Gisela

Olin juhlissa vieraana heinäkuun alussa ja tässä fiilikset paikasta: - tunnelmallinen, kynttilät on se juttu. Valoisana ei varmaan esiinny edukseenkaan, mutta kynttilävalaistuksessa toimii. Valokuvauksellisesti haastava. - pienehkö. Häissä oli reilu 60 ihmistä ja tanssilattia oli aika pieni -> etenkin valssien aikana oli aika paljon tungosta. 80 hengen häissä pöytiä joudutaan siirtämään sivuun ennen tanssia. - sijainti kiva, jos sää sietää ulkona oleskelun. - ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. - henkilökunnan asenne oli aika töykeä. Nähtiin paljon silmien pyörittelyä ja sovituista jutuista ei pidetty kiinni. Niinpä kaasot joutuivat lopulta tuomaan täydet viinipullot tyhjien tilalle pöytiin ja itse kaadoin kahvi avecit, koska sitä ei muuten olisi tapahtunut (omat juomat kun oli tuotu), vaikka oli sovittu, että he hoitavat viinit ym. Musiikin suhteen heillä oli myös koko ajan napisemista: musiikki tuli koneelta ja välillä kappaleissa oli enemmän bassoja, ja vaikka kaikki bassot oli minimissä, basso puuroutui jonkun verran helposti. Klo 23 jälkeen bändi ei saa enää soittaa ja mekään emme saaneet soittaa biisejä, joissa oli paljon bassoja. Mikrofonin kanssa oli ongelmia (se ei kuulunut). Klo 24 piti olla ulkona, joten joskus puoli kahdeltatoista tuli "valomerkki". Tämä henkilökunnan asenne ei kuitenkaan välittynyt valtaosalle häävieraista eikä edes hääparille vaan lähinnä kaasoille ja itselleni (vastasin musiikista). - plussapuolena äänentoistossa oli, että tanssilattialla musiikki kuului kovempaa kuin pöydissä, mikä mahdollisti yhtäaikaisen railakkaan biletyksen sekä keskustelun pöydissä. - avokynttilät ovat myös vaarallisia, kaksi vieraista käräytti vaatteitaan ja yhdet hiuksetkin olivat lähellä. Kynttelikköjä oli mm. tanssilattian vieressä ja seinissä kiinni. Joka tapauksessa häät olivat tunnelmaltaan parhaat joissa olen ollut.

Meille taas tulee häätanssi, jolloin sen tanssimme kokonaan kaksin. Seuraava valssi saa luvan olla kaikkien vanhempien valssi, mutta täytyy katsoa, että kun minun vanhempani ovat eronneet, ettei tule sellaista "pakkoa" heidän tanssia yhdessä.. Usein vieraat tykkäävät tanssia valsseja, koska se on helppo tanssi. Ja sen lisäksi monet sukulaiset ja miksei kaveritkin haluavat hakea hääparia tanssimaan, joten itse suosin useampaa valssia putkeen, etenkin jos niitä ei ole luvassa enää myöhemmin.

Tätä mä olen pähkinyt. Mies haluaisi ehdottomasti että otan hänen sukunimensä (todella harvinainen). En kuitenkaan näe itseäni siinä nimessä yhtään. Pelkästään oman nimeni pitäminen taas tuntuu.. no ei sekään tunnu hyvältä. Haluan kuitenkin ihan nimenkin puolesta olla mieheni vaimo. Nämä on ihan siis tunneseikkoja. Tällä hetkellä olen kallistunut yhdysnimenpuoleen, koska se tuntuisi eniten omalta. Aiemmin naureskeltiin vaan, että olisipas se virastoihmisten kauhu (kaksi vierasperäistä nimeä), mutta tuo oma nimeni tuntuu taipuvan niin hyvin nykyään oikein ilman tavailua, niin eipä se nyt niin paha olisi. Ja kun on kaksi vierasperäistä nimeä, ne myös sopii yhteen. HELPPOUDEN vuoksi käyttäisin todennäköisesti arkikielessä ihan vaan omaa sukunimeäni..

Tämä on siviilivihkimiseen liittyvä ketju, mutta sattuuhan noita..

