tammikuu09

Muutamia havaintoja: - virallista avioliittoa ette voi solmia kuin yhdessä maassa, ja esteidentutkinta ynnä muut paperiasiat on hoidettava varsinaisen vihkimismaan lainsäädännön mukaan (Suomessa huomattavasti yksinkertaisemmat muodollisuudet ) --> kirkollisen siunaustilaisuuden voitte toki järjestää miten monta kertaa tahansa, mutta itse vihkiminen tapahtuu vain kerran - mikäli Ranskassa: kirkkohäillä ei ole mitään virallista asemaa, vaan siellä siviilivihkiminen on pakollinen, vaikka sen lisäksi voi järjestää myös kirkollisen tilaisuuden --> jos menette virallisesti naimisiin Suomessa, voitte toki Ranskassa järjestää pelkän kirkollisen tilaisuuden sekä juhlat päälle - mikäli Suomessa: jos miehesi on katolilainen, voitte Suomessa mennä myös kirkossa naimisiin, ellette itse halua nimenomaan maistraatti-siunaus-yhdistelmää --> jos suoritatte Ranskan mallin mukaisen pakollisen siviilivihkimisen Ranskassa, voitte vastaavasti Suomessa järjestää pelkän kirkollisen tilaisuuden sekä juhlat päälle

^Voit uusia passin vanhalla nimellä häihin asti; lailliselta kannalta nimenmuuttamisaikomus ei vaikuta asiaan. Tosin jos ehdit uusimaan passin vasta häiden ja häämatkan välissä, niin kannattaa odottaa, koska passi kuitenkin maksaa ja menee sitten vanhannimisenä hukkaan. Uudella nimellä passia ei saa, ennen kuin nimenmuutos on väestörekisterissä, joten jos tarvitset passia ennen häitä, joudut uusimaan sen vanhalla nimellä.

Ei kaduta Häistä on vasta puoli vuotta, mutta silti tuntuu, että tämä uusi nimi on sataprosenttisesti osa mua ja kuuluu mulle... Tosin allekirjoitus meinaa silloin tällöin selkäytimestä lipsahtaa vielä vanhan nimen puolelle!

Sanos muuta Huvittavinta on, että kun mä asuin Ranskassa, siellä aina hämmästeltiin silmät suurina sekä kirkkovihkimistä että ristiäisiä, kun siellä sekä naimisiin meneminen että lapsen nimen antaminen ovat puhtaasti siviilitoimituksia. Siis toki kirkkojuttuja saa järjestää, mutta niillä ei ole mitään laillista asemaa ja kyse on aina selkeästi uskonnollisesta tapahtumasta.

^Samat sanat: isäni on useampaankin otteeseen maininnut, kuinka koskettavan ja lämminhenkisen puheen tuomarimme piti, "paljon paremman kuin mikään pappi ikinä" Tosin me olimme sikäli onnellisessa asemassa, että vanhemmat tai muut läheisimmät eivät etukäteenkään kyseenalaistaneet siviilivihkimistä millään tavalla.

^Niinpä, sitä odotellessa Ja tuo on kyllä sitkeä juttu tuo "missä kirkossa teidät vihitään/vihittiin"; se oli/on suunnilleen se ensimmäinen asia heti hääpaikkakunnan jälkeen ja vielä muuten ihan järkeviltä/avarakatseisilta ihmisiltä Sitten OT, mutta sama tuntuu pätevän lapsen nimeämiseen, jos vanhemmat eivät kuulu kirkkoon: yksi ystäväpariskuntamme kertoi hiljattain, että kun he olivat paljastaneet vauvansa nimen, jotkut olivat reagoineet tyyliin "mitä, joko te piditte ristiäiset, miten te ehditte" ja "miten te sen nimen sitten olette antaneet"

Samat sanat Kutsuttuna oli parikymmentä lasta, mutta paikalle tulivat vain pienimmät vauvat, jotka hekin lähtivät pois heti ruokailun jälkeen ja jättivät vanhempansa juhlimaan rauhassa meidän kanssamme.

Totta, mutta pitopalvelun päälle pitää maksaa juhlapaikan vuokra, minkä lisäksi veloitetaan tarjoilijoiden palkat sekä usein myös vuokra esimerkiksi astioista ja pöytäliinoista. Ravintolassa taas hinta sisältää lähes aina kaiken edellä mainitun sekä kaiken kruunuksi siivouksen, joka muuten pitäisi hoitaa itse tai sitten tilata vielä erikseen.

