoida, että miten ihmeessä te olette edes pystyneet valitsemaan sen oikean puvun? Itselläni on tällä hetkellä varmasti 50 eri mallia joista pidän (ja suunnittelu on vasta alussa), osaa ei ollenkaan saa Suomesta ja vaikka saisikin niin missä aikataulussa kukaan ehtii oikeasti sovittaa niin montaa pukua? Vai meneekö se vaan niin että kun ollaan puvun nro 10 kohdalla ja se on hyvä niin se sitten otetaan sen enempää asiaa miettimättä tai muita kokeilematta? Voi tätä valinnan vaikeutta...

Sellainen kysymys tähän liittyen, että kyllähän monella eri keskustelualueella mainostetaan "hyvässä ja pahassa". Esimerkkinä tuo hääkukkaketju, jossa puhutaan vaikkapa hyvistä tai huonoista kukkakauppakokemuksista pk-seudulla. Ensinnäkin siellä totta tosiaan puhutaan kukkakaupoista (ja niiden omistajista) niiden oikeilla nimillä, ja toiseksihan se on todella hyvä juttu. Mikäs keskustelupalsta se on jossa ei saa harrastaa vapaata mutta asiallista keskustelua? Sehän on todella tylsää, jos monella on hyviä/huonoja kokemuksia tietystä palvelusta mutta tästä ei saisi mainita sanallakaan. Sehän on mielestäni keskustelupalstan ideakin että saa vapaasti puhua mutta hyvässä hengessä. Toiseksi, onhan täälläkin valokuvaaja-/paikkakuntakohtainen ketju, jossa taas saa mainostaa, hyvässä ja pahassa. Mikä ero näillä viesteillä on tähän viestiketjuun? Kysyn ylläpidolta tätä ihan mielenkiinnolla vain, sillä en oikein ymmärrä näitten eroa

Niin, voisiko joku fiksumpi valaista minuakin tästä asiasta, eli orkidean kestävyydestä hääkukkana? Kestääkö hyvin vai pitääkö sitä käsitellä jotenkin silkkihansikkain että se just ja just kestää juhlan ajan? On kuitenkin arvokas kukka, joten turhahan se on laittaa satoja euroja kimppuun joka ei kestä koko päivää.

Meille tulee ammattivalokuvaaja koko päiväksi, ja hintaa kertyy 900e. Summa on toki iso, mutta me olemme päättäneet satsata juhlassamme tiettyihin asioihin, joihin myös valokuvaaja kuuluu. Sellainen pointti, joka on jo ehkä otettu esille on se, että kannattaa valita tarkkaan kuvajaa/kuvaajat, jos he eivät ole ammattilaisia. Esimerkkinä voin pitää erään sukulaiseni häitä viime vuonna. Heillä ei ollut ammattivalokuvaajaa, vaan etukäteen oli sovittu että kolme eri henkilöä hoitavat kuvauksen. Kukaan heistä ei siis ole valokuvaaja ammatiltaan, mutta yksi heistä on kuvannut hyvin paljon ja on taitava kuvaaja. Kaksi muuta eivät ole kuvanneet ihan yhtä paljon mutta silti jonkin verran. Kaikilla oli mukanaan hienot digijärkkärit. Tulos: ne kaksi, joilla oli vähiten kuvauskokemusta, eivät sitten kuvannetkaan tarpeeksi. Yhdellä loppui kamerasta akku eikä laturia ollut, joten kuvaaminen jäi siihen. Toinen ei muuten vaan ottanut tarpeeksi paljon kuvia, vaan viihtyi enemmän pöydän ääressä. Kolmas, tämä taitava kuvaaja, ei jostain syystä onnistunutkaan kuvissaan (olisikohan vika ollut hänessä tai kamerassa, en tiedä), vaan ylivoimaisesti suurin osa kuvista ylivalottui tjs. (en tiedä termistöä tarkalleen), eli niistä tuli ihan liian vaaleita ja monet kuvat olivat täysin pilalla. Kaiken huipuksi videokuvauskin meni mönkään - kuvaajalta loppui akku juuri ennen häävalssia, jota ei sitten ilmeisesti saatukaan nauhalle. Eli käykää asiat läpi monta kertaa teidän kuvaajien kanssa ja valitkaa sellaiset, joihin voitte luottaa. Se, että omistaa hienon kameran ei tarkoita sitä että on hyvä kuvaaja. Tämä on minun vinkkini, vaikken valokuvaaja olekaan .

