Kartio

Suosittelen Iinaa. Sain aivan upean puvun. Juuri suunnitelani mukainen ja työn jälki todella, todella mahtavaa. Iina on paitsi ammattitaitoinen, myös todella mukava ompelija.

Terveiset matkalta. Olimme siis elokuun puolivälissä viikon. Asuimme Caloura Resortissa, jota voin kyllä suositella. Hotellihuone ei sisustuksen puolesta näyttänyt neljän tähden hotellilta, vaikka mitään varsinaista vikaa ei ollutkaan. Vähän hassua oli se, että huoneessamme oli ylimääräinen sänky. Plussaa puolestaan kylpyammeesta. Hotellin ravintola oli todella tasokas ja vaihtoehtoja suhteellisen paljon. Hyvä näin, koska lähellä ei pahemmin muita ravintoloita ollutkaan. Päivisin snack barista sai myös ihan kunnon ruokaa välipalojen lisäksi. Aamupala seisovassa pöydässä oli oikein mukava. Hotelli sijaitsee aivan upealla paikalla. Ihan vieressä on luonnonhiekkaranta, jolle käy mahtavat aallot. Hotellilta pääsee myös hienoille rantakallioille. Hotellilla on iso ulkoallas, johon hyppimistä ei tarvitse pelätä, koska toisessa päässä syvyyttä on yli kolme metriä. Altaalla on aurinkotuoleja, joille saa maksutta patjoja ja pyyhkeitä hotellin puolesta. Öisin huutavat calonectris-linnut, suomeksi nimi on vaalealiitäjä. Ääni on todella eksoottinen, suorastaan aavemainen. Suosittelen lämpimästi käymään katsomassa saaren järviä. Kävimme kaikilla järvillä. Fogo-järven ympäri kävelimme, muita kävimme katsomassa uskomattoman korkeilta näköalapaikoilta. Maisemat ovat muutenkin henkeä salpaavia. Vuokrasimme siis lopulta auton kolmeksi päiväksi, mikä olikin toimiva ratkaisu. Ehdimme siinä ajassa käydä edellä maimituilla järvillä, Ponta Delgadassa ja teetehtaalla. Kannattaa muuten ostaa teetä kotiin, se on hyvää. Suosikkimme on Broken Leaf. Ponta Delgadassa ei muuten kannata käydä viikonloppuna, jos tahtoo nähdä paikallisen linnoituksen sisältä. Me menetimme tuon kokemuksen, mutta eipä se pahemmin kaiherra niin onnistuneen loman jälkeen. Shoppailemaan Azoreille ei kannata lähteä, ei myöskään bilettämään. Kumpikin onnistuu paremmin Jyväskylässä kuin Ponta Delgadassa, muusta saaresta puhumattakaan. Sen sijaan rentoutumislomalle luonnonkauniiden maisemien, hyvän ruoan ja miellyttävän ilmaston äärelle kyllä kannattaa. Delfiinisafarin jätimme budjettisyistä väliin, mutta ehkäpä senkin joskus ehtii. Myöskään Hispanian retkille emme osallistuneet, koska kaikki kiinnostavat sattuivat meidän autovuokrapäivillemme. Ehdimme nähdä kaiken haluamamme omin päinkin.

Nyt muistin, että iha ensimmäisenä ostin tarvikkeita kutsujen suunnitteluun. Ostin muutamaa kartonkin, koristenauhaa ja Kutsu-tarroja. Käyttämättä tosin jäivät, kun kutsusta tuli ihan erilainen, mutta sainpa askarrella vähän.

^ Todella kauniit nuo pitsikoristeet minusta.

Ftalaatteja on myös lähes kaikissa jokapäiväisissä kosmetiikkatuotteissa (kosteusvoiteet, meikkivoiteet, kasvovedet ym.), joita ihmiset lotraavat iholleen.

Tässäpä kuva meidän karkkibuffetista. Sellaisen puolesta päätettiin, kun todettiin, että se on huomattavasti helpompi toteuttaa ja mahdollisesti jopa halvempi kuin hääkarkit askarrelluissa rasioissa. Olisin varmasti tykännyt niiden askartelemisesta, mutta kaikkeen ei riittänyt rahkeet. Tämä oli siis lopputulos, ja hyvä olikin: Purkit on vähän sieltä täältä. Osa ostettiin Ikeasta, osa lainattiin tutuilta ja perheeltä. Yhden ostin Anttilasta, kun löysin niin ihanan.

Ei kaduta. Alkuun tuntui vähän oudolta, mutta nyt uusi sukunimi on jonkinlainen ylpeyden aihe. Vanha tuntuu nyt nimen omaan tyttönimeltä ja uusi lopulliselta. Uuden maskuliinisuus myös sopii persoonaani hienosti.