Meillä oli juuri näin omissa häissämme - ja järjestely toimi erinomaisesti Esimerkiksi setien ja tätien pöytään oli yhdistetty kaikki vanhempiemme ikäpolvea edustavat vieraat (paitsi siis juuri omat vanhempamme) - ja kyllähän nuo juttuun tulivat, varsinkin kun jokainen pariskunta tunsi vähintään yhden toisen pariskunnan (omaa sukua tai ainakin tuttu aiemmista sukujuhlista). Kavereita ja serkkuja oli enemmän kuin yksi pöydällinen, mutta heitä taas oli helppo ryhmitellä sen mukaan, ketkä tunsivat toisensa entuudestaan, ketkä olivat kotoisin samalta paikkakunnalta tai ketkä olivat muuten samanhenkisiä (harrastus / työ / muu elämäntapa). Toisin sanoen panostimme siihen, että nekin, jotka eivät muita entuudestaan tunteneet, eivät olisi tunteneet oloaan vaivautuneeksi liian eri-ikäisessä tai liian erihenkisessä seurassa (pienikin yhdistävä tekijä synnyttää keskustelua jopa ventovieraiden kesken). Luultavasti sinä ja sulhasesi tunnette ainakin omat ystävänne niin hyvin, että pystytte kumpikin omalta puoleltanne päättelemään, kenellä voisi olla hauskaa yhdessä Sukulaiset puolestaan tuntevat toisensa jo valmiiksi (ainakin siis oman puolensa) - ja jos suvussa on riitoja, nämäkin useimmiten tiedetään (voi siis välttää yhdistämästä tällaisia henkilöitä samaan pöytään). Ja jos joukossa on teille itsellenne vieraampia sukulaisia, niin kysykää ihmeessä vanhemmiltanne (heillä kun on vielä ajallisestikin pidempi perspektiivi).

Meidän häämme pidettiin kartanoravintolassa, josta varasimme alakerran (yläkerran pikkukabineteissa oli illalla pari seuruetta, mutta he eivät liikuskelleet meidän varaamissamme tiloissa, ellei saman ulko-oven käyttöä lasketa) - mikä sitten tarkoitti ruokasalia, tanssisalia ja baaria (ruokailuna seisova pöytä = parikymmentä alkuruokalajia + lämmin ruoka + hääkakkukahvit --> ruokajuomana viinit + illalla piikki baarissa). Edellisenä iltana vietiin koristeet ja muut tarvikkeet juhlapaikalle, ja aamupäivällä meidän valokuvauksemme aikana seremoniamestarit hoitivat ne paikoilleen (ravintola toki teki kattaukset ja järjesti kalusteet). Niin ja vieraita meillä oli viitisenkymmentä, tanssittiin mp3-musiikin tahtiin ja juhlat jatkuivat puolilleöin (riitti meille ilman jatkojakin oikein hyvin).

Aiheesta on jo aiempia ketjuja, joista löydät kommentteja sekä puolesta että vastaan, kuten myös muuta pohdintaa aiheen ympäriltä: http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?showtopic=12468 http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?showtopic=43871 http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?showtopic=12583

Tuo 40 taitaa olla ympärysmittakoko, kun taas useimmiten Suomessa käytetään halkaisijakokoa

Kun koon muutos tehdään oikein, kaiverrukselle ei tapahdu yhtään mitään. Ennen häitä mun kihlaani pienennettiin ja miehen kihlaa suurennettiin, ja kaiverrukset ovat edelleen aivan identtiset. Niin ja meillä kahden kihlan muokkaaminen ja kiillotus maksoivat Kalevala Korun omalla sepällä yhteensä 49 euroa.

Kirkossa hääväki seisoo vain silloin, kun hääpari tulee sisään ja kun hääpari poistuu Siviilivihkimisessä asian voi järjestää haluamallaan tavalla, vihkimisen kestosta ja tilasta riippuen. Meillä kaikille oli varattu tuolit, jotka oli aseteltu kirkkomaisesti (käytävä keskellä jne) - mutta jostakin kumman syystä kaikki seisoivat koko toimituksen ajan, vaikka meillä siis oli vihkijän puheet ja musiikkiesitykset ja kaikki. Itse huomattiin asia vasta sormuksen laittamisen kohdalla, ja sitten oli jo liian myöhäistä alkaa säätää mitään.

Tässä aiempia ketjuja samasta aiheesta: http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?showtopic=12126 http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?showtopic=49471

HUOM: lista on tosiaan niistä toimijoista, jotka päivittävät osoitetietoja, eli kaikkiin nimitiedot eivät välttämättä päivity automaattisesti (omassa tapauksessani ei esim. yliopistolle, Finnmatkoille tai SPR:lle).

Niin vielä siis selvennykseksi tähän, että me emme perineet vierailta lipuista mitään maksua, millään muotoa. Tarjosimme heille siis näillä lipuilla 2 juomaa baarista, meidän piikkiin. Jos olisi ollut piikki auki rajattomasti, olisi lasku ollut varmaan aika hurja. Näillä 2:lla lipulla rajoitettiin meidän tarjoamiset kätevästi ja selkeästi. Sitten oli jotain ohjelmaa, jossa saattoi voittaa itselleen muutaman lisää. Meillä ei ollut rajatonta piikkiä mutta ei myöskään mitään drinkkilippuja, koska sovimme juhlapaikan kanssa etukäteen ehdottoman rajan, jota ei saa ylittää, samoin kuin ne juomat, joita vieraillemme sai tarjoilla. Toimi täydellisesti, eikä tarvinnut jaella tai kuljetella mitään lappusia erikseen.