Mä kovasti toivoisin, että koirat pääsisivät hääkuvaan mukaan ja siitä jotenkin näppärästi sitten hoitoon. Mutta saa nähdä miten käy. Omat koirat on niin stressaavaa laatua, etenkin toinen, ettei se edes viihtyisi hääjuhlassa. Vihkimiseen en koiria halua, ihan siksi, että ovat enemmän "mun juttu" kuin miehen ja voin kyllä suoda edes sen hetken ihan vaan meille kahdelle ilman koiruuksia.

Siskoni harrastaa huovuttamista ja on tehnyt todella kauniita huopia. Jos hän vaan vauvakiireiltään ehtii, niin voisi kysäistä häntä tekemään meille häälahjaksi jonkun kauniin huovan, jonka saisi sitten seinälle myöhemmin.

Upeita luomuksia täällä! Onkos kukaan ommellut burdan 3/2008 hääpukukaavoilla itselleen pukua? Itse ajattelin ensin sitä eniten perinteisen hääpuvun näköistä (ns. jackie kennedyn puku), mutta mies tykkäsi enemmän iltapukumaisesta mallista joten eiköhän se tule sitten mulle. Sitä on muutenkin helpompi alkaa varioida ja lisätä siihen juttuja, koska on tosi yksinkertainen. Ja kun en tee valkoista, niin se on varmasti monikäyttöisempi kuin se kennedyn puku. Silkin tilasin eBayn kautta briteistä, aivan ihanan värinen (kullanhohtoinen meripihka). Tulispa se pian! Ja sitten vielä sellainen asia, että joku kysyikin, että koska te aloitatte pukujen teon? Mä vähän suunnittelin, että leikkaisin ja harsisin puvun kokoon jo nyt ja viimeistelisin kriittisimmät kohdat sitten lähempänä (häät vasta yli vuoden päästä) kun on sen hetkinen ruumiinrakenne tiedossa...

aarielin puku on aivan mielettömän kaunis. Tuollaiset hihat vois toimia mullakin!

^Meillä mies ei juo ollenkaan alokoholia, mutta oli tosi innoissaan ideasta hankkia häihin baarimikko ja muutenkin on sitä mieltä, ettei viinat saa loppua bileistä kesken.

Olin kesäkuussa häissä, joissa bestman-seremoniamestarilla oli kello, siis sellainen "lehmänkello", jota se sitten kilkatti, kun jotain oli odotettavissa. Kävi kilauttamassa myös ovella, että tupakoivat ja muuten ulkoilevat osasivat suunnata sisätiloihin. Toimi tosi hyvin. Ja siis kellon idea tietysti kerrottiin heti juhlan alussa. EDIT: Tämä liittyy siis tietenkin tuohon kellonaikojen tarpeellisuuteen hääohjelmassa..

Nuo marjat olis kyllä varmaan aika kivoja. Ainakin varteenotettava vaihtoehto. Eustomista luin jostain, etteivät kestä kovin hyvin leikkokukkina?

Mun kakku on valkosuklaa-mustikka ja miehen valinta on tummasuklaa + joku hedelmä, josta hän kantaa huolta, kun ei ole vieläkään saanut päätettyä mikä hedelmä. Häät on syyskuussa 2009. Pitäis vaan saada jostain vielä järkevään hintaan nuo, kun itse en aio alkaa näpräämään, jos vaikka tulee mokailtua sopivasti edellisenä päivänä ja sit alkaa ahistaa...

Millaisia ideoita teillä olisi käytettäväksi kimppuun, johon tulee gerberoita, niiden "välimatskuksi"? Kun siis gerberoiden ei toki toivo menevän lyttyyn ja jos laittaa liian tiukkaan niitä vierekkäin, ei näytä hyvältä. Gerberat olis varmaankin punaisia, lisäksi kimpussa tulis olemaan vaahteranlehtiä (toivottavasti ruska-aika, muutoin ne on sitten vihreitä), mustikan/puolukan varpuja ja muuta luonnosta syksyllä saatavaa. Koska mun puku on myös oranssin sävyinen, toivoisin kimppuun ehdottomasti vähän luonnonvalkeaa, että se raikastaisi kokonaisuutta. Eli, valkoinen gerberoiden väliin laitettava kukka tai joku vastaava, joka näyttää luonnolliselta ja hyvältä tollasessa kimpussa, jossa gerberoiden lisäksi kaikki muu on kotimaista metsämateriaalia.