Niin... Lopputuloshan oli sitten se, että miehen toiveesta minulla olikin huntu kasvoilla. Tämän seurauksena myös ne olkapäät oli peitossa siihen asti, että huntu lähti naamalta. Sen jälkeen oli tarkoitus asetella huntu niin, että tulisi edelleen selän puolelta olkapäitten eteen, mutta se nyt ei jostain syystä ollut enää H-hetkellä päällimmäisenä mielessä.

Oli melko mukava kyllä, kun oli omien mittojen mukaan tehty. Ruoan jälkeen kaaso sai kyllä vähän löysätä nyörejä selästä . Kiitos kehuista vaan kaikille

Tässäpä minun pukuni, kuppi on A tai vähän alle. Arvioikaa itse, onko tämä sitten hyvä vai ei, itse olin tyytyväinen .

Ei kaduta, mutta tottumisvaikeuksia kyllä on vielä. Uusi nimi kuulostaa korvaan vielä aika oudolta, mutta ihan kivalla tavalla. Vanha nimeni oli sointuvampi, jotenkin kauniimpi, mutta uusi on ihan sympaattinen ja maskuliinisuudessaan sopii persoonaani. Lisäksi huomasin jossain vaiheessa, että uusi nimeni kuulostaa lopulliselta, siltä mihin olen ollut matkalla. Vanha nimi kuulostaa nimen omaan tyttönimeltä. Oli jännää huomata tämä. En sentään pidä sitä minään taivaallisen tahdon merkiltä tai mitään (näin on tarkoitettu tms ), mutta se oli hauskaa huomata.

Täytyy näin opiskelijana hyödyntää kaikki juhlan mahdollisuudet: Seurustelun aloitus, vuosipäivä (meni sekaisin, kun oli tauko välillä, joten vaikka seurustelu alkoi syksyllä, täysiä vuosia tulee aina kun vuosi vaihtuu), kihla- ja hääpäivä Sitten voi (teko)syystä ostaa vaikka pullon kuoharia.

Suosittelen myös sovituskierrosta. Itse menin suoraan sopimaan teettämisestä eli päälläni on ollut vain yksi hääpuku koskaan. Puku ei olisi oinut olla parempi, mutta jäi harmittamaan, etten koskaan käynyt muita sovittamassa

^ Jaa kuinka niin ei onnistunut? Jos on itse pukuunsa täysin tyytyväinen, niin eikö se silloin ole täydellisesti onnistunut? Niin kuin ChasingHarryWinston sanoi, puku on tehty tuon alkuperäisen kohdalta pienin muutoksin. Se ei välttämättä tarkoita pelkästään tuon hartian yli menevän ruusukkeen poistamista. Kannattaa ehkä mennä itseensä, jos täydellinen kopio ei muka voisi olla onnistunut, varsinkin kun tässäkän tapauksessa täydellinen kopio ei ollut tavoitekaan.

Meillä oli näin: Oli oikeastaan tarkoitus olla vähän enemmän, mutta ihan hyvä se oli noinkin.

Vastakysymys: Mikä se (ja olen yrittänyt keksiä tätä jo yli puoli vuotta) syy olisi, miksi ihmeessä ei tietäisi? o.O

Oi mikä idea! Joku temppurata on tuohon ihan ehdoton. Ottakaa selvää (jos on lähellä), pääsettekö jonkun varuskunnan apinaradalle tai onko jossain lähistöllä yleiseen käyttöön vastaava. Tarvittaessa sellaisen voi tietysti rakentaa itsekin. Sitten jotain koodinpurkamista ja ammuntaa tietenkin. Juomaksi luonnollisesti klassinen shaken, not stirred tarjoiltuna aina tarvittaessa.

Minä lauloin Kummisetä-tunnarin eli Speak Softly Loven.

Pari ideaa: Suklaakakkutaikina. Siis ihan tavalliseen kääretorttutaikinaan rutkasti tummaa kaakaota sekaan. Valkosuklaatäyte. Siis kermavaahtoa ja sulaa valkosuklaata. Hyytelötäyte. Jokin raikas hyytelö välissä, esimerkiksi päärynä saattaisi sopia mansikkakakkuun hyvin. Keksikerros. Yhdeksi kerrokseksi kakkuun murotaikinaa tms. Vähän taikinasta riippuen tämän täytyisi luultavasti olla alimpana.

Esteiden tutkinta on voimassa vain neljä kuukautta.