^Mä ostin omani Sinellistä muiden askartelutavaroiden ohessa, joten en osaa varmuudella sanoa - mutta käsittääkseni kyse on suht' normaalista konttoritarvikkeesta, jota siis pitäisi löytyä vähänkään paremmin varustelluista kirjakaupoista ja paperitavaraliikkeistä

Voisin ostaa käytetyn sormuksen mutta en omaksi vihkikseni vaan tavalliseksi koruksi. En ole taikauskoinen, mutta kyllä mua häiritsisi väkisinkin, jos katselisin jonkun muun eroon päättyneen avioliiton ulkoista merkkiä oman avioliittoni ulkoisena merkkinä. Ainoa poikkeus voisi olla todella vanha sormus ja mieluiten sellainen, josta tietäisi historian, esim. vasta kuolemaan päättyneen viidenkymmenen vuoden avioliiton.

^Tuo mun linkittämäni tuote on kirkas liima ja pitää kyllä sekä paksut kartongit että valokuvatkin paikallaan. Tekee siistiä jälkeä; on vähän kuin kaksipuolista teippiä mutta ohuempaa.

Tuo Filigraani on ihana Tosin itselleni en sitä vihkiksi valinnut, koska ei olisi sopinut yhteen kihlani kanssa - mutta toivossa on hyvä elää, että osuu joskus vaikkapa hääpäiväksi tms.

Yhdessäoloon lasketaan tietysti koko se aika, kun on oltu yhdessä, siis seurustelun aloittamisesta alkaen - ja naimisissaoloaika on sitten eri juttu

^Juuri näin: passia, ajokorttia ja henkilöllisyystodistusta ei voi hakea, ennen kuin uusi nimi on mennyt väestörekisteriin, josta poliisi sen siis ottaa. Ja Putenille lisäksi sen verran, että yleisesti ottaen nimi menee noiden lisäksi ilman eri säätöjä Kelaan, verottajalle, vakuutusyhtiöihin, pankkeihin, postiin, bonusjärjestelmiin ja väestörekisterin kautta tietonsa saaviin lehtitilauksiin. Tosin uudet pankki-, bonus- ja matkavakuutuskortit pitää silti pyytää erikseen. Kokonaan itse jouduin ilmoittamaan uuden nimeni ainakin sähkölaitokselle, eri järjestöjen jäsenrekistereihin ja kaiken maailman asiakasrekistereihin mm. nettikaupoissa. Muoks: esteidentutkinta ei vielä muuta mitään minnekään vaan vasta varsinainen avioliiton solmiminen, josta vihkijä hoitaa tiedon väestörekisteriin.

Sattuuko kukaan tietämään mistä tämä tieto on peräisin? Tippaakaan en epäile tammikuu09:n rehellisyyttä tai tiedon oikeellisuutta mutta olisi kiva nähdä omin silmin jostain virallisesta tilastosta. Aihe on nyt ollut itsellekin ajankohtainen siviilivihkimistä suunnitellessa ja kun mm. ollaan ihmetelty kuinka hankalaksi siviilivihkimys on kirkkovihkimiseen verrattuna tehty... Tästä Helsingin Sanomien artikkelista: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kirkkoh...i/1135241125069 Kiitos! Uusimmassa Oliviassa on muuten juttu nykypäivän häistä, ja siellä tilasto oli nyt vuodelta 2008 niin, että siviilivihkimisiä on peräti 43% ja kirkkovihkimisiä enää vain 57% - koskahan puolet tasoittuvat ja kääntyvät toisin päin?

Mun sulhaseni ei käynyt meikissä, mutta ei hän todellakaan näyttänyt "laikukkaalta" tai "rasvaiselta" tai "kauhealta morsiamen vieressä", niin kuin täällä monissa viesteissä sanotaan! Voihan joillakin miehillä olla huonokuntoinen tai muuten fiksausta vaativa iho, mutta kyllä mun sulhaseni terveelle naamalle riitti ihan normaali pesu ja vähän mattamaisen pinnan tekevä kasvovoide, jota hän siis käyttää muutenkin Olen muuten sitä mieltä, että näitä "pakko tehdä tai on ihan yök" -juttuja on aivan liikaa, siis myös morsiamille: esim. itse kieltäydyin ehdottomasti solariumista, rakennekynsistä ja hiustenpidennyksistä, vaikka nämäkin tuntuivat kuuluvan ehdottomien/välttämättömien toimenpiteiden listalle (eivät vain olleet mua itseäni sen enempää kuin meikki mun miestäni )... Kukin toki tekee ihan niin kuin parhaaksi näkee, mutta miksi ihmeessä sulhasen pitäisi väkisin hääpäivänä meikata, jos hän ei koskaan missään olosuhteissa sitä muuten tee (arkenakin mä meikkaan ja mieheni ei ilman että sitä kukaan kauhistelee )?