Mun korut tulee olemaan rihkamaa, mutta todella upeat ja ihan hääkorujen näköiset. Kaulakoru ja korvikset maksoi Avonilla yhteensä ehkä 20 euroa. Kuvaa ei ole kun ei ole heillä myynnissä enää. Joka tapauksessa kyseessä on siis kuultavan luonnonvalkeat "helmet", joissa on kirkkaanvalkoiset sirot kukkakuviot pinnassa. Kiinnitys satiininauhalla kaulakorussa. Siis aivan ihanat, etenkin kun puku ei ole valkoinen, niin tuovat sitä mukavaa morsiamentuntua.

Tää nyt tulee ihan luonnostaan kun olen muutenkin ympäristöihminen, mutta ihan niin ekoksi en häitä pistä kuin olisi mahdollista. Paheet: - Silkkiä pukuun. Jossain vaiheessa ajattelin pellavapukua, mutta se on nyt jäänyt. Puvun teen itse ja siitä tulee iltapukumainen eikä se ole valkoinen, joten voin käyttää sitä vielä joskus myöhemminkin. Vuokrapukua taas ei oikein löydy mun pituiselle ihmiselle (korkojen kanssa yli 180 cm). - Miehelle teetetään tumma puku, johon menee enemmän rahaa kuin mun pukuun. Sille on kuitenkin niiin paljon enemmän käyttöä, eli en nyt tiedä onko tämä pahe vai hyve vai neutraali asia. - Pahviset kutsut lähtee, mutta uusiopaperia/kartonkia käytän tietenkin, koska teen nytkin niin aina. - Uudet sormukset. En halua kuitenkaan timanttia ja olen miettinyt hopeasormuksia kauniin ulkonäkönsä, edullisen hintansa ja pienen mips-arvonsa vuoksi (kuluttaa siis huomattavasti vähemmän uusiutumattomia luonnonvaroja kuin kulta tai valkokulta). - Suklaakakku. Tai oikeastaan kaksi, koska sulhasen kakussa on tummaa ja morsiamen kakussa valkoista suklaata. Hintansa vuoksi voi jäädä reilut suklaat ostamatta. - Gerberoita - lempikukkiani - tulee jonkin verran. Muuten pyrin käyttämään luonnonkukkia / suomalaista. Reilun kaupan gerberoita on vaikea saada, pitää yrittää kotimaisia jostain (syyskuussa). - Lihaa löytyy menusta. Hyveet: - En aio ostaa mitään hepeneitä sen kummemmin itselleni. - Yhdistetyt paikkakortti-"hääkarkit", eli naisille kynttilät (joihin kirjoitettu nimi) ja miehille sikarit. Kaikki voi polttaa pois. - Vihkiminen hääpaikalla ja suositus kutsussa käyttää kimppakyytejä tai taksia - Teet, kahvit ja kaakaot luomua reilua. - Lahjalista on ongelma, koska emme ajatelleet sellaista tehdä -> ihmiset tuovat kuitenkin jotain ja jos ei ole lahjatoiveita, ei voi olla myöskään lahjaan kohdistettuja ekologisuusedellytyksiä. Ehkäpä pyyntö, ettei materiaalisia lahjoja olisi, voisi toimia. Mutta.. jää nähtäväksi. - Ei kihlasormuksia, eli vain vihki saa riittää. - Menussa paljon kasvisruokaa, joka ainakin yritetään saada lähiruokana ja luomuna mahdollisimman pitkälle. Meille tulee kuitenkin pitopalvelu, joten jonkun kyselemää ekologista pitopalvelua täälläkin kysellään, onko sellaista pk-seudulla? - Hääpaikan koristelussa ei liiotella ja somisteet valitaan mahdollisimman kestävästi ja ostetaan käytettynä + myydään eteenpäin. Nuo nyt ainakin äkkiseltään tulee mieleen.

Oho! Kiitos selvennyksestä. Muta joka tapauksessa, mun varpaille EI tallota..