Nyt on pakko kertoa, kuinka me päädyimme valitsemaan Azorit matkakohteeksi. Menimme kihloihin viime heinäkuussa. Päivä oli perjantai ja olin juuri saanut päätökseen neljän viikon lomituksen siivoojana puhelinmyyntifirmassa (kamalaa hommaa). Maanantai alkoi seuraava keikka - kahden viikon lomitus kauppakeskusta siivoamassa. Homma oli paljon kivempaa kuin edellinen, mutta aurinkoa ei pahemmin päässyt näkemään. Tämä siksi, että siivosin enimmäkseen kauppakeskuksen toimistorappuna, joissa ei ikunoita ollut, eikä niillä viikoilla kyllä pahemmin aurinko paistanutkaan. Yhtensä aamuna lattiaa mopatessani löysin Hispania matkakatalogin. Istuin haisevan siivouskomeron lattialla (viemäriongelma) ja selasin esitettä. "Tuolla paistaa aurinko! Tuolla on kesä!". Kärräsin kuvaston kotiin ja näytin miehelle. Oltiin samaa mieltä siitä, että nimen omaan Azorit kuulostaa aivan upealta ja meille sopivalta paikalta. Säilytettiin esite ja alettiin joulukuussa miettiä tarkemmin. Muistettiin, että tammikuun puoleenväliin asti oli voimassa nopean varaajan etu, joten kaivettiin esite jostain kätköstä ja tutkittiin. Tässä vaiheessa huomattiin, että katalogi oli vuodelta 2007... Ei se mitään. Selvitettiin asioita nettisivun kautta ja todettiin, että varataan matka vasta kun häät on pidetty ja lahjarahat saatu, ettei tarvitse lainata varausmaksua vanhemmilta. Alun perin suunniteltiin kesäkuuta ajankohdaksi, mutta vaihdettiin elokuun loppuun. Tällä viikolla hoidetaan varaaminen ja sitten vaan odotellaankin lentolippuja Kiitos muuten vinkistä skootterin vuokraamisesta. Mennään kuitenkin aika pienellä budjetilla, joten tuo saattaa olla parempi idea kuin auton vuokra.

Hyvä tapa saada kirkko näyttämään täydemmältä on istuttaa vieraat mahdolisimman eteen. Jos penkkirivejä on täytetty vain poikkikäytävän etupuolelta, kirkko näyttää paljon vähemmän tyhjältä kuin jo lähisukulaiset istuvat edessä ja loput vasta jossain takaosassa. Kannattaa siis laittaa esim. kaaso ja bestman huolehtimaan siitä, että kukaan ei jää takapenkkiin.

Meillä sulhaselle (teitenkin), isälleni, joka saattoi minut alttarille, ja kaikille neljälle bestmanille. Isälle olisi voinut jäädä tulematta kahdesta syystä: Jos hän ei olisi saattanut alttarilla (jolloin hän siis olisi ollut ihan samassa asemassa kuin muutkin vanhemmat, eli ei mitään erityistä syytä olla viehettä) tai jos hän olisi halunnut tulla viran puolesta mahdollisessa merivoimien juhlapuvussa (johon ei tietenkään laiteta kukkia kiinni). Hän kuitenkin saattoi alttarille ja tuli siviileissä, joten viehe oli. Lisäksi kaasollani oli rannekukka. edit: Vielä kuva bestamneista komeina alttarilla vieheineen.

Oli alun peri tarkoitus hankkia. Valitsin miehen kihlan tajuamatta, että hän ei sanonut mielipidettään ollenkaan. Oli siis sitä mieltä, että minun pitää valita, joten ei halunnut vaikuttaa valintaani sanomalla mitään. Minä taas ajattelin, että hän sanoo mielipiteensä ja otetaan sellainen, josta hän tykkää. Kun sitten oli joskus puhuttu "ihan tavallisesta", niin valitsin ihan tavallisen, puolipyöreän ja keltakultaisen. Myöhemmin un puhuttiin, selvisi, että molemmat olisi suoneet miehellekin vähän persoonallisemman ratkaisun. Ajateltiin siksi ostaa miehelle uusi sormus vihkiversioksi, mutta tuli rahapolitiikka vastaan. Onneksi löytyi kuitenkin hyvä ratkaisu tähänkin: Miehen kihlaan kaiverrettiin ulkopuolelle pätkä runosta, jonka hän minulle kirjoitti kauan sitten. Omaani olisi tullut toinen säe samasta runosta, mutta oli liian pieni sormus, että olisi mahtunut. Loistava ratkaisu kuitenkin näinkin - tylsästä, puolipyöreästä rinkulasta tuli pienellä muutoksella oman näköinen.

Olisikohan ollut 130€ tai sitä luokkaa, en muista tarkkaan, kun mies osti ja minä näin vain hintalapun ohimennen, kun käytiin vaihtamassa pykälää isompaan. Kuvassa näkyvä kivetön keltakultainen rinkula rikotulla pinnalla. Pidän kovasti