Sormustyyny... sunnuntaina

Tämä on ehkä vähän off-topic, mutta muistuttaisin vaan teitä kaikkia siitä, että merkkaattehan erityisruokavalioruuat kunnolla. Olin juuri häissä, jossa vain gluteenittomat tarjoilut oli merkattu. Esimerkiksi vähälaktoosisia tai täysin laktoosittomia ruokia ei oltu merkattu mitenkään, ja on kyllä täysin mahdotonta selvittää asiaa kun henkilökuntaa ei juuri näy eikä kukaan tunnu tietävän. Tässä tapauksessa kaikkia ruokia ei oltu valmistettu esim. hylana. Kunnon laput ruokien viereen säästävät hermoja ja aikaa, ja on muutenkin reilumpaa kaikin puolin.

No, laitoin kyselyä Wedding Crashers:lle n. kaksi viikkoa sitten mutta vieläkään en ole saanut vastausta... Joten palvelu kyllä ainakin tökkii. Odotellaan vielä...

Tosiaan... budjetti se vaan kasvaa. Me teimme alustavan budjetin jo syksyllä, mutta nyt se on (taas) kasvanut kun ollaan tehty tarkempia laskelmia. Se on siis 15 000 €, eikä sen pitäisi enää kovin paljon paisua (korkeintaan tonnilla jos ostan unelmieni hääpuvun... ). Vieraita meillä on n. 85 tulossa, häät pidetään eräässä kartanossa jolla tosin on A-oikeudet, joten juomat (ja ruuat) tulevat sen kautta. Tämä selittää suurelta osin tuon hinnan. Häämatkaa ei ole mukana budjetissa, se vie n. 10 000 € (teemme luultavasti kaksi häämatkaa, yhden lyhyemmän heti häitten jälkeen ja yhden parin viikon matkan jonnekin lämpimään). Olemme opiskelijoita ja vanhemmat toimivat sponsoreina.

Suosittelen todella tuota suihkurusketusta. Olen itse käynyt silloin tällöin ja varsinkin ennen juhlia, jolloin pitää näyttää hyvältä avoimessa juhla-asussa. Suihkurusketuksessa saa useimmiten itse valita värisävyn kolmen eri sävyn kesken, ja itse olen aina ottanut sen keskisävyn. Olen joka kerta käynyt ruskettumassa kolmen sarjoissa, jolloin olen käynyt ensimmäisen kerran n. puolitoista viikkoa ennen juhlapäivää, sitten noin viikkoa ennen ja lopulta pari päivää ennen. En ole koskaan käynyt koppirusketuksessa (joten siitä ei ole kokemuksia), vaan ihan kosmetologin tekemässä rusketuksessa jossa hän spreijaa itse koko vartaloni. Tällöin ei ainakaan ole sitä pelkoa, että jokin osa vartalosta jäisi ilman väriä. Jos tätä vertaa itseruskettaviin, niin mielestäni ne sopivat paremmin sellaiseen päivittäiseen käyttöön jos halutaan näyttää raikkailta ja päivettyneiltä, mutta itse en ainakaan uskaltaisi suhia sitä esim. selkään tai käsiin jos olen menossa juhliin jossa käytän selästä avointa pukua jne. Ja vielä tuosta värin tarttumisesta... itselläni se on myös jämähtänyt kynsiin kun en aluksi tajunnut suojata niitä. Jo se auttaa, että lakkaa kynnet ennen rusketukseen menoa. Sen lakan voi sitten heti poistaa eikä kynnet värjäydy. Muistakaa ehdottomasti kuoria ja kosteuttaa ihoa jo esim. viikkoa aikaisemmin eikä vain viimeisenä iltana. Itselläni on atooppinen iho eikä koskaan ole esiintynyt mitään ongelmia, läikkiä tms. Eli mars suihkuruskettumaan vain!

Ja täälläkin kaivattaisiin kokemuksia Wedding Crashersista! Todella hienot kotisivut ja vaikuttaa muutenkin hyvältä, mutta haluaisin tietää jos joku voisi suositella heitä?

Wanhan sataman häämessut olivat todella kivat ja tarpeeksi kattavat, varsinkin jos vertaa syksyn Häät&Rakkaus-messuihin (voi elämä...). Häihin on vielä aikaa mutta tunnelmaa lähdettiin sulhasen kanssa hakemaan, tosin löysin yllätyksekseni aivan täydellisen vihkisormuksen (vaikka en edes etsinyt sellaista!). Pyysin kultaseppää ehdottamaan jotakin kihlasormukseeni sopivaa vihkisormusta ja annoin muutaman vinkin, ja eiköhän hän kaivanut heti esille minun unelmasormuksen. Nyt olen kyllä niin onnellinen!

Tarkennukseksi, että tiedän hyvin sen, että aviopareja ei yleensä laiteta istumaan vierekkäin vaan esimerkiksi vastakkain, mutta tässähän oli kyseessä ihan eri puolille salia plaseeratut parit. Se voi hyvinkin olla ruotsalainen tapa, mutta en ole koskaan ollut suomalaisissa häissä jossa aviopari olisi istunut edes eri pöydissä. Toki kaikilla on omat tapansa, mutta uskon, että tuollainen järjestely ei ainakaan edesauta vapautunutta tunnelmaa ja rentoa seurustelua.