Itsekin suunnittelen ulkoseremoniaa (säävarauksella) ja tarkoituksena on soittaa musiikkia levyltä hyvin vahvistettuna. Ajattelin massive attackia soittaa (Protection-biisi), mikä on ihanan tunnelmallinen biisi.

Taitaa olla kaikin puolin uusi ilmiö, että maistraatissa pidettävät häät voivat olla yhtä näyttävät ja juhlavat kuin kirkkohäätkin. Ainakin valtaosa keski-ikäisistä on sitä mieltä, että maistraatti ei ole juhlava. Tosiaan oma äitini meni maistraatissa naimisiin sinisessä villahameessa ja jossain kauluspaidan tapaisessa silloin 70-luvulla, joten monet varmasti edelleen luulevat, että maistraattihäät pidetään, koska halutaan pitää matalaa profiilia. Todella monille tulee yllätyksenä myöskin se, että siviilivihkimisen voi pitää myös muualla kuin maistraatissa. Nämä asiat eivät vaan ole ihmisille tuttuja. Lienee enemmänkin valistuksen kuin herneenvetojen paikka. Itse ainakin näistä tarinoista oppineena aion keskustella sekä omien että sulhasten vanhempien kanssa häiden luonteesta hyvissä ajoin. Heiltähän monet muutkin tulevat kysymään häihin liittyviä asioita, on hyvä että ovat sitten selvillä, että ykköset niskaan ja juhlitaan aamuun asti.

Täältä löytyy (siviili)vihkikaava: http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/vihkikaava.phtml Ja vinkkejä vihkimiseen löytyy samalta sivustolta runsaasti. Esimerkiksi tämmöinen kohta, josta en tiedä maistraatissa, mutta juhlapaikalla vihittäessä:

Noo, tää on tämmöstä kun on kyse naisista ja häistä.. Ja tarkoitan nyt siis kaasoasi, joka selvästikin on varsin tarkka omasta ulkonäöstään häissäsi. Kyllä mäkin varmaan olisin ihmeissäni jos käsitys kaason roolista (tukena ja pukeutumisapuna hääpäivänä) olisi mennyt kaasolta noin ohi. Sinuna kyllä pyytäisin jotakuta muuta auttamaan hääpäivänä, etenkin jos kaason saapuminen on muutenkin epävarmaa. Jos siis tiedät jonkun, joka pääsee sua auttamaan. Parasta on kuitenkin niin, että itse tiedät ettei sun tarvitse hääpäivänä olla paniikissa ja ihmetellä yksiksesi, että kukas auttais puvun kanssa. Mieluummin sitten niin, että apulaisia olisi useampia jos kaasokin saapuu paikalle.

Voisitko nyt olla kärähtämättä, soittaa kaasollesi ja kysyä, miksi alkuperäinen kampaaja ei sovi ja miten tämä asia ratkaistaisiin. Keskustelemalla asiat yleensä lutviutuu paremmin kuin jakelemalla toisilleen ilmoitusluontoisia asioita.

Tulevana viikonloppuna kysyn ja siis häät on syyskuussa 2009. Hääthän olen jo itsekseni ja miehen kanssa suunnitellut lähes kokonaan.

Anskutin: siis ylipäänsä tarkoitin, että jotkut vieraat tulivat häihin arkivaatteissa, vaikka kyllä kaikilla muilla oli oikein hienot juhlavaatteet päällä. Etiketeistä nyt en ole paras puhumaan, mutta kyllä sanomattakin on yleensä selvää, että häihin pukeudutaan juhlavaatteisiin, ei farkkuihin ja oranssiin pikeepaitaan. Ellei asiasta (arkisemmasta pukeutumisesta) ole erikseen mainittu.

Me ajateltiin panostaa sen verran, että teetetään tumma puku. Sille on kuitenkin käyttöä muutenkin (ainakin enemmän kuin morsiuspuvulle.. )

Ystäväni polttareihin yksi joka ei päässyt paikalle lähetti oikein hyvää hoitoainetta kaikille polttarisaunojille käytettäväksi ja loput tietty annettiin morsiamelle. Ilmeisesti tuo hoitoaine liittyi jotenkin hänen ammattiinsa (siis lahjan antajan) joten oikein mukava juttu oli.