tammikuu09

Tulee vuosi ja hiukan alle neljä kuukautta.

Samoin, kun kerrottiin tulevista häistä, niin sulhasen äiti kirjaimellisesti hihkui ja hypähteli riemusta Oma äitini taisi sanoa jotain tyyliin "vai niin", mutta hän on luonteeltaan sellainen - ja kyllähän kuumeinen asun / kampauksen / meikin pohtiminen jo puoli vuotta ennakkoon kertoo minulle enemmän kuin tuhat tunteenpurkausta Isät ovat olleet kovasti rauhallisia, joskin omani taisi käväistä pyyhkäisemässä silmäkulmaansa keittiössä

Meillä on kihlasormuksina Kalevala Korun Oodit... ...joten ajattelin vihkisormukseksi joko kolmen timantin Oodia (leveämpänä kuin kuvassa eli vastaavana kuin kihlasormus)... ...tai Ikikultaa... ...mutta sitten vain sattumalta tuli vastaan -sormus, joka ei ollutkaan Kalevala Korun vaan Ailion (kotimainen siis kuitenkin)!

Aiotaan pyytää morsiamen eli minun isääni pitämään maljapuhe. Kakkukahvien aikana saavat sitten muut halukkaat pitää omia puheitaan. Muoks: isä ei kyllä mitään kustanna, mutta haluan tämän kunniatehtävän hänelle suoda, kun vihillekin marssin suoraan sulhasen käsipuolessa

Mauritiukselle lähdetään, kahdeksi viikoksi, kolme päivää häiden jälkeen... Itse en normaalisti ole ollenkaan rantalomatyyppiä vaan lähinä kaupunkilomaileva Duracell-pupu, mutta juuri häämatkalle on ihanaa lähteä vain köllöttelemään ihaniin maisemiin ja irtaantumaan kaikista/kaikesta - etenkin eteläsuomalaisen talven räntä-loska-pimeys-ahdistuksesta!

I see Kieltämättä pääsen itse menuasian kanssa kovin vähällä, kun juhlapaikkamme on ravintola, jonka ruokalistat ovat normaaliinkin aikaan vaikka millä kielillä. Ja ranskankielisiin kutsuihin taas käytän juuri niitä perinteisiä pohjia, kun Ranskassa tupataan olemaan kovin vanhoillisia, jolloin Suomessa ihan kiva idea saatettaisiin siellä ymmärtää huonotapaisuudeksi tai suorastaan tökeröydeksi.

Lähtökohta oli "ehdottomasti valssi", välillä ajatuksena oli "erilaisesti hidas" ja nyt lopullinen ratkaisu on kuitenkin "perinteisesti valssi" - vaihtoehtoja kuuntelemalla kun löytyi sellainen oma juttu

Minähän se enemmän speksaan ja suunnittelen, kun vilpittömästi tykkään siitä, mutta sulhanen kyllä on kiinnostunut kaikesta ja osallistuu ihan täysillä valintoihin ja päätöksiin Onpa tuo luvannut tarvittaessa auttaa jopa kutsujen ja hääkarkkien askartelussa, eikä ajatuskaan ole karannut kuin joidenkin yksityiskohtaisten tyllikoristetuumailuiden kohdalla

Juhlapaikassamme on sattumalta lasten leikkihuone, josta on ehkä iloa, kun peräti neljäsosa vieraistamme on alle kouluikäisiä. Lisäksi häämme ovat moninaisista syistä jo päivällä, ja sehän ikään kuin vahingossa palvelee myös lapsia tai varsinkin lasten vanhempia, kun kenenkään ei tarvitse lähteä heti alkuunsa pois. Varsinaisesti lapsia on ajateltu ohjelman suunnittelussa, kun halusimme sellaista, mikä sopii kaikille riippumatta iästä ja meidän tapauksessamme myös suomen kielen taidosta.

Kyllähän mäkin olen saanut osakseni näitä "automaattisia" missä-kirkossa-vihitään ja millainen-pappi-tulee, mutta kyse on onneksi ollut enemmän ajattelemattomuudesta eikä mistään tarkoituksellisesta vähättelystä. Siis esimerkiksi veljeni melkein pyysi anteeksi ja piti itseään aivan hölmönä, kun ei ollut älynnyt ajatella muuta kuin kirkkohäitä. Ja kaiken lisäksi ymmärrän häntä oikein hyvin, koska meillä on laaja suku, jossa ei ole koskaan mitään muuta ollutkaan ja jopa itse olisin vielä pari vuotta sitten painellut alttarille niin kuin kaikki muutkin

Komppaan sataprosenttisesti

Ivory-värinen ihan perinteinen morsiuspuku - itse haluan sellaisen (sulhanen myös ), joten kirkkoon kuuluminen tai kuulumattomuus ei vaikuta valintaan millään tavalla (niin kuin ei muihinkaan hääjärjestelyihin ).

Pöytäkoristelut ja niistä varsinkin kukat jäävät joka kerta mieleen - ehkä siksi, kun kohtuullisen suuri osa ajasta istutaan juuri pöydässä. Myös morsiamen ja sulhasen asut kiinnittävät huomiota - ja juhlapaikka sinänsä, siis onko kyseessä koulun jumppasali vai vanha kartano. Toki nyt, kun on omat häät suunnitteilla, silmät osuvat vaikka mihin yksityiskohtiin heti kutsukorteista alkaen.

Näin tuon saman Iltalehden jutun jokin aika sitten ja olin lähinnä äärimmäisen hämmästynyt siitä, miten ihmiset osaavat pilata ystävyyssuhteensa ja muutenkin elämänsä ihanan ja onnellisen tapahtuman sivutuotteena (ko. kaasojutun keskustelussa oli kovinkin kitkeriä kommentteja järjestämisestä ja stressaamisesta ja pinna kireällä vouhottamisesta ). Oma kaasoni on ollut paras ystäväni jo 15 vuotta, eikä tulisi mieleenkään "odottaa" häneltä mitään muuta kuin naisellista höpsimistä vaatteista ja kukista ja kampauksista, kun askartelutkin teen ihan itse (sulhanen on kyllä luvannut tarvittaessa auttaa minkä pystyy ). Alkuperäiseen kirjoitukseen kuitenkin sen verran, että aika hävytöntä on, jos kaaso kesken häiden häipyy kaupungille bilettämään

Vinkiksi, että http://www.amoriini.com -sivuston askarteluosiosta löytyy kutsutekstipohjia mm. ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi (itse pääsen käyttämään viimeiseksi mainittuja )

Näin myös me, melko tasan puoli vuotta ennen H-hetkeä. Tämä oli hyvä tapa jakaa hääsivustomme linkki, ja noin muuten ihmettelijöille todettakoon, että osa vieraistamme tulee ulkomailta ja joutuu järjestelemään lomansa ja matkansa selvästi aiemmin kuin varsinaisten kutsujen lähettäminen antaa myöten. Lisäksi suurin osa kotimaisistakin vieraistamme haluaa ilman muuta tulla häihimme (kyse ei siis ole mistään ennakkosijan varaamisesta) - mutta matkustaa / harrastaa / viettää sosiaalista elämää aktiivisesti, joten heillekin on kiva, että tietävät olla järjestämättä jotakin muuta juuri samaan aikaan (plus Suomessakin on sen verran pitkiä etäisyyksiä, että pitää varata esimerkiksi lentoja ja hotelleja, mikä ei välttämättä onnistu pyhien aikaan lyhyellä varoajalla).

Ollaan molemmat menossa ensimmäistä (ja ainoaa ) kertaa naimisiin, joten eipä ole tullut mieleenkään, että pitäisi järjestää sellaiset tai tällaiset häät vain siksi, että olen "liian vanha morsiameksi" Toisaalta komppaan monia edellisiä kirjoittajia siinä mielessä, että päältä kolmikymppisenä tulee järjestettyä enempi omannäköisensä juhlat, suuremmin välittämättä muiden mielipiteistä tai ns. vakiintuneista käytännöistä

Oma valintani on Studio Feel it: http://www.studiofeelit.fi Niistä paikoista, joista pyysin tarjousta, tämä oli ainoa, joka ilman muuta lähti alentamaan hääkampauksen hintaa (minulla on aivan lyhyet hiukset, joista ei mitään nutturaa väännetä, joten työaikaakaan ei kulu samalla tavalla) - minkä tuloksena saan peruslistahintaan myös leikkauksen ja värjäyksen Ai niin ja kyllä siellä oli varauskirja tammikuulle 2009 - jo helmikuussa 2008

Olen itse käyttänyt näitä: - englantilainen http://www.aweddinglessordinary.co.uk - ranskalainen http://www.le-mariage.com/livreor.htm - ranskalainen http://www.mariage.fr/shop/boutique.cfm

Oli mukana heti ensimmäisestä sovituksesta alkaen

Kilpapolkupyörät pitäisi jotenkin saada mukaan, kun niiden takia tavattiinkin Onko ideoita (huom. talvella)?

http://www.aweddinglessordinary.co.uk http://www.le-mariage.com

Meidän avustajillemme tällaiset viinisetit (rasian kanteen voi kaivertaa kiitoksen + nimen + päivämäärän):

Sulhasen kanssa yhdessä astellaan: kun on asunut 15 vuotta omillaan ja parhaimmillaan parin tuhannen kilometrin päässä, niin vaikka kuinka olen "isin tyttö" myös, niin ei minua kyllä kukaan enää luovuta mihinkään

On vähän auki vielä mutta kaiketi Matin ja Tepon "Minä rakastan sua" :-) Mielessä on ollut myös "Valse Lente" ja "Kultainen nuoruus", mutta tanssitaan niitä sitten varmaan vanhempien ja appivanhempien kanssa... Villein idea oli Moulin Rouge -elokuvan "Come what may", mutta se nyt ei ole valssi laisinkaan, joten tanssitaan se sitten viimeisenä hitaana!