Huh, kuulostaa kyllä aika oudolta. Mielestäni on aivan selvää, ettei ainakaan aviopuolisoita laitetaan istumaan eri puolille salia. Menee jo etikettivirheen puolelle, sanoisin. Toisaalta en koskaan ole ollut häissä Ruotsissa, joten mistäs sitä tietää, vaikka heillä olisikin joku eri traditio.

No nyt on paikka varattuna, ja jee, karkkibuffée onnistuu! Nyt lähden sitten innolla suunnittelemaan ravintolahäitämme. IHANAA kun kaikki hoituu juhlapaikan puolesta, niin ruuat kuin juomatkin, ja meille jää vain se juhlista nauttiminen!

Nostan tätä, jos joku havahtuisi antamaan hyvän vinkin . Eikö niitä mieslaulajia muka olekaan tarjolla? :/

Etsimme mieslaulajaa häihimme, joka esittäisi muutaman kauniin kappaleen hääjuhlassamme (häät Porvoossa). Onko teillä ketään ketä suositella? Valitettavasti en osaa sanoa noista äänialoista, että kuka olisi paras (tenori, baritoni...). Tuolta häämusiikkipalvelusta en löytänyt haluamaani.

Miten muuten te ravintolahäiden viettäjät - saako ravintolaan yleensä viedä esimerkiksi omat karkkibuffan tai jotain muuta syötävää? En nyt tarkoitu mitään salaatteja tai pihvejä, vaan juurikin karkkeja tai esimerkiksi sipsejä/suolapähkinöitä omiin kulhoihin sivupöydälle? Minä haluaisin niin kovasti karkkibufféen, mutta mietin, että onnistuuko se yleensä ravintolatiloissa?

Tarjoamme kahvit ja jotain suolaista molempien vanhemmille, ja järjestämme erikseen kihlajaiset minun- ja mieheni isovanhemmille, johon toki myös vanhempamme osallistuvat (tosin minun sukuni erikseen ja sulhasen suku erikseen). Kavereille ei ole suunnitteilla mitään sen kummempia juhlia ihan senkin vuoksi, että suurin osa ystävistämme on juuri nyt ulkomailla opiskelemassa.

Olin hurjan onnellinen, tosin ensin en oikein uskonut että kosinta oli juuri tapahtunut. Itkin ja nauroin niin, että koko Välimeri varmasti raikui

Eiköhän kihloihin kannata mennä silloin, kun on valmis sitoutumaan loppuelämäkseen toiseen ihmiseen (eli menemään naimisiin tämän kanssa). Kihloihin ei kannata mennä siksi, että se on kivaa, siksi että ollaan oltu yhdessä niin kauan tai että saa ostaa ihanan timanttisormuksen. Kannattaa kihlautua silloin, kun on varma siitä, että sama naama miellyttää vielä seittemänkymppisenäkin ja hieman ruttuisempana

Kannatan ehdottomasti istumajärjestystä! Näin voi sijoittaa "samanhenkiset" (lue: esim. ystävät) samaan pöytään, eikä kenenkään tarvitse istua ihan tuntemattomien ihmisten keskellä. Voin vain kuvitella mikä stressi siitä tulee, kun kaikki yrittävät löytää omalle perheelleen hyvän istumapaikan, ja mieluiten vielä tuttujen lähettyviltä. Toki sellainen pöytäkohtainen istumajärjestys, eli jossa määrätään pöytä mutta ei paikkoja, voi toimia myös hyvin.

Valmistelut ovat ihan alussa, mutta jo nyt voisin sanoa, että meille EI tule: * kaukaisia sukulaisia sen vuoksi että he ovat sukulaisia (kutsumme meille tärkeät ihmiset) * nolausleikkejä * boolia (vaan hyviä viinejä, kuohuviiniä/samppanjaa ja hyviä konjakkeja jne.) * ylenpalttisia koristeluja (halusimme paikan, joka jo itsessään on kaunis eikä kaipaa sen kummemmin koristeluja) * kermakakku-unelmahääpukua (siis minulle)

Hahaa

Morsiamen vanhemmat kustantavat osan, sulhasen vanhemmat osan. On tosin asioita, jotka maksamme itse (kuten esim. sormukset).

Meille tulee ehdottomasti pukukoodi. Haluamme hääjuhlastamme juhlavan, ja siihen vaikuttaa mielestäni suurilta osin pukeutuminen. Ei kauniilla kattauksella, hyvällä ruualla ja viinillä tai upeilla musiikkiesityksillä saa juhlista juhlavaa, jos vieraat ovat pukeutuneet farkkuihin (NEVER